Parasta ulkosuomalaisuudessa

Lähiaikoina on tullut pohdituksi ulkosuomalaisuutta ainakin parissa aikaisemmassa postauksessani; hienoista notkahdusta postauksessa 'Paratiisiuupumus' ja irrallisuuden tunnetta kirjoituksessa 'Irrallaan'. Onnellisuuden aiheitakin olen käsitellyt, eli ilmeisesti tätä elämää syvällisempää pohdintaa on ollut tarpeen tehdä.

London and Beyond - blogin Lena haastoi ulkosuomalaiset bloggaajat miettimään tahoillaan ulkosuomalaisuuden parhaita puolia ja tartuin heti haasteeseen. Kun kävin lukemassa muitten bloggaajien pohdintoja aiheesta totesin itseni aivan raakileeksi, sillä eihän meidän perheessä kuitenkaan olla harjoiteltu kuin vasta parisen vuotta, miltä elämä Thaimaan näkövinkkelistä maistuu. Mutta paljon se on lyhyessäkin ajassa tuonut tullessaan. Jos pitäisi vaikka yhteen ajatukseen kiteyttää tärkein muutos itsessään, niin se olisi ehdottomasti ROHKEUS. Minusta ja meistä on tullut paljon rohkeampia. On opittu, että elämä kantaa ja uskallettu luottaa siihen. Se on ihan Wau!- juttu minulle, sillä hurjapäisyydestäni huolimatta olen ollut muutosten edessä aikamoinen pelkuri.

 Koska olen asunut Suomen lisäksi ainoastaan Thaimaassa Koh Samuin saarella, niin näkökulmani monissa maissa asuneisiin verrattuna on tietenkin kapeahko. Tässä ajatuksiani ulkosuomalaisuuden parhaista puolista huumorin kautta ja pilke silmäkulmassa:

1. Yhdessäolo.

Toden totta, me vietetään perheenä Thaimaassa paljon enemmän aikaa yhdessä, kuin Suomessa. Todennäköisin syy tälle on se, ettei kenelläkään meistä ole vielä suurta ystäväverkostoa uudessa kohdemaassa. Tällä hetkellä kaksi viikkoa kestäneen Suomen loman aikana olen jo melkein 'kadottanut' mieheni Velskolan järvelle. Kalaa ei sieltäkään tule, mutta siellä se ukko silti luuhaa. Thaimaa on opettanut, että meillä on loistotiimi, vaikka vietetäänkin aikaa yhdessä lähes 24/7.

Koh Samui
Toistemme parhaat kaverit

Hong Kongistakin on lyhyt matka Samuille

2. Esikoinen pärjää hyvin.

Vanhin poika asuu Suomessa ja ulkosuomalaisuuden kompastuskivistä suurin onkin ollut ikävä. On ollut valtavan vapauttavaa huomata, että vaikka skeittilauta pamahtaakin suuhun katkaisten molemmat yläetuhampaat, äidin ei tarvitsekaan varata ensimmäistä lentoa Suomeen. Kaveri osaa sittenkin ihan itse soittaa vakuutusyhtiöön ja hoitaa hampaansa kuntoon kahdessa päivässä. Kuinka korvaamattomaksi sitä onkaan itsensä aiemmin kuvitellut!

3. Elämä ilman Wilmaa.

Pakko oli vetää tämä Wilma-kortti tähän, sillä onhan Wilmasta viime aikoina ollut tärkeätä ja paljon palautetta kerännyttä pohdintaa esimerkiksi täällä Outi´s Life- blogin postauksessa. Minkä ihmeen takia koululaitos Suomessa on niin negatiivinen ja saa melkein karvat pystyyn? Samuin kansainvälinen koulu on ihana, positiivinen ja kannustava. Meidänkin 13-vuotias härkäpää ui siellä kuin kala vedessä, nyt jo 1,5 vuoden jälkeen melkeinpä täydellistä englantia taitaen. Negatiivista palautetta ei tule koskaan, ainoastaan positiivista. En usko hetkeäkään, etteikö oppilailla olisi sielläkin ongelmia, mutta siellä palkitaan onnistumisista. Ongelmista kysyttäessä vastaus on aina; 'No problem'. Ihan parasta onkin ollut oppia, ettei kaikkien lasten todellakaan tarvitse sopia samaan muottiin, ja että juniorin oma mielenkiintoinen persoona on todennäköisesti se hänen elämänsä suurin valttikortti.

Koh Samui
Vaikka Samuilla onkin koulupuvut, niin muuten meininki on mukavan rento.

4. Koirat ei kuolekaan, vaikka kaikki ei olisikaan niin justiinsa.

Koiran omistamisesta Suomessa on tullut hifistelyä. Niille ei voi syöttää juuri mitään, ei ainakaan markettiruokaa, eikä missään tapauksessa ihmisten ruokaa. Ne nimittäin kuolee siihen. Toisin kuin meillä Thaimaassa, ne syö mitä vaan maukasta. Koskaan ei silti ole tullut edes vatsanpuruja, saati eläinlääkäriä vaativaa vakavampaa vaivaa. Olen ymmärtänyt, että koirat Suomessa ovat allergisia vähän kaikelle, joten onneksi jouduin koiran omistajaksi vasta Samuilla. Jos jonain päivänä palaan koirineni Suomeen, tiedän että koirat voivat melkein selvitä elämästä hengissä.

Uusin kuva meidän koirien kesäleiriltä ja hoitotädistä

5. Yrittää voi ilman älytöntä sääntelyä, byrokratiaa ja huikeita veroja.

Meille yrittäjyys on veressä. Yrittäminen Suomessa on sitä itseään; yrittämistä. Moni asia kaatuu liialliseen vaikeuteen tai kalliisiin kuluihin. Niska limassa on painettava, eikä siinä mitään, jos siitä hyötyisi ansionsa mukaan. Suomessa valitettavan ison siivun yrittäjän vaivalla hankkimista euroista vie kuitenkin verokarhu ja harmillisen iso osa innovatiivaatioista kaatuu erilaisiin lupiin ja sääntöihin. Thaimaassa yrityksen perustamisen jälkeen maksat tietyn määrän veroa (joka on minimaalinen Suomeen verrattuna) kuukausittain ja tietenkin kirjanpitäjän palkkion. Pimeästi ei Thaimaassakaan kannata touhuta mitään, sillä ei ole mitenkään tavatonta, että häkki heilahtaa. Mutta jos haluaa hankkia elannon perheelle (joka meille onnellisuuteen riittää), niin kyllä kaikki on suhteellisen helppoa. Tai niin kuin nyt, uuden liikeidean saaneena ja siihen lupia kysellessä, kaikki on mahdollista ilman vuosien vääntämistä. On ollut hyvä oppia, ettei yrittämisen tarvitse olla ihan järjetöntä ja sitä jopa uskaltaa tehdä, vaikka maa onkin vieras.

6. Asiat järjestyvät, vaikkei siltä tuntuisikaan.

Thaimaassa harva juttu menee ihan putkeen.  Suurin osa ei mene sinne päinkään, mutta silti kaikki järjestyy ennemmin tai myöhemmin. Suomessa asiat ovat suurinpiirtein niin kuin puhutaan tai sovitaan ja siihen voi jopa luottaa. Vaikka ollaan nyt parin vuoden sisällä raavittu päätä moneen otteeseen, niin kaikki on silti järjestynyt tavalla tai toisella. On ollut opettavaista huomata, että rennommallakin otteella ja ilman hampaitten kiristystä pääsee toivottuun lopputulokseen. Ei ole pakko juosta kieli vyön alla ja hakata päätä seinään, sillä odottamallakin saattaa päästä ihan samaan. 'Go with the flow'.

7. Muuallakin saattaa elämästä selvitä hengissä.

Aikoinaan opiskellessani olin erään EU-asiantuntijan luennolla ja hän ihmetteli sitä, kuinka aivopestyjä me suomalaiset olemme niin sanotun hyvinvointiyhteiskunnan suhteen. Suomessa verotus on järjetön ja sitä perustellaan usein upealla terveydenhuollolla. Onpa ollut hienoa huomata, että Thaimaassakin selviää hengissä jopa lapsen kanssa. Kun tulee vaiva, menet yksityiseen sairaalaan ja maksat Suomen terveyskeskusmaksun verran. Saat diagnoosin ja lääkkeet mukaan suoraan tiskiltä ilman, että ajat kymmeniä kilometrejä lähimpään apteekkiin. Sama homma hammaslääkärissä ilman monen kuukauden jonottamista.

Koh Samui, Thailand
Näissäkin maisemissa voi säilyä hengissä.

8. Kilot pysyy kurissa vähemmälläkin raatamisella.

Meidän leveyspiireillä hikoilulta ei voi välttyä, joten ilman raivoisaa treenaamistakin pysyy hienosti kuosissa. Jos kuitenkin haluaa harrastaa, niin vaihtoehtoja löytyy melkein se, mitä Suomestakin. Thaimaalainen ruokavalio on itsessään niin superterveellinen, että on melkein pakko siirtyä länkkäriruokaan, mikäli haluaa itseään lihottaa. Karkkilakollekaan ei ole tarvetta, sillä snickersiä lukuunottamatta mitään syötäviä nameja Thaimaasta ei juuri löydy. Sen sijaan 'superfoodit' löytyvät tuoreina torilta ja niitä voi kasvattaa vaikka pihalla. Olen näissä asioissa vielä kovin noviisi, mutta olen päättänyt nostaa oman hyvinvointini vielä korkeammalle tasolle. Ihan parasta on siis ilmasto, se mikä sai meidät alunperinkin unelmoimaan Thaimaasta.

Koh Samui
Suppailuolosuhteet on Samuilla ehkä hiukan paremmat kuin Suomessa ;)

9. Tempperamenttisuus out, mielenrauha in.

Niin tempperamenttinen ja tulinen kuin olenkin aiemmin ollut, on ollut rakentavaa huomata, että samaan lopputulokseen pääsee ilman riehumistakin. Sitä paitsi, thaimaalaiset ovat tulisia kuin läjä punoittavia hiiliä, joten niitten kanssa on ihan turha aloittaa mitään kärhämää. Ykköspalkintoja ei koskaan jaeta ulkomaalaisille. Vaikka olenkin vuosien varrella seestynyt, on ollut erittäin opettavaista joutua matkan varrella jopa nöyrtymään. En ollut ollenkaan varma pystynkö hillitsemään itseäni tietyissä tilanteissa, joten yksi ulkosuomalaisuuden parhaista puolista on ollut se, että on huomannut vanhan koirankin oppivan uusia kujeita.

10. Uudet ystävät.

Parhaat ystävät ovat ja tulevat aina olemaan ne lapsuudessa hankitut, näin ajattelin. Ehkä se on niin, tai sitten ei. On ollut huikeata huomata, että ulkomailla niitä on tullut valtava määrä lisää ja ihan kaikista yhteiskuntaluokista. Samuilla ja lähisaarella asuvista suomalaisista luonnollisesti eniten, mutta myös paikallisista ja muista expateista.

Paikallisia ihania ystäviä


Nyt täällä Espoon kesäillassa, lämpötilan ollessa +8 astetta, otan ne rusinat pullasta; riisun villasukat jalasta, kaadan lasiin viiniä ja kömmin saunaan lämmittelemään. Yksi parhaimmista asioista ulkosuomalaisuudessa on tietenkin mahdollisuus napsia ne parhaat palat molemmista maista. Vaikka rakastan Thaimaata, rakastan aina myös Suomea!

Mikä sinun mielestäsi on parasta ulkosuomalaisuudessa? Tai haluaisitko itse muuttaa ulkomaille?

Imatra
Saimaan rannalla Suomessa. Voi miten ihanat maisemat!

23 kommenttia

  1. Olipahan ihan megamielenkiintoinen postaus ja ulkosuomalaisena sitä varmasti näkee Suomen hyvät ja huonot puolet tarkemmin. Ja juu tuo eläinten hifistely, ja syyllistäminen, jos et hifistele.

    Koulupuvutkin on hyvästä, tasaveroista kaikille, ei tule merkeillä briljeeraamista, vaan kaikki ovat vaatteillaan saman arvoisia, ei ole hipstereitä ym. ainakaan koulussa.

    Kiitos tästä ja kivaa viikonloppua <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiia :). Joka päivä tulee tosiaan seurattua Suomen uutisointia ja välillä asiat tuntuvat kyllä todella hulluilta, mutta onhan ne sitä Thaimaassakin. Eri asiat vaan.
      Mä olen samaa mieltä koulupuvuista, mun mielestä niitä voisi olla Suomessakin?
      Ihanaa viikonloppua myös sinulle!

      Poista
  2. Tosi mielenkiintoisia huomioita olet tehnyt! Elämä on taatusti siellä jo hyvin erilaista Suomeen verrattuna tai vaikka tänne Saksaan, jossa itse asun, verrattuna. Kyllä siinä väkisinkin kaikenlaista uutta oppii. Tuo olikin hauska huomio tuo lemmikien ruokavaliolla hifistely, taitaa siinä jonkunlainen totuudensiemen olla :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jonna! Tosiaan kun kerroin thaimaalaisille ystävillemme mitä koirille voi syöttää Suomessa ja mitä ei missään nimessä, niin olisitpa nähnyt hämmästyneet ilmeet. Oli siinä naurussa pitelemistä ;)

      Poista
  3. Niin hyva kirjoitus! <3 Huomioita, jotka on niin totta monet myös itselle. Out of the box-ajattelu lisaantyy kun saa perspektiivia. Suomen neuvolat ja koirien barfaaminen on Suomessa monelle ykkösasia mutta jossain muualla se onkin joku muu. Pitakaa kivaa Suomessa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Petra! Niin se taitaa olla; pitää mennä kauaksi jotta voi nähdä lähelle ;).
      Mukavaa viikonloppua :)

      Poista
  4. Olipa ihana ja positiivinen kirjoitus! Oli kiva kuulla, että koululaitos on siellä teillä positiivinen ja iloinen. Ranskassa usein on myös tuo negatiivinen ajattelu valloillaan koulumaailmassa. Vähän sitä jo pelkään kun lapset siirtyvät "isojen kouluun".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Helena :). Kansainvälinen koulu Samuilla on ollut tosiaan positiivinen yllätys. Alkuun ihmettelin mitä on tapahtunut, kun poika teki mielellään kotitehtäviä, mutta ihmekös tuo, kun onnistumisista ja tekemisistä saa aina mukavaa palautetta.
      Toivottavasti teidän lapsosten tuleva koulu osoittautuu peloista huolimatta oikein mukavaksi!

      Poista
  5. Todella mielenkiintoinen postaus Heidi! Luin suurella mielenkiinnolla alusta loppuun. Niinhän se on, että ulkomailla rohkeus kasvaa. Olen huomannut itsekin, itsevarmuutta ja sitä kautta rohkeutta on tullut ehhdottomasti lisää. :) Ahh, voi kun meilläkin olisi mahdollisuus olla talvet Samuilla. Miehen työ on hyvin joustavaa ja pienemmät ajat onnistuivat, mutta mun unelmana olisi tuollainen teidän kuvio. Mutta koskaan en sano en koskaan, täytyy katsoa mitä asialle voisi tehdä! Kivaa Suomilomaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Lena! Ja kiitos mukavasta haasteesta. Mussa tämän asian pohtiminen sai aikaan sen, että olen entistä enemmän innoissani Samuilla olosta. Eikä sitä vähentänyt yhtään muitten bloggaajien ajatukset. Onneksi todella on vihdoin ja viimein tullut lähdetyksi maailmalle :).
      Jos jossain vaiheessa tulette Samuille (lyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa), niin ilmoita mullekin. Voin todennäköisesti auttaa monessakin asiassa, kuten talo tai asunto.
      Mukavaa viikonloppua!

      Poista
  6. Tosi osuvia pointteja!!!
    Suomen hyvinvointistatus on yliampuva, koska kuten sinäkin mainitsit, vastaavat (joskus paremmatkin) palvelut on tarjolla monessa muussa maassa, kuten täällä Ausseissakin (no okei, maillamme on keskinäinen terveyssopimus). Ja tuo koulujärjestelmän kannustavuus pitäisi huomioida kotimaassa ja työpaikoillakin. Mieluummin porkkanaa kuin keppiä.
    Sikäli on upeeta omistaa Suomen passi, koska se on hyvässä maineessa joka paikassa ja mahdollistaa siten helpomman liikkuvuuden. Kunpa monet kielitaitoiset ja koulutetut työttömät tajuaisivat, että muualla voi olla onnistumisen mahdollisuudet hyvään elämään, eikä eläminen ole useinkaan kalliimpaa kuin Suomessa (edes täällä!).
    Nautinnollista Suomen kesää teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minttu:). Samaa mieltä, todella yliampuva. Mä käytän mm. vanhimman poikanikin aina Thaimaan lomillaa paikallisella yksityisellä hammasklinikalla, koska se on niin vaivatonta ja jopa halvempaa kuin Suomen kunnalliset.
      Ihmisten pitäisi ehdottomasti kokeilla siipiään myös muualla, etenkin jos Suomessa asiat eivät ole toivotulla tavalla.
      Mukavaa kesää sullekin!

      Poista
    2. Tosi kiva postaus ja hyviä huomioita, mutta pakko kommentoida tähän: hyvinvointiyhteiskunnassa on kyllä se kiistaton hyvä puoli, että nekin, joilla ei ole varaa mennä yksityiselle, saavat hoidon. Luulenpa että Thaimaan vähävaraisemmalla väestöllä ei tosiaankaan ole varaa maksaa niitä expatille niin pieniltä tuntuvia terveydenhoitomaksuja... Puhumattakaan esim. mistään ilmaisista neuvoloista ja synnytyksistä jne, joiden ansiosta Suomessa on maailman pienin lapsikuolleisuus. Puolensa ja puolensa! :)

      Poista
  7. Hyviä pointteja täälläkin. Ulkomaille muuttaminen ei olekaan niin vaikeaa, se on yksi tärkeimmistä oivalluksista mitä oon itse ulkosuomalaisuudesta saanut. Jos loskakelit ei nappaa, niin on muitakin vaihtoehtoja. Vaikka veikkaan, että Thaimaaseen muuttamisessa vaaditaan vielä enemmän kärsivällisyyttä kuin Australiaan muuttamisessa. :) Me haaveillaan jonnekin tropiikkiin muuttamisesta, eli ehkä se oppitunti kärsivällisyydessä on vielä tulossa.
    Tuota kilojen kurissa pysymistäkin pitää kommentoida. Tuntuu, että rennommalla elämäntyylilläkin voi olla osuutta asiaan. Ihmiset ei aina ymmärrä, miten paljon stressi voi vaikuttaa kilojen kertymiseen. Stressiä on toki ulkomaillakin, mutta joskus ainakin ulkomaille muuttoon voi liittyä vähän rennompi elämäntyyli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anna :).
      Olen ihan samaa mieltä stressistä, siitä saa valtavasti kaikkia ongelmia ja on muuten yksi syy, miksi mekin päädyimme vaihtamaan maisemaa. Vaikkei se stressitöntä aina olekaan, niin jotenkin oravanpyörästä on päässyt mukavasti hyppäämään pois.
      Mukavaa viikkoa!

      Poista
  8. Totta turiset! Hyvin kirjoitettu, kuten aina sinun kirjoitukset. Kävin myös raapustamassa muutaman sanasen "paperille"....Ollaan etuoikeutettuja!

    VastaaPoista
  9. Sinulla oli kyllä kattava ja mielenkiintoinen lista. Hauska huomata, miten samantyyppisiä ajatuksia itselläkin on, vaikka oma asuimaani USA onkin aivan erilainen kuin Thaimaa. Rohkeus ja usko selviämiseen ovat kasvaneet minullakin hurjasti ulkomailla vietettyjen vuosien aikana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Veera :). Olen itse vielä niin noviisi kahden vuoden kokemuksella, mutta rohkeus tosiaan tulee ihan ensimmäisenä upeana muutoksena mieleen.
      Ihanaa että voi elää näin!
      Mukavaa viikkoa :).

      Poista
  10. Rusinat pullasta tyyppi täällä moi! Thaimaan talvet on kyllä opettaneet itsestä tosi paljon ja sabai sabai asenne pitää välillä kaivaa täällä kotimaassa esiin, kun alkaa kierrokset nousta. Mulla on opinnot kasassa ja ensi perjantain jälkeen olen vapaa lähtemään minne vain. Mutta nyt yhtäkkiä iskenyt ramppikuume, että pärjääkö siellä maailmalla...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedän tunteen SariKoo ;). Et usko miten olen joutunut itseäni hillitsemään alkuaikoina Thaimaassa, mutta nythän se sujuu jo ihan mallikkaasti. Täällä Suomessakin ;).
      Tietenkin sä lähdet maailmalle! Kyllä sä tiedät että siellä pärjää :)

      Poista
  11. Mielenkiintoinen postaus; luin sitä ilolla ja hartaudella, vaikka en kokemuksia ulkomailla asumisesta omistakaan.

    Mikael Jugner totesi eräässä haastattelussa taannoin, kuinka me suomalaiset olemme niin yltiöpäisiä sääntöjen ja ohjeiden vaalijoita. Rakastamme ja vaalimme niitä pilkun tarkkuudella. Hän taitaa olla oikeassa.

    Ei Jugner kehottanut suomalaisia kurittomuuteen, mutta hän mietti, kuinka joskus elämä voisi olla piirun verran helpompaa ja leppoisampaa, jos osaisimme (ja uskaltaisimme...?) mennä välillä myös siitä, missä aita on matalin. Ei kaiken tarvitse olla ihan aina prikulleen niin kuin säännöissä sanotaan.

    Ilmeisesti Thaimaassa tämä(kin) asia hallitaan <3.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielestäni Jugner on tässä asiassa tavattoman oikeassa! Ja Thaimaassa tosiaan joissain asioissa tämä hallitaan loistavasti. Mutta toisaalta heillä onkin sitten omat 'kummalliset' sääntönsä, jota näin länsimaalaisena ei voi kerrassaan kuin ihmetellä.
      Mutta maassa maan tavalla ;).

      Poista

Back to Top