Testissä Muaythai, viimeinkin

Joku  tarkkasilmäinen saattoi jo huomatakin, että sitä on taas muutettu blogin ulkoasua. Ei ollut tarkoitus vielä, sillä aikamoista piinaahan se on, mutta kun tuli taas sellainen pakottava tunne. Elämässä puhaltaa selkeästi nyt jonkinmoiset 'muutoksen tuulet', niin kuin keväisin yleensäkin ja jos oltaisiin Suomessa, niin todennäköisesti veivaisin kämpässä huonekaluja paikasta toiseen. Täällä ei jotenkin toi sisustuksen jatkuva muuttaminen iske (johtunee saunamaisesta ilmastosta), joten tyydyn sitten istumaan ilmastointilaitteen alla ja siirtelemään blogin elementtejä paikasta toiseen. Tällaista syntyi tällä kertaa ja toivottavasti ihan heti ei tuulet muuta suuntaa. Mutta tässä siis syy, miksi parin päivän hiljaisuus tarinoissa.

Lyhyen tähtäimen suunnitelmissa, eli edellisessä postauksessa mainitsin Muaythain testaamisen, joka on ollut listalla jo pitkään, ja vihdoinkin tänään on bucket-listaan saanut vetää siihen kohtaan viivan. Eilenhän meidän piti jo mennä, mutta kun ei muillakaan mene kaikki aina ihan putkeen, niin siirrettiin testipäivää yhdellä eteenpäin. Ei tullutkaan kuolemaa, vaikka jotain sinne päin pelättiin, vaan mun mielestä me pimut pärjättiin oikein hienosti. Vaikka koko päivän oli istunut tietokoneen edessä blogipalikoita ja koodinpätkiä siirrellen ja vaikka aivot jäikin johonkin työpöydän laatikkoon, niin en mä usko että häpeäksi oltiin, ensikertalaisiksi. Mä en kerro lajin saloista tässä mitään, sillä jokainen voi halutessaan niitä googlata, vaan mä kerron kuinka se toimi meidän kohdalla ja millä fiiliksillä me oltiin tai mennään.

Koh Samui
Tässä sitä, matkalla testaamaan oma kunto

Vieläkin hymyilytti...

juuri ennen rääkkiä
Meillä on tässä lähellä Yodyut Muaythai- sali (yritä nyt sitten muistaa toi nimi ulkoa) ja sinnehän mekin suunnattiin. Mariannen mies ja poika on jo muutaman kerran siellä käyneet, joten siitä syystä me päädyttiin siihen näitten lukuisten muitten joukosta. Mun mielestä on tosi hienoa, että kun kävelet sinne ihanan ison salin perälle ja maksat sen kertamaksun yhdestä tunnista, niin sen jälkeen ei tarvitse miettiä yhtään mitään. Sua viedään kuin pässiä narussa; alkujuoksut koko porukalle matolla, vähän vettä perään ja siteet käsiin. Siitä eteenpäin ainakin meillä oli ihan oma valmentaja ja sitten punnerrettiin, treenattiin lyöntejä, kyykättiin, treenattiin potkuja, punnerrettiin ja kyykättiin ja kai me taas välillä juotiinkin, mutta yhtään ylimääräistä löysäilyä ei ollut tarjolla. Ja kun sen alkujuoksun jälkeen pohkeet jo varoitteli huomisesta 'katkokävelystä', niin näin koko treenin jälkeen todennäköisesti voi huomenna pysytellä ihan vaan kämpillä. Saattaa pelkästään rappuset aiheuttaa pientä päänvaivaa lihaksille.

Porukkaa treeneissä oli joka lähtöön. Varmasti oli tosi kovia tyyppejä ja sitten meitä ihan aloittelijoitakin ikähaitarin ollessa alle kymmenestä kuuteenkymmeneen. Thaimaalaisia, meitä farangeja, tyttöjä ja poikia, miehiä ja naisia, ja kaiken kuntoisia selvästikin. Osa tullut tosissaan treenaamaan lajia, osa hoitamaan kuntoaan ja joku ehkä niin kuin mekin; tutustumaan. Eli mikäli Samuilla käytte visiitillä, niin rohkeasti mukaan vaan. Kertamaksu näihin treeneihin oli 300 bahtia, eli noin 7,5 €. Ei paha yksityisestä opetuksesta.

Meillä oli ainakin hauskaa ja varmasti palataan uudestaankin. Nimittäin jos niillä treeneillä ei saa lihaksiin ja kuntoon jotain kehitystä, niin sitten ei millään.

Kova vipinä oli joka puolella

kaiken ikäistä ja maalaista porukkaa

Koh Samui, Thailand
Meidän valmentaja

4
Back to Top