Henkilökuvia osa 1: Sopa

* Sopa

Reilu 1,5 vuotta sitten, kun viimeinkin päädyimme Samuille pidempää viihtymistä harjoittelemaan, tutustuimme Sopaan. Tähän sydämelliseen ravintoloitsijaan, jonka luona kävimme usein lounaalla, jolta kyselimme apua talon löytämiseen ja josta sittemmin on tullut taatusti paras Thaimaalainen ystävämme. Tämä elämännälkäinen ja väsyneenäkin pirskahteleva omien polkujensa (omien sanojensa mukaan vähän hullukin) kulkija on tullut saarelle jo 17 vuotta sitten Bangkokista ja monien kivisten mutkien kautta onnistunut toteuttamaan suurimman unelmansa. Sopan unelma, se oma ravintola Stop@Sopa sijaitsee meihin nähden melkein kiven heiton päässä ja siellähän sitä on monia lounaita sekä illallisia syöty. Sekä maailmaa parannettu, sillä Sopalla ei ole koskaan niin kiire, etteikö ehtisi istahtamaan hetkeksi tarinoimaan. Ja siitähän Sopan unelma melkein saikin alkunsa. Tarinoinnista ja englannin kielen taidosta, kyvystä kuunnella, auttaa ja pitää hauskaa.

Koh Samui, Thaimaa
Valloittavat Sopa ja Tomppa, sekä koirista Robocob
Mutta rahat ravintolaan piti saada jostain. Sopa työskenteli alkuun Choengmonilla muutamassa resortissa keittiöstä baariin, sillä tietenkin kaikki ravintolan osa-alueet piti opetella. Tässä tohinassa tuli opituksi myös englannin kielen taito, mikä onkin näytellyt suurta osaa Sopan tarinassa päättäväisyyden ja sisukkuuden lisäksi. Ja koska Sopa on ollut Bangkokin aikoina myös laulajana bändissä, niin Samuillakin tuli heitettyä laulukeikkaa, kun ystävät pyysivät. Sillä niinhän Sopa tekee, auttaa aina ja kaikkia. Meitä ihmisiä ja niitä eläimiä. Ihan aina, vaikkei olisi aikaa, saati varaa.

Jonain kauniina päivänä reilu kymmenen vuoden muilla työskentelyn jälkeen Sopa oli valmis kokeilemaan omia siipiään ja sanoutui irti töistään. Sieltä Sopa, siskonsa ja hänen miehensä tontin läheltä vuokrasi pienen tontin mangopuitten alta 50 eurolla kuukaudessa. No eihän se pläntti ollut koolla pilattu, mutta onneksi tontin vuokra oli niin halpa, sillä alkupääomaa oli vain 75€. Rahaa jäi siis vielä yhteen asiakaspöytään ja tuoleihin, sekä yhteen aurinkovarjoon, sillä tässä ravintolassa ei ollut varaa kattoon, oli vain ne mangopuun oksat. Ja tarinat, sekä halua jutella. Onneksi oli tuttuja läheisten hotellien henkilökunnassa, sillä kun tuttujen englannin kielen taito loppui, tuotiin hotellin asiakkaat Sopan luokse hakemaan apua ja neuvoja. Tarinoinnin ohessa ulkomaalaiset asiakkaat tarvitsivat tietenkin virvokkeita, sillä onhan täällä valtavan kuuma, ja Sopa näki bisneksen tyngän; hän haki kaupasta olutta ja myi vähän kalliimmalla. Ja niin edespäin, sillä tiedättehän, Thaimaassakin melkein kaikki on mahdollista. Jääkaappiin ei Sopalla tosin ollut silloin varaa, joten isolla saavilla ja jäillä lähdettiin liikkeelle. Siellä oluet pysyivät edes pienen tarinan verran jonkin verran viileinä.

Ruokaa oli tarjolla vain pari eri annosta, Pad Thai ja Fried rice with chicken. Eihän toki ollut keittiötäkään, ainoastaan pöytä, kaasuliesi ja se aurinkovarjo, jonka alla pystyi jotain kokkaamaan kun satoi. Se sama varjo, jonka alta sateesta ne aiemmat työnantajat tulivat pyytelemään takaisin 'oikeisiin' töihin, mutta Sopa ei luovuttanut. Sen sijaan hän laajensi ja myi välillä rannallakin ruokiaan, jotta sai mainostettua Delivery-palvelua ja kalastetuksi uusia 'länkkäriasiakkaita'. Sillä kyllä Sopa tajusi missä raha liikkui. Sitten eräs ystävä myi halvalla toisen asiakaspöydän ja rahat riitti telttakatoksen ostoon, ja näin tarinat saivat jatkoa.

Ko Samui, Thailand
Mukavan rento ja viihtyisä Stop@Sopa ravintola nykyään
Sopalta saa myös tilattua ruokaa ja me käytetäänkin meidän vuokratalossa Sopan ruokalistoja, mistä asiakkaat voivat halutessaan tilata maukasta kaikkea.
Jossain vaiheessa pöytiä olikin jo viisi, mutta kun vuokranantaja halusi nostaa maan vuokran 250 euroon kuukaudessa, niin Sopa tajusi, ettei viidellä pöydällä niitä rahoja tehtäisi. Lisäksi vuokranantaja ei halunnut meteliä tontilleen, jopa nauru oli liian kovaa, mutta kuinka sä naurat hiljaa??? Joten Sopan piti siis muuttaa. Läheltä löytyi onneksi Stop@Sopalle uusi koti (nykyinen paikka) ja tarinat jatkuivat jälleen. Pikkuhiljaa, kaikkien kiireitten, tietöitten ja ongelmien ohella kasvua on tapahtunut koko ajan. Välillä loppuu rahat ja kuolema meinaa tulla, mutta siltikin, Sopa auttaa aina:

- Koiria, joita thaimaalaiset rahapulassa kuljettaa läheiselle temppelille ja joita Sopalla on tällä hetkellä 'epävarma' kahdeksan. Epävarma sen takia, että kaksi tulokastakin ravintolassa pyörii ja nämä kaksi Sopan 'vanha koirajengi' on jo melkein hyväksynyt uusiksi jäseniksi. Ja kun jo ruokit kahdeksaa omaa koiraa, niin ethän mitenkään voi olla ruokkimatta niitä kahtakin? Ja näin se huollettavien määrä kasvaa...voi pojat!

Tässä näitä, Sopan pelastamia koiria. Voi ihanat!

Ihania vääräsääriä...
Wat Plai Laem, eli se Sopan viereinen temppeli, johon hylättyjä koiria viedään
Ko Samui, Thailand
Wat Plai Laem temppeli
- Ihmisiä, niin kuin sitäkin burmalaista venekuskia, joka jäi työttömäksi Ranongilta, kun viisumien järjestäjäfirma lopetti. Ei Sopalla olisi ollut varaa palkata lisää työntekijöitä, mutta kun kaverin sukulainen oli jo Sopalla töissä, niin tätäkin onnetonta herraa oli autettava. Ja se tarkoitti sitä, että ensin piti opettaa paikallinen kieli, sillä englanti kaverilla vähän jo sujui. Aamusta iltaan siis, kädestä pitäen kieli ja työt. Ei tarvinnut juuri nukkuakaan, mutta onneksi Sopan arvoasteikolla nukkuminen ei ole ihan kärkipäässä. Aikaa jäi siis normaaleitten ravintolan pyörittämiskuvioitten lisäksi tämän burmalaisen auttamiseksi. Kuten esimerkiksi mopon hankintaan, että kaveri pääsee edes töihin.

Mukava burmalainen venekuski, nyt siis Sopan tarjoilija
Sekä muuta mukavaa henkilökuntaa, johon voisi sanoa kuuluvan nämä koiratkin
- Vanhempia, joista vasta isän olen ehtinyt tavata. Äitikin tulee Sopan luokse viikon sisällä asumaan ja koska pariskunnan tiet ovat aiemmin erkaantuneet, niin kuulemma kaikenlaista saattaa olla luvassa. Mutta autettavahan heitä on.

Sopan isä ja Sopan Bankeow, eli samaa rotua kuin meidän Boo
Mä menen välillä ihan mykäksi, kun kuuntelen Sopan juttuja, enkä yhtään ihmettele, miksi vuodesta toiseen samat ihmiset tulevat häntä tänne moikkaamaan. Niin kuin se suomalainen Sinikin, jonka tauluja ravintolasta löytyy. En ole itse tavannut Siniä, mutta Sopan mielestä Sini on valloittava, taiteellinen, uskomattoman upeassa kunnossa oleva melkein 70-vuotias hieno ja elämänmakuinen nainen. Toivottavasti törmään joskus Siniin.

Onneksi Sopalla on paljon ystäviä, joista yksi parhaimmista on Tawan. Jos Tawanille sopii, kerron seuraavan henkilökuvauksen hänestä, joten pitäkää peukkuja! Ja sen verran vielä, mikäli lentolipussanne jonain kauniina päivänä lukee kohteena Samui ja haluatte oppia thaimaalaisten ruokien mestariksi, silloinkin Sopa auttaa. Niin kuin meitä tänään. Kannattaa kysellä hintoja Sopalta facebookissa, sillä varmasti saatte parasta mahdollista juuri teille räätälöityä laatua opetukseen. Mutta varokaa, Sopan nauru voi vaikka tarttua! Sopan löydät myös Tripadvisorista.

Käykääpä lukemassa muitten arvosteluja Stop@Sopasta Tripadvisorista
Sopa ja ensimmäinen palkattu työntekijä
ja Tomppa, Thaikokkauskurssilla
Stop@Sopa Koh Samui
tästä se lähtee...
ja loppu hyvin, kaikki hyvin. Kiitos opettajille!
Ja tässä alimpana vielä, kuten aiemmassa 'Kuvaushommia'-postauksessani kerroinkin, pieni pätkä silloin kuvattua 'Maastamuuttajat'-materiaalia. Tämä on vain lyhyt tiivistelmä TV-sarjasta ja jos tämä saa riittävästi tykkäyksiä ja rahoituksen, niin se pääsee YLE Folk-kanavalle. Meitä maastamuuttajia on ympäri maailmaa vaikka kuinka paljon, joten jotta tämä huikea tuotantoryhmä saisi pienen rahoituksen YLE Folkilta, tarvitaan tykkäyksiä. Olisi siis kiva jos tykkäisit.

Meidän osuus videoklippiin on kuvattu, missäpä muuallakaan kuin Stop@Sopassa:

http://folk.yle.fi/hakemusvideot/maastamuuttajat?soita=paranoid

8
Back to Top