Tomppa: Rauman seikkailut ja kuuden tähden hotelli, osa 1

Tämän jutun on tehnyt vieraskynäilijä, ja tällä kertaa näppäimistöä käytti vaihteeksi Tomppa. Tompan kaksiosainen juttu kertoo hänen ja Rockin seikkailusta Raumalla, joten olkaa hyvät:

Kuva: Tomi Laaksonen, kuvassa Tomppa.

Rauman seikkailut ja kuuden tähden hotelli, osa 1

Näin se päivä vihdoin koitti, että kuukausien valmistelujen jälkeen suuntasin Samuin ystävämme Rockin kanssa kohti Rauman kansainvälisiä suurmarkkinoita. Olimme hankkineet myyntipaikkaamme varten telttakatoksen, pöydän, penkin, printterin, tv:n, pressut sekä muuta tilpehööriä. Teltan painoiksi olimme veistelleet ohimennen myrskyn kaatamasta männystä isot pölkyt. Vanha sotaratsumme Volvo oli ahdettu edellisiltana aivan täyteen, ja puoli kuuden aikaan keskiviikkoaamuna starttasimme iloisin mielin Rauman suuntaan.

Kansainväliset suurmarkkinat

Koska olimme harjoitelleet edellispäivänä teltan kasaamista sekä verkkoaidan ripustamista, kauppamme oli kuin olikin auki jo yhdeksän aikaan aamulla, kun paikalla tehtiin palotarkastuksia. Myyntikojumme sijaitsi aivan kanaalin vieressä ja vieressämme oli muuan suomalaismies myymässä luonnonkosmetiikkaa sekä ugandalaisia vaatteita. Kävi myös ilmi, että sama mies tunsi hyvin vaimoni Ugandaan muuttaneen tuttavan Ukon, joka on perustanut sinne vaimonsa Niinan kanssa safariyrityksen. Heidän yrityksestään Piece of Uganda Safaris voit käydä lukemassa täältä. Niin se vaan maailma on pieni paikka!

Kansainväliset suurmarkkinat Raumalla


Ihmisiä liikkui heti aamusta alkaen alueella mukavasti. Rock jatkoi pöydän ääressä keskeneräistä työtään ja näytti ihmisille miten tämä uniikki taide syntyy;

  1. Ensin Rock raapustaa varovasti terävällä metallitikulla suunnittelemansa teoksen ääriviivoja nahkaan.
  2. Sen jälkeen hän naputtaa erikoistyökalulla varovasti nahkaan kuvion mukaisesti reikiä. Näin kuvio alkaa hahmottumaan katsojallekin jo paremmin.
  3. Työn edetessä Rock jatkaa ääriviivojen tekemistä sekä rei'ittämistä.
  4. Lopuksi kun kaikki kuviot ovat valmiita, Rock leikkaa terävällä veitsellä kaikki ylimääräiset osat nahasta pois, eli jäljelle jää ainoastaan naputeltu taideteos.
  5. Tämän jälkeen teos maalataan varovasti tyylin mukaisesti.
  6. Viimeisenä vaiheena teos asetellaan silkkikankaan päälle, mikä toimii kauniina taustana ja käy myös jo itsessään taulun kehyksistä.
  7. Kokonaisuudessaan yhden teoksen tekemiseen kuluu noin 150-200 työtuntia.

Rock työssään.

Kuuden tähden hotelli

Päivä sujui vallan mukavasti ja illalla lähdimme katsastamaan tyttöjen kesäsiirtolanakin toiminutta serkkujeni kesäpaikkaa. Onneksemme rakas serkkuni Hannu sattui sopivasti tulemaan Raumalle ja sai vielä järjestetyksi meille majoituksen. Päivän markkinahumun jälkeen olikin vallan hauskaa seurata Rockin ilmeitä ja elekieltä saapuessamme Hannun luokse.

Hannu oli loihtinut meille savulohta, kanttarelleja, Halloum-juustoa, silliä jne, joten pääsimme heti terassille nauttimaan huippuluokan illallista. Illallisen jälkeen siirryimme rantasaunaan kahden kitaran kanssa, sillä täytyyhän sitä saunoessa vähän musisoidakin. Tarina kertoo, että muutama vuosi sitten kitaraa soitettiin myös saunassa ja meressäkin, mutta tällä kertaa tyydyimme musisoimaan saunan terassilla. Punaviinin ja lonkeron voimin nautimme illasta pitkälle yöhön, ja itselläni oli ainakin järkyttävän hauskaa. Iso kiitos Hannulle järjestelyistä ja upeasta seurasta!

Mitä tapahtui seuraavina päivinä, se selviää varmastikin seuraavassa numerossa.

Tomppa, vieraskynäilijä.

Melkoisen ihana kartano.

Sympaattinen rantasauna.
 
Kyllä näissä maisemissa kelpaa saunoa.

 
4

Teacher & madame

'Teacher, madame' on kaikunut Lilltervon maalaismaisemissa tiuhaan. Nimiä ei käytetä, tai no me käytetään, mutta vieraamme ei. Onko se jokin Thaimaa-juttu en tiedä, ennemminkin luulen että se on tapa osoittaa kunnioitusta. Hieno tapa onkin, paitsi että tässä on pian vaarana unohtaa oma nimensä.

Khun Rock on saapunut 

Kun auto kurvasi mökin pihaan pitkän ja väsyttävän lennon jälkeen, ajattelin Rockin jäätyvän pystyyn. Rockin tarinan voi lukaista täältä. Kuuman kahvin sijaan hän kuitenkin valitsi kylmän oluen, kotiutui saunamökkiin sekä vaihtoi matkavaatteet shortseihin ja hihattomaan paitaan. Kun itse tärisin terassilla villatakissa ja pitkissä housuissa pahoitellen ilman kylmyyttä, Rock totesi minivaatetuksessaan olevan nyt parempi. Mutta Thaimaassa näkemäni perusteella en ihmettele, vedetäänhän siellä kuumalla takkia niskaan, joten ehkä kylmällä sitten vähennetään.

Matkaväsymyksestä ei merkkiäkään.
 
Taiteilija työssään.

Muutaman päivän tahti on ollut kova. Rock herää aamuisin kukonlaulun aikaan, kun me muut vielä huristaan tyytyväisenä peittojen alla. Kun saamme itsemme aamukahville (ei mielestäni edes kovin myöhään), on pihat jo haravoitu, terassit lakaistu ja aurinkoinen kaveri terassilla toivottamassa hyvät huomenet. Kaiken lisäksi mulla on nyt oma kuivien pyykkien narultakerääjä, en tosin vielä ole päättänyt kuinka suhtautua tähän sympaattiseen pikkuhousujen viikkaajaan. Ehkä näin häveliäänä ja ilmeisen sulkeutuneena suomalaisena viikkaisin ne mieluummin itse.

Kalastusta ja isoja veneitä

Kalastus on ollut mieluisinta puuhaa, vaikka hämmästystä on herättänyt liian pienten kalojen vapaaksi päästäminen. Niistä kun saisi pienellä vaivalla tehtyä vaikka maukasta tom yamia. Muuten suurinta herkkua ovat olleet suomalaiset uudet perunat voilla, joita voisi syödä vaikka jokainen päivä. Joudun ehkä perustamaan Samuille perunamaan.

Kalastuksen lisäksi ohjelmaan on kuulunut monenlaista mökkihommaa, kuten puitten pilkkomista, saunan lämmittämistä, rannan raivaamista ja tietenkin myös valoisuuden ihmettelemistä. Ei kuulemma ole kovinkaan helppoa aamulla kääntää kylkeä, kun auringon ensimmäiset säteet kurkkivat verhojen raoista. Siksi meillä on ollut puutarhuri hommissa jo varhain aamusta.

Saunahan lämpiää melkein joka ilta.

Jottei kaikki menisi vallan raatamiseksi, yritetään näyttää lähiympäristöstä myös muutakin. Kuten Tall Ships Races Aurajoella. Lauantain sää oli suorastaan kuuma verrattuna aiempiin päiviin, mikä teki Turun visiitistä mukavan. Kesän ensimmäiset terassisiiderit kaatuivat janoisiin kurkkuihin hyvin nopeasti. Rock on myös musiikki-ihmisiä, joten oli ehdottomasti otettava ohjelmaan myös suomalainen ulkoilmakonsertti. Kun Jonne Aaron heitti sopivasti lyhyen keikan Aurajoen rannalla, suunnattiin nauttimaan siitä. Ihana Jonne, pääsi bloggaajakin käväisemään artistin kainalossa.

Tall ships races Turku

Kesän ensimmäinen terassikeikka. Kiitos Pauliina kun olit mukana!

Aika ihana Jonne Aaron!

Last picture

Välillä ollaan sukellettu myös syviin vesiin. Esimerkiksi kun Rock kertoi tietävänsä meidän tavanneen aiemminkin. Eikä hän tarkoittanut aiemmalla aikaa ennen kuin kohtasimme Samuilla, vaan paljon ennen sitä. Edellisessä elämässä, 'last picture', kuten hän asian ilmaisi.

Kun Tomppa aiemmin kertoi heidän 'kummituskeskusteluistaan' Bangkokin reissulla, olin varautunut mielenkiintoisiin juttutuokioihin. Rockin mielestä me tulemme aina uudestaan, ja vieläpä samoihin porukoihin.

Mielenkiintoista. Jään odottamaan sitä kirjaa, jonka hän haluaa minun lukevan kun palaamme Samuille.

Kansainväliset markkinat

Käykää hyvät ihmiset moikkaamassa tätä aurinkoista taiteilijaa! Kaverukset Tomppa ja Rock ovat tavattavissa seuraavaksi Rauman kansainvälisillä markkinoilla nyt tulevana keskiviikkona ja siitä lauantaihin saakka. Voin vilpittömästi suositella, sillä Rockin uniikit taideteokset ovat suurella ammattitaidolla tehtyjä. Kun hän kutsuu Tomppaa 'teacheriksi', on Rockia ehdottomasti tituleerattava 'masteriksi'. Nöyräksi ja upeaksi sellaiseksi.

Rockin taideteosten lisäksi pojilla on myynnissä myös Thaimaan tämän hetken suosituimpia rennon boheemeja paitoja ja kaftaaneita. Itselläni on näitä jo jokunen, joten voin hyvin suositella.

Onko Raumalle menijöitä?

Näitä upeita töitä on mahdollisuus nähdä tällä viikolla Raumalla.

Kerrassaan upeata käsityötä!

2

Iso luuta lakaisee

Vaikka tällä hetkellä vietetään aikaa Paraisten koleissa merituulissa, on Samuin asioita tullut seurattua tiiviisti. Palataanhan me sinne kuitenkin jo elokuussa, mikä on vallan ihanaa. Tänään Tomppa sanoi katsoneensa vanhoja valokuvia, ja tuli kuulemma melkein itku koirien kuvia katsoessa. Tähän vielä jäyheä suomalainen mies totesi, että on meillä siellä asiat oikeastaan todella hyvin. Ei lisättävää.

Samui ja jätteet

Jos olet seurannut blogia tiedät, että ollaan oltu riemumielin eri kokoonpanojen kanssa siivoamassa Samuin rantoja. Ei riemumielin siksi että siivottavaa riittää, vaan siksi että asialle pitää tehdä jotakin. Meressä on kohta enemmän muovia kuin kaloja, ja koska asumme Samuilla, on luonnollista kantaa kortensa kekoon siellä.

Clean the beach boot camp Koh Samui. Vahva suositus ottamaan osaa!

Samuilla vaikuttavat ainakin Trash Hero Samui (pääsääntöisesti paikallisista koostuva ryhmä), Clean the beach boot camp Koh Samui, ja Samui Clean järjestöt ja kahden jälkimmäisen siivoustalkoissa ollaan oltu mukana. Suosittelen muuten vilpittömästi vaikka yhden lomapäivän ohjelmaksi, lue vaikka täältä miksi.

Samuin roskaongelma ei ole mikään helppo. Roskaa tulee väkisin, mutta vaikka ihmiset olisivat kuinka valveutuneita ja kierrättäisivät sun muuta, niin kun oleellisin asia puuttuu, kaikki menee vähän vaikeaksi. Eli saaren ainoa jätemasiina on rikki ja se on ollut sitä jo melkein kymmenen vuotta. Vaikka rahaa sen korjaamiseen on saatu ilmeisesti useampaankin kertaan, on se sujahtanut kaikessa hiljaisuudessaan parempiin taskuihin. Mitään ei ole siis tehty.

Mihin kerätyt jätteet kuljetetaan? Pikku hiljaa Samuille onkin ilmaantunut laittomia jätekuoppia sinne sun tänne, eivätkä ne tee maisemille oikeutta. Varsinkin rankkojen sateitten jälkeen valtavat jätekuopat haisevat ja valuvat myrkyllistä nestettä ympäristöönsä, ja voi vain kuvitella mitä myrkkyjä niistä saa kiduksiinsa. Tulvien aikaan eräskin jätekasa lentokentän lähellä valui nestettä tielle siihen malliin, ettei mopolla pystynyt tietä edes ajamaan. Haju oli tappavaa.

Tällaista ei kukaan halua nähdä, vai mitä?


Eikä tämän jätteen toivoisi joutuvan mereen.

Iso luuta lakaisee

Nyt jotakin näyttäisi kuitenkin tapahtuvan. En tiedä johtuuko aktivoituminen siitä, että paikalliset expatit ovat nostaneet haloon tästä kaikesta, ja että monet hotellitovat yhdistäneet voimansa ympäristön parantamisen suhteen, vai jostain muusta. Ei sen väliäkään, pääasia että edistystä tapahtuu.

Pahimmillaan rantojen siivoajat ovat joutuneet näyttämään työlupiaan ja kun niitä ei ole, homma on seis. Viranomaisia ei ole tuntunut innostavan tämän tyyppinen 'kasvojen menetys', kun länkkärit ovat ottaneet ohjat käsiinsä. Joskus toiminnassa mukana oleminen on tuntunut jopa riskaapelilta, sillä ei kukaan halua itselleen ylimääräisiä ongelmia. Ei edes hyväntekeväisyydestä johtuvia. Thaimaassa kun ei oikeastaan voi tietää mitä tapahtuu.

Meidän läheltä 'hävisi' pieni kylä ja jäljelle jäi tämä.

Viime aikoina iso luuta on kuitenkin lakaissut, kun armeija on ottanut astetta kovemmat otteet käyttöön. Laittomia työntekijöitä on palautettu lähtömaihinsa, epäselviin rakennusprojekteihin on puututtu ja papereita pläräilty, mutta myös rantoja on putsattu rankalla kädellä. Lähdön ovat saaneet mm. meidän lähirannan kalastajakylä ainakin osittain, mikä onkin erittäin tervetullut putsaus alueelle. Bangrakin sataman viereinen ranta on yhdeltä kulmaltaan ollut kalastajien huojuvien hökkeleitten täyttämä, toisin sanoen yhtä suurta jätekasaa. Hökkeleille ei luonnollisesti ole ollut rakennuslupia ja imeisesti siihen on nyt tullut piste. Ainakin viime päivinä isot kauhakuormaajat ovat kuulemani mukaan olleet tehokkaasti raivaushommissa.

Minne kalastajat on siirretty ei tarina vielä kerro. Toivottavasti heille on kuitenkin joku paikka löytynyt. Ja toivottavasti jäteongelmaan löytyy pian kestävä ratkaisu, sillä Samuin maaperään upottaminen ei liene järkevä vaihtoehto.

Mutta ei silti kannata pelästyä, ei Samui yhtä suurta jätekasaa kuitenkaan ole. Moni turisti ei näihin jätteisiin tule lomallaan edes törmäämään, ellei sitten vahingossa eksy teille tuntemattomille. Ja nyt kun iso luuta lakaisee, toivoa on. Joku on herännyt jossakin.

Pidetään maailma siistinä, eikö niin? Otetaan vähän riskejä ja puututaan epäkohtiin kun niitä löytyy. Kannetaan kortemme kekoon.

Osa kuvista on ystävämme Brent Jonesin ottamia. Brent on ollut tukevasti painostamassa viranomaistahoja ongelmien ratkaisemiseksi ja arvostan tätä kovasti. Omilla kasvoillaan ja tiedoillaan painostamisessa kun on Thaimaassa omat riskinsä. Olen kertonut Brentistä aiemmin koiramme koulutukseen liittyen täällä.

Tällä alueella on nyt sitten tehty puhdistusta rankalla kädellä.

Tätä me haluamme nähdä!

2

7 vinkkiä asunnon vuokraamiseen Koh Samuilla

Blogia seuranneet tietävätkin jo, että asuimme Koh Samuilla vajaa kolme vuotta, jonka jälkeen päätimme muuttaa Teneriffalle. Tämä ajatus osoittautui jonkinlaiseksi aivopieruksi, sillä jo kuukauden Suomessa olon jälkeen päätimme palata takaisin Samuille. Kirjoitin siitä täällä. Sitä ennen olimme tietenkin tehokkaana parivaljakkona ehtineet jo irtisanomaan ihanan kartanomme, myymään koko Samuilla haalitun omaisuutemme, kunnes muutimme taas suunnitelmaa.

Joten nyt koko touhu on jälleen edessä, eikä siinä mitään. Ei kai tässä tärkeämpääkään ole, kuin ostaa ja myydä. Ja etsiä asuntoja.

Tähän prosessiin lupasin ottaa lukijat mukaan, joten tervetuloa! Tällä kertaa kerron muutaman vinkin, kuinka asiassa edetä, jotta matkaan tarttuisi mahdollisimman vähän haavereita:

Kaikkea löytyy bambumajoista moderneihin kummituksiin.

Näin modernit eivät ole meitä varten.

1. Älä vuokraa näkemättä!

Tätä nyt ei vaan voi korostaa liikaa. Kaiken maailman luukkuja on nimittäin tullut nähdyksi. Vaikka kuvat netissä näyttäisi suoraan sisustuslehdestä otetuilta, totuus on usein aivan toinen. Vai miltä tuntuisi merinäköalalla mainostettu huvila jätekasan vieressä, jossa merinäköala oli todellisuutta viisi vuotta sitten ja kasvanut umpeen jo pitkän aikaa takaperin? Thaimaan auringon alla nimittäin puutkin kasvavat turbovauhtia. Lisäksi Samuilla tuppaa 'omatoimisia' kaatopaikkoja ilmestymään aina sinne, minne joku keksii kipata jätteensä. Seuraava tekee yllättävän usein perässä saman, ja loppu on historiaa.

Lisäksi moni kuva taloista on otettu aikoja sitten, silloin kun asuntoon oli juuri kannettu kivan näköistä sisustushärpäkettä kuvauksia varten. Nettisivuilla kuvat pysyvät vuodesta toiseen samoina, vaikka asunto on jatkanut normaalia elämää vuokralaisineen. Se katto joka oli silloin taannoin ehkä hyvässäkin kunnossa, voi tänä päivänä mainiosti vuotaa. Samoin kuin yläkerran WC:n lattiat alakertaan. Kokemusta on. Meillähän edellisen kartanon katto vuoti vain kolmesta kohtaa, yläkerran WC:stä jopa niin, että keittiön katon pelkäsi putoavan hetkenä minä hyvänsä.

Meidän unelmakarton pihalta.

2. Varaa aikaa etsimiseen

Todellakin. Helmiä hyvällä hinnalla on mahdollista löytää, mutta se vaatii pyörimistä alueilla joihin haluat majoittua. Varaa siis esimerkiksi Airbnb:ltä tai halvasta hotellista ainakin muutamaksi päiväksi asunto, sen jälkeen joku kulkuneuvo ja harrasta lähialueretkeilyä. Valtava osa vuokrattavista asunnoista ei löydy mistään esitteistä, välitysfirmoilta tai netistä, varsinkin jos on kysymys paikallisten omistamista luukuista. Ne pitää löytää itse. Mutta se ei ole mahdotonta. Kirjoitin aikaisemminkin talon etsimisestä ja sen jutun voit lukaista täältä.

Koska me ollaan tehty tätä jo muutaman kerran, voin sanoa että hyvän ja järkevän hintaisen kämpän löytäminen ottaa aikaa enemmän, kuin alkuun kuvittelee. Siihen voi mennä vaikka viikkojakin, ainakin meillä on mennyt. Yksi hyvä vaihtoehto tukikohdaksi alkuun voisi olla vaikka Samui Grandma House, jossa itsekin asuimme pari viikkoa taloa etsiessämme. Ei mitään luxusta, mutta turvallista ja luotettavaa. Itse isoisä on vaikutusvaltainen paikallinen ja mukavan avulias papparainen.

Eikä paikallinen apu ole pahitteeksi, pitää vaan tietää mistä sitä apua lähtee pyytämään. Sillä kaikkiin ei tietenkään voi luottaa, ei missään päin maailmaa.

Grandma Housen sympaattista pihapiiriä.

3. Äläkä maksa ennakkoon

Ei ainakaan mitään vuotta, sillä valitettavasti koskaan et voi tietää kuinka käy. Rahankiilto silmissään paikalliset usein tarjoavat esimerkiksi vuoden vuokrasopimusta halvemmalla mikäli maksat koko vuoden ennakkoon, tai edes puoli vuotta. Älä silti lähde siihen. Tekisit sitä tuskin Suomessa, joten miksi siis Thaimaassakaan?

Silloin tällöin Samuillakin kuulee juttuja, kun vuokralainen on maksanut esimerkiksi puolen vuoden vuokran ennakkoon ja ensimmäisen kuukauden jälkeen tullaan kysymään missä vuokra. Ja jos sitä vuokraa ei nyt sitten makseta uudestaan (eli tuplana), saattaa ulosheittäjät olla talon edessä alta aikayksikön. Ikävää, mutta pahimmassa tapauksessa todellisuutta. Mieluummin vuokrat siis kuukausi kerrallaan.

Varaudu silti kahden kuukauden vuokratakuisiin, sillä se tuntuu olevan melko normaali käytäntö ainakin Samuilla. Ikävän normaalia on myös se, ettei vuokratakuita saa lähdön hetkellä takaisin kuin ehkä osittain. Kaksi kertaa neljästä me saimme vuokratakuut kokonaisuudessaan takaisin, yhdellä kerralla vuokranantajan pitikin sitten yllättäen vaihtaa koko puutarha-alueen nurmikko meidän piikkiin, koska koirat olivat kuulemma tuhonneet sen. Me olimme asiasta eri mieltä, varsinkin kun oli omalla rahalla (satoja euroja) tullut ostettua jos jonkinlaista puuta ja pensasta kyseiselle pihalle. Mutta minkäs teet.

Meidän vuokrakämppä nro 2.

4. Itse vai välitysfirman kautta?

Me ollaan kaksi kertaa otettu kämppä välitysfirman kautta ja pari omin päin. Arvatkaa missä tapauksissa saatiin vuokratakuut kokonaisuudessaan takaisin? No yllättäen välitysfirmaa käytettäessä. Eli mene ja tiedä. Tietenkään välitysfirmojen rehellisyydestä ei välttämättä aina tiedä, mutta ei tiedä thaimaalaisista vuokranantajistakaan, varsinkin jos vuokraat heiltä suoraan. Välittäjät ottavat oman siivunsa, mutta jos sillä pystyy maksimoimaan vuokratakuiden takaisin saannin, se saattaa kannattaa.

5. Yritä tinkiä

Maassa maan tavalla. Thaimaalaiset ovat tottuneet tinkimiseen, joten mikä ettei näissäkin tilanteissa. Välillä se onnistuu, välillä ei. Mutta kun tingit, tee se tyylillä. Ehdottaa voi vaikka mitä, kuten me tehtiin edellisessä kämpässä välittäjän kautta. Hintapyyntö oli jotain, josta vuokranantaja ei suostunut tinkimään. Sen sijaan hän suostui kahteen vapaaseen kuukauteen vuodessa, eli juuri niiltä kuukausilta kun me olimme Suomessa emme joutuneet maksamaan vuokraa. Vuositasolla se laski kuukausivuokraa jo niin kivasti, että päätimme muuttaa rakastamaamme kartanoon, vaikka hinta vähän kipurajoilla olikin.

Mikäli olet valmis vuokraamaan kämpän vuodeksi, saat sen varmasti halvemmalla kuin kolmen kuukauden sopparilla. Jos taas kuvittelet jaksavasi kyseistä paikkaa kaksikin vuotta, hinta tippuu varmasti edelleen. Mutta tässä on tietenkin riskinsä, entä jos et viihdykään?

6. Sijainnilla on väliä

Yllättävän moni haluaa suoraa ytimeen, vaikka Chawengilla on pääasiassa hotelleja. Jos sieltä joku kämppä sattuu löytymään, on se todennäköisesti myös hinnoiteltu keskeisen sijaintinsa mukaan. Näe siis pidemmältäkin mahdollisuuksia. On myös muita kivoja paikkoja ja koska puhumme kuitenkin saaresta, moni niistä riittävän lähellä.

Mutta esimerkiksi Lipa Noin suunta on jo sen verran kaukana kaikesta, että sen suhteen kannattaa käyttää harkintaa. Et ehkä kuitenkaan halua viettää aikaa autossa tai mopon selässä tunteja päivässä vain siksi, että sait asunnon todella halvalla. Sillä suunnalla kämpät tosin ovat erittäin halpoja verrattuna vaikka Chawengiin tai Lamaihin (joka sekin on Chawengia halvempi), ja maisemat todella upeita. Lisäksi sillä suunnalla näkee vielä aitoakin thaimaalaista elämää. Meidän perhe kaikkine koirineen asuisi siellä ehdottomasti, jos vain koulumatkat olisivat lyhyempiä.

7. Tee taustatyö ennakkoon

Jep, eli se mitä itsekin tässä olen nyt tehnyt. Kun en pääse paikalle katsomaan asuntoja, seuraan eri nettisivuja ja FB-markkinointia vapaista asunnoista. Jos FB:n hakukenttään laittaa hakusanaksi Samui house, löytyy ihan kiitettävästi ryhmiä joihin liittyä. Sitten ei muuta kuin seuraamaan.

Olen tässä parin viikon aikana havainnut, että tarjonta on paitsi kallista, myös jotenkin masentavaa. Tiedän kuitenkin jo kokemuksesta oikein hyvin, että kyllä siellä vapaita kämppiä on. Ne on vain löydettävä. Aion silti edelleen seurata ilmoittelua ja sopia sitten lähempänä mielenkiintoisiin paikkoihin tapaamisia.

Enkä aio masentua, sillä aina on jotakin löytynyt. Lupasin myös itselleni, että seuraava huvila on vielä kivempi kuin rakastamani kartano vuotavista katoistaan huolimatta. Sitä saa mitä tilaa, right?

Mainittakoon vielä, että suurin osa taloista vuokrataan kalustettuina. On tietenkin helpottavaa ettei tarvitse heti sijoittaa sänkyihin sun muihin välttämättömyyksiin, vaan pääsee alkuun helpommin. Usein kalusteet eivät kuitenkaan ole sitä hienointa tyyliä, mutta hyvin niillä alkuun pääsee.

Oletko sinä muuttamassa ulkomaille? Kuinka löysit tai etsit sieltä asuntoa?

Ja hei, jos suunnittelet muuttamista Samuille, voin parhaani mukaan toimia sinulle apuna. En kuitenkaan lupaa tehdä kaikkea ilmaiseksi, sillä aikaa asunnon etsiminen minultakin vie. Jos kiinostuit mahdollisesta yhteistyöstä kanssani, ota rohkeasti yhteyttä.

Oikein mukaviakin kalusteita saattaa taloista löytyä jo valmiiksi.

Tässä se unelma; tällaiset maisemat makuuhuoneen terassilta?

4

Kesän huippuhetkiä

 
Nauti uusia perunoita ja voita,
mansikoita ja makkaroita.
Tee saunaan tuore vasta,
varpaat veteen kasta.
Hakkaa liiteriin halkoja,
oio nurmikolla jalkoja.
Ihastele poutapilviä,
siristele auringossa silmiä.
Haista kesän tuoksut,
unohda turhat juoksut.
Muista paljon lekotella,
laiturilla elämää hekotella.
Mieti kivoja juttuja,
tapaa ystäviä ja tuttuja.
Älä murehdi ötököitä,
vietä ihania kesäöitä!

- Tuntematon - 


16-vuotis hääpäiväkin tulla tupsahti! Hyvä me :)


Näin on tehty. Nautittu kesästä kaikkein rakkaimpien kanssa. Vaikka ollaankin ripoteltuina ympäri maailmaa, pyritään tapaamaan kesäisin Suomessa. Silloin tällöin törmäillään muuallakin, mutta kesäpäivät rakkaitten kanssa, niitä ei voita mikään.

Nauttikaa kesästä ihanat lukijat; kalastuksesta, linnun laulusta, sammakon kurnutuksesta, supikoiran rapistelusta, joutsenen läpsyttelystä veden pinnalla ja käen kukunnasta. Etenkin niistä kaikkein rakkaimmista.

Blogi ei ole jäämässä kesätauolle, vaikkei päivitystahti niin tiivis ole ollutkaan. On vaan niin paljon haisteltavaa, maisteltavaa ja ihailtavaa...ihanaa.

Ihanaa kesää!

Meidän kesään kuuluu aina skeittaus.

Ennen vapauttamistaan pieni affen sai nimekseen Afni. Kuvassa myös sisko poika.

Meidän juniori Miska. Aika isohan toikin jo on.

Maailman paras sisko.

Siskon mies ja meidän Tomppa.

Isä ja Rose.

Minä itse, ei niin loistokasta frisbeegolfia.

Imatran rakkaat.

Ihanat ystävät, Ira ja Harri.

4

Samui ei lähtenyt meistä

Kaivoin yhtenä päivänä miljoonalaukkuani (toiselta nimeltään käsilaukku), ja löysin avaimen pienestä lokerosta. Mietin hetken mihin se mahtaa sopia, kunnes sitten välähti; se on kartanon ulko-oven avain! Tulin avaimesta niin onnelliseksi. Niin järjettömän onnelliseksi yhdestä pienestä avaimesta. Se oli selvä merkki, pakko olla.

Koh Samui Thaimaa
Sillä kyllä tropiikissa on kaunista.

Samui ei lähtenyt meistä

Ja sitä vähän pelkäsinkin. Vaikka kuinka yritettiin mielikuvitella itsemme istumassa oliivipuun alla Atlantin valtameren rannalla, joku fiilis jäi uupumaan. Tuskin ollaan niin aasialaistuneita, että eurooppalaisuus tuntui siksi vieraalta, ennemminkin ehkä tajuttiin koko ajatuksen haastavuus. Lähteä nyt paratiisista, josta oli haaveillut kevyesti yli kymmenen vuotta! Kuinka vaikeata minkään kohteen olisi pistää paremmaksi. Lämpö, aurinko, ystävät.

Chez Héléna- blogissa pohdittiin äskettäin riittääkö aurinko tekemään onnelliseksi ja jos multa nyt kysyttäisiin sama, vastaisin kyllä. Eihän se yksin riitä, mutta aika pitkälle sillä potkii.

Ja vitamiini merta on tarjolla riittävästi

Teneriffa jää

Ainakin toistaiseksi. Sinne meidän oli tarkoitus muuttaa, moni sitä onkin jo kysellyt. Suunnitelma Teneriffasta tulevana kohteena syntyi niin kuin meillä yleensäkin, hetken mielijohteesta. Meille riitti tuttavaperheen muutto sinne, opiskelumahdollisuudet ja uutuuden viehätys. Projekti-ihmisiä kun ollaan. Mutta vaikka 'loistoidea' hautautuu nyt, ei sitä koskaan tiedä mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Ei meistä voi tietää.

Ajatus uudesta koukuttaa meidät aina. Se voi olla työ, firma, vaikka vuosiakin kestävä hyväntekeväisyysprojekti, me lähdetään täysillä mukaan. Ehkä projekti-ihmiset eivät juurrukaan mihinkään. Ehkä ei tarvitsekaan. Vaikka heiveröisiä juuria Samuin suhteen onkin havaittavissa, voi levottomat jalat viedä kahden vuoden päästä muualle. Ellei sitten joku mielenkiintoinen projekti pidä meitä paikoillaan. Sen näkee sitten.

Mä kaipaan todellakin tätä väriloistoa

Puffelikin nauttii auringosta.

Johan sitä kaipaakin Tucke- gekon kiekumista

Kotiin

Jos nyt ei kuu putoa taivaalta (meidän tapauksessa on sekin mahdollista), me lennetään takaisin Samuille. Aloittamaan melkein alusta. Firma on, ystäviä on ja viisumit, mutta koti puuttuu. Vaikka avain löytyikin, on kartano menetetty. Voi itku. Mutta onneksi (ja toivottavasti) uusi löytyy. Olkoon se vielä ihanampi kuin edellinen, halvempikin.

Joten ihanat lukijat, pääsette nyt mukaan seuraavaan talon metsästykseen. Se ei tule olemaan ihan helppoa, sillä meillä on koirat. Ja kuten Suomessakin, asuntojen omistajat eivät erityisen mielellään haali nurkkiinsa koiria. Lisäksi me tarvitaan riittävän kokoinen piha, mielellään aidattukin, sillä Boo olisi parempi pystyä pitämään tontilla eikä naapurin peffalihaksessa.

Samuin valloitus osa II alkaa. Ja mä olen innoissani! Välillä pitää ottaa vähän etäisyyttä, jotta voi nähdä lähelle. Vai mitä olet mieltä?

Boo ja Salsa elementissään

Kohta tullaan!

17
Back to Top