Seminyak ja muut hämmentävät beachit Balilla

Vieläkin hämmentää

Niinhän mä mainitsin jo täällä ja vähän täälläkin siitä, että piti hetken aikaa oikein sulatella Balia, ennen kuin lähti kirjoittamaan siitä mitään. Ja arvatkaapas mikä oli syy? No ne rannat tietenkin. Jos Balille kuitenkin jo vuosikymmeniä on kansainvaeltanut käsittämätön määrä Ausseja (ja toki muitakin), niin siihen on täytynyt olla syy. Surffaus varmasti yhtenä kovimpana, mutta kun sitä ei oikein voi surffata menemättä rannoille, niin siksi mä hämmennyin, alkuun kovastikin. Tai sitten  musta on vaan tullut kranttu näitä Samuin rantoja tallatessa. Meillä on nimittäin aika kivat rannat, vaikka itse sanonkin. Ja puhtaat.

Seminyak

Jep, Sanur ei ollut meidän juttu, joten otettiin askel taaksepäin sinne Canggun kylkeen. Siellä oli mukavasti elämää ja kaikkea muutakin hämmentävää, kuten vaikka Seminyak. Oltiin Canggusta käsin käyty siellä parina iltana shoppailemassa ja illallisella, joten ajateltiin tällä kertaa majoittua suoraan mestoille. Ja hitto millainen helmi Airbnb:stä löydettiinkään! 50 metriä Seminyakin aalloista ja surffilaudoista, ei ollenkaan hassumpaa. Varsinkin kun kämppä oli just eikä melkein meidän makuun; vähän rustiikkinen ja kaikki vähän sinne päin, mutta joka persoonallisuudellaan valloitti täysin. Kaiken lisäksi maksettiin kuusi henkeä helposti majoittavasta huushollista vain 30 dollaria/ yö, joten kyllä se hotelliyöt voitti mennen tullen.

Kyllä, tällaisessa asuisin itse mielelläni.

Ulko-olohuoneessa oli osittain katto, mutta seinien virkaa näytteli bambuaita.

Hyvin nukutti moskiittoverkkojen alla.

Mielikuvitus on laulanut tämän kämpän sisustusta suunnitellessa.

Kämppä teki Miskaankin vaikutuksen persoonallisuudellaan.

Värimaailma oli just mulle :)

Tällainen ovi toivotti meidät tervetulleeksi kämppään. Kannattaa tsekata Airbnb:n tarjontaa.


Seminyakin ranta oli tosi aktiivinen, eli siis porukkaa oli paljon, mutta niin myös muuta härpäkettä. Meidän kämpiltä lähdettäessä ensimmäinen rantaravintola ja surffikoulut löyty ihan vierestä. Aallotkin oli niinä päivinä kohtuulliset, joten ei ollut itselläkään ongelmaa lähteä verestämään juuri hankittuja 'taitoja'.Tosin ei mulla mitään taitoja ole, joten kaikki tuntui melkein yhtä vaikealta kuin ensimmäiselläkin kerralla. Mutta kokeiltavahan sitä taas oli.

Jos ei olisi huvittanut surffata, Seminyakin rannalla olisi voinut ainakin ratsastaa, tai lentää sellaisella moottoroidulla liitovarjohärvelillä. Taisi siellä olla myös jotain banaanipötkylän vetoa ja muita turistirannoille kuuluvia vesiaktiviteetteja. Mukavia ja kohtuuhintaisia ravintoloitakin löytyi, vaikka mulle Balin ruoat oli kaikkinensa hienoinen pettymys. Usein päädyin salaattiin, vaikken pupuruoan ystävä yleensä olekaan. Siitä kun ei millään meinaa lähteä nälkä kuin hetkeksi. Seminyakin rantaspotti oli kuitenkin yksi lemppareistamme Berawan lisäksi.

Seminyakin aktiviteetteja.

Seminyak

Surffaaminen onnistuu Seminyakissa hyvin ja aallotkin oli ihan kivoja.

Seminyakin aktiviteetteja.

Tässä rauhallista Berawa osuutta.

Seminyakin iltaelämä ja ostosmahdollisuudet

Vähän kaikkea löytyi melkein jokaiseen makuun; kalliita merkkiputiikkeja, tosin suurin osa merkeistä liittyi surffaukseen, skeittaukseen tai muuten vain enempi sellaiseen asenteelliseen genreen. Joitain aivan ihania sisustuspuoteja löytyi myös, sekä balilaisittain tyylikkäitä hopeakoruja. Ja sitten oli sitä krääsää. Vaan nämä 'putiikit' olikin sitten ihan omaa luokkaansa. Yleisesti ottaen myyjät oli erittäin ystävällisiä, mutta krääsäkaupoissa sai varautua ihan mihin vain. Suurin osa niitten myyjistä (ja ihan todellakin) oli aivan pöllyssä. Tuskin edes viinasta, vaan veikkaanpa että jostain 'yrteistä'. Yksikin myyjänretale poltti kämmeneeni sätkällä mukavan palovamman, jonka sitten pyrki nuolemaan terveeksi. Meno näissä oli muutenkin sen verran härskiä ja ihmiset 'iholla', etten viitsinyt ilman Tomppaa astua lopulta edes sisään. Ja jos astuit sisään etkä sitten ostanutkaan, ei ollut mitenkään tavatonta saada peräänsä 'fuck off'- huutoja.

Ravintoloita löytyi vaikka jokaiselle illalle eri. Myös sateenkaari-ihmisille löytyi tarjontaa, mitä en muissa käymissämme kylissä nähnyt. Seminyakissa viihtyisin ehkä viikon verran, sen jälkeen olisi vaihdettava maisemaa.

Joku unisieppari tuli itsekin ostettua. Täältä löytyi kyllä valtavan kokoisia!

No mikä siellä sitten hämmensi eniten?

Kyllä se oli ne biitsit. Ainakin näin tammikuussa rannat oli paikoitellen järkyttävänkin paskaiset, ja Kuta nyt oli odotetusti se kaikkein sotkuisin. Ensin ei ajateltu käydä siellä lainkaan, mutta halusin sittenkin nähdä sen, jotta voisi edes kehua käyneensä. Vaikka Kuta muuten oli ihan mielenkiintoisen oloinen valtavalla tarjonnallaan, niin voisin korkeintaan nauttia jonkun juoman janooni sen rannalla. Pyyhettäni en varmasti kaivaisi esille. Toivon todellakin, että sadekauden ulkopuolella myös Kuta siistiytyy, sillä en ikinä koskaan milloinkaan suostuisi kahlaamaan metritolkulla rantaveden jätteissä.

Roskia oli paikoitellen muillakin rannoilla ihan kohtuudella, mutta oli siellä myös kylttejä, joissa pahoiteltiin ongelman olevan ikävän ja ajoittuvan joulukuusta maaliskuulle. Ja kyllä siellä tehtiin jokainen päivä myös töitä roskien suhteen (jopa isoilla koneilla), sillä onhan rantojen siisteys väkisin myös paikallisille yrittäjille tärkeätä. En kuitenkaan ihmettele ollenkaan, miksi paikalliset surffaajat kuulemma mahdollisuuksiensa mukaan häipyvät Balilta syksyllä ja palaavat vasta keväällä.

Mutta on Bali monella tapaa niin ihana, että haluan ehdottomasti nähdä sen myös sadekauden ulkopuolella, kun rannat ehkä antavat parastaan. Saaren toisen puolen rannat ovat tähän aikaan vuodesta todennäköisesti siistimmät, kuten Sanurkin oli, ja näin myös paikalliset antoivat ymmärtää. Me nähtiin tällä puolella saarta rantoja Canggusta Kutaan, ja niissä valitettavasti muovia riitti.

Voi meitä ihmisiä, ja kaikkea sitä muovia jota me tuotetaan. Eikö tästä muovijätteestä nyt mitenkään saisi jotain miljoonaluokan bisnestä aikaiseksi? Anyone?

Ja Ps. Älkää antako mun hämmentää, olen nimittäin satavarmasti menossa Balille takaisin. Sillä enemmän Bali kuitenkin ihastutti, kuin vihastutti.

Että näin...

Joka päivä siivottiin, ja jokainen päivä se saatiin aloittaa uudestaan. Hyvä että siivottiin kuitenkin.

Kutan hujakoilla tällaista. Toivottavasti toi ruskea vesi ei tule viemäreistä.

Leikkisitkö itse lapsesi kanssa näissä roskissa?

Ilman roskia Kutakin on kaunis.

Ei kommentteja

Back to Top