On wheels!

 

 

Hellouta!

 

Somekanavien seuraajat tietääkin jo, että päästiin kuin päästiinkin viimein tien päälle. Ei sekään ihan helpolla tapahtunut (ei muuten moni muukaan asia meidän elämässä), sillä muun muassa Bandyn (asuntoauton) invertteri ei sittenkään toiminut ja hupiakku oli tullut tiensä päähän. Kaikenlaisia hankintoja oli loppumetreillä vielä tehtävä, ja ne piti saada toimimaankin mieluummin ennen reissua. Sen verran raakileina koko poppoo lähti viimein tien päälle, ettei ehditty kimpassa nukkumaan Bandyssä kuin yksi yö yhdessä ennen laivaan ajamista. 


Siinähän sitä oli kokemusta tarpeeksi, mutta ei mitään uutta meille. Ollaan me vissiin ennenkin kiivetty perse edellä puuhun.

 

Bandy on toiminut moitteettomasti. Eka yö Viron puolella.

 

Blogi on päivittynyt turhan hitaasti (I know, ainakin sukulaiset siitä marmattaa), mutta paitsi että melkein 4000 kilometrin taittamiseen kuuluu omat säätönsä, mun läppärin neljä vuotta kaapissa maannut uusi akku (jep, Tomppa halusi vaihtaa sen ihan itse) on edelleen vaihtamatta. Se on kyllä reissussa mukana, mutta voin hyvin kuvitella sen "uuden akunkin" jo tulleen tiensä päähän. Tämähän tarkoittaa tässä sähkönsäästöelämässä siis sitä, että ainakaan puskissa mulla ei ole toivoakaan tehdä läppärillä yhtään mitään. Siinä kun ei pysy virrat päällä olematta kiinni invertterissä, joka syö hupiakkuja suurin haukkauksin. Toivottavasti tähän löytyy joku ratkaisu mieluummin ennemmin, kuin myöhemmin.

 

Puolassa oli vielä lumista ja alkoi jo huolestuttamaan.

 

Meidän alkumatkan reitti menee siis pikakelauksella Tallinnasta Madridiin, koska joulukuun alussa osallistutaan siellä fribakisoihin. Siitä viikko, niin Mijaksessa on seuraavat kisameiningit, joissa olisi tarkoitus olla, ja sitten (yllätys yllätys!) olisi tarkoitus treffata lapsuuden paras ystäväni jossain Marbellan hujakoilla heti perään. Reissun alkupäähän on siis ilmaantunut kilometrien kuluttamisen lisäksi kaikenlaista hässäkkää, mutta eiköhän me ehditä jossain vaiheessa myös pysähtymäänkin. Tulisi jo nimittäin ihan tarpeeseen edes kahden yön samassa mestassa yöpyminen, varmasti myös koirille.


Pienissä neliöissä pyöriminen on haastavaa, varmaan uskottekin. Vettä pitää säästää (se on tietty hyvä juttu silleen globaalisti), samoin harmaanveden säiliön täyttymistä pyrkiä minimoimaan. Ihan kiva olisi ettei vessaa tarvitsisi koko ajan olla tyhjentämässä, eli kaikki mahdolliset bensa-asemat on tulleet tutuiksi. Sellaisen optimaalisen tiskaamisrutiinin löytäminenkään ei ole vielä onnistunut, mutta kai se siitä. Itselleni haastavinta on kuitenkin se, ettei sinne suihkuun noin vaan pääsekään. Pari päivää menee itselläni ihan okei, mutta sen jälkeen me aletaan käymään vääntöä siitä, josko seuraavan yön majoituksesta voisi jo jotain maksaakin, ihan vaan että pääsee saakeli suihkuun.  


Me harjoitellaan täällä tämmöistä jonossa elämistä

Pienet on käytävät kokkailuunkin.

Tomppa onnistui turmelemaan meidän satelliitin, ja sitä tässä fiksailtiin.

 

Ennen kuin läppäristä loppuu akku (ja hupiakuista virta), mainitsen sen verran, että ongelmia on ollut, mutta niistä on selvitty. Ennemminkin olen yllättynyt, kuinka paljon ollaan näin noviiseina opittu. Bandy (auto) on mun käsiin vielä jotenkin iso ja kadut toisinaan aivan liian kapeita, mutta vaikka välillä tuskanhiki ja ärräpäät lentää, rohkeus kasvaa koko ajan. Koirat on olleet pihalla kuin lumiukot koko touhusta, mutta tässä vajaan kahden viikon sisällä ne on sentään jotenkin rauhoittuneet.


Elämä on kuitenkin muuttunut hemmetin paljon yksinkertaisemmaksi ja samalla jotenkin rikkaammaksi. Toistaiseksi ainakin tämä porukka on hitsaantunut hyvin yhteen😍.


Ps. Yritän mahdolisimman pian päästä kertoilemaan vähän tarkemmin reissusta. 

 

Pus💛.


HUOM! Meidän sähläyksiä ja reissun etenemistä pääsee seuraamaan meidän uunituoreelta youtube -kanavalta alla olevaa kuvaa klikkaamalla. Laitahan ihmeessä kanava seurantaan. 

 

Tuosta siis meidän YouTube -kanavalle.

 


4
Back to Top