Mis oot?

Tätä talvea meidän ei ollut enää tarkoitus viettää Suomessa. Alunperin oli ajatuksena, että huristeltaisiin camper vanilla jossain päin Euroopan rantateitä (miksei vuoristoakin) ja annettaisiin fribakenttien näyttää suunta. Espanjassa ja muuallakin Euroopassa on useita frisbeegolf- kenttiä, ja mun mielestä toi fribakulma matkailuun on vähintään yhtä hyvä kuin joku muukin. Ja miksei olisi, onhan meitä fribahulluja jo valtava määrä, ja lisää tulee sitä mukaa, kun koronarajoitukset jatkuu.


Mutta tännepäs jäätiin jumiin. En tällä hetkellä näe kovinkaan innostavana kierrellä suljettuja mestoja maailmalla, vaikka lämmintä olisikin. Samui olisi toinen juttu, sinne palaisimme kotiin ja eläisimme viidakossa toisenlaisessa kuplassa. Aamukahvi kädessä kiittäisin viidakkotalon terassilla onneani siitä, että saan herätä juuri siellä missä mieluiten olen. Hengittäisin tropiikkia syvälle palkeisiin ja hymyilisin Panomille, joka juuri toisi ruukkuihini omista basilicoistaan alkuja. (Voi Panom, toivottavasti olette pärjänneet!)


Uuh, mikä ajatuskin...💜

 

Koh Samui
Samuin unelmamaisemat

Kemiönsaari
Ja maisemat täällä. Vaihtaisin kyllä ;)

 

Eikä yhtään helpota se, että yksi kaveri on jo Bangkokissa karanteenit lusinut ja lähettelee nyt hikisiä fribavideoita Samuin kentiltä. Sekään ei helpota, että ensi viikolla ystävämme Beck laskeutuu karanteeniin ja siitä kahden viikon päästä takaisin Samuille. Lisää kettuiluvideoita siis odotettavissa. Mutta joo, pystyn olemaan onnellinen heidän puolestaan. Nauttikaa te siellä meidänkin puolestamme!


Siinä missä viime talvi otti meidät lempeästi kainaloonsa, tämä vuosi näytti kostoksi mikä on todellinen meininki. Lumityöt pitää kiireisenä, samoin kuin polttopuuvaraston täydentäminen. Salsan nivelrikko ei myöskään kiittele hangista ja köntsäpaikan löytäminen on kiven takana. Prinsessa kun ei vieläkään suostu sotkemaan aurattuja teitä.

 

Kemiönsaari on kuitenkin jees. Peuraa on pakkaset täynnä, aurauskalusto pyörii mökkitiellä tiheään, naapureita näkyy ja onpa meidät kutsuttu myös eläkeläisten vapaa-ajan kerhoonkin (iik???). Piiput on taas nuohottu ja koronasta höpötelty myös nuohoojan kanssa, mistä itse asiassa tämä postaus sai ajatuksen. Tai siis siitä, kun nuohooja kysyi ollaanko viihdytty Kemiössä.


Ollaanhan me. Elämä on mutkatonta ja rentoa. Asiat toimii, eikä palvelukaan voisi olla parempaa. Tossa joulun ja vuodenvaihteen välissä mulla yllättäen lohkesi taas kahden hampaan vanhat paikat, vieden tietysti palat hampaistakin mennessään. Pohdin terveysaseman kiireitä ja meinasin sinnitellä alkuvuoteen asti, mutta sitten ajattelin että eihän sitä koskaan tiedä. 


Soitto hammaslääkäriin ja kuten arvelinkin, ruuhkaa on. Ajan olisi siltä istuimelta saanut maaliskuulle, ja hoitsu kehoitti hakemaan apteekista väliaikaista paikkaa. Jos en onnistuisi itse saamaan sitä laitetuksi, hän voisi yrittää änkeä mut suuhygienistille johonkin väliin. Sanoin että yritän itse ensin ja palataan jos en onnistu.


Tunnin päästä soi puhelin.

 

Mis oot?

ÖÖ, kotona...

Sulla on kymmenen minuuttia aikaa olla hammaslääkärissä, otatko vai jätätkö?

Huh, mä tuun!

 

Että tällaista huippupeliä meillä täällä Kemiönsaarella😁. 


Koh Samui discgolf
Fribaa siellä Philo Brathwaitin opastuksella

Raaseporin korilla
ja fribaa täällä. Vaihtaisin ;)

rescue dogs koh samui
Koirat siellä...

ja koirat täällä. Vaihtaiskohan ne?


6
Back to Top