Omassa kuplassa

Käveltiin Tompan kanssa iltasaunaan. Joka puolella oli pilkko pimeätä, vaikka kello oli vasta reilu viisi. Ilman taskulamppua täällä ei tee mitään. Ainoan naapurin valotkaan eivät pala, vaikka yleensä torpan pihavalon himmeän kajon voi kuvitella näkevänsä.

Ehkä naapuri on lähtenyt joulun viettoon.

On vain me. Ja pimeys.

Yksin täällä olisi todella yksin. Onneksi meillä on meidät, ja kolme turvakorvaa. Mutta täällä voi hyvin kuvitella mitä yksinäisyys on.

Tiedättekö sen joulubiisin, jossa Suvi Teräsniska laulaa - "mummo, mitä kuuluu sinne teille"? Aina kuullessani sen, kuvittelen mummon tänne yksinään ja voin tuntea mummon surun.

Yksinäisyys on varmasti hirveätä. Jos jotain tässä maailmassa haluaisin toivoa, niin sitä ettei kukaan joutuisi olemaan yksin. Että jokaisella olisi joku.

Yksinäinen talovanhus meidän naapurissa

Omassa kuplassa

Täällä me eletään, ihan omassa kuplassa. Iltaisin kun ikkunoista ei näe mitään, tuntee olevansa kuin tynnyrissä. Aivan absurdi tunne.

Aamulla kun herää, on pimeätä. Iltapäivällä on pimeätä, ja muutamaa keskipäivän tuntia lukuunottamatta on pimeätä. Ymmärrän hemmetin hyvin miksi monet eläimet on horroksessa tai nukkuvat talvet. Eipä täällä pimeyden keskellä muutakaan ole.

Mutta ei meillä mitään hätää ole, vaikka omassa kuplassa elelläänkin.

Maailman menossa pysytään mukana lukemalla uutisia ja käymällä ruokakaupassa. Niin ja tietysti fribailemassa, sekä Taalintehtaan Ekocenterissä. Välillä me kyllä oikein repäistäänkin, ja ajetaan Skanssin kauppakeskukseen.

Onneksi meillä on kallisarvoinen ystäväpariskunta (Pauliina & työnjohtaja) tässä saman tien varrella. Heidän kanssa voi keksiä mitä vain, kuten vaikka avantouintia lähteessä, China handia aamuyöllä liian monen viinin jälkeen (ukoilla on tätä nykyä konjakkikielto), ylensyömistä ja muuta pöljää.

Pauliinan kanssa saa myös koko sydämensä pohjasta ikävöidä Samuita ja Phangania, sillä vain siellä asunut voi tietää, kuinka ikävään voi melkein kuolla. Muut pitää meitä varmaan vähän hulluina.

Nyt kun tiedetään, ettei jouluksi saada lunta, en toivo sitä enää ollenkaan. Olkoon sitten kesään asti lumetonta, EI TUNNU MISSÄÄN. Me voidaan heitellä vaikka kiekkoa läpi tämän harmauden.

Frisbeegolf
Kyllä meillä joku päivä paistoi aurinkokin.

Melko kaunista Taalintehtaan radalla ;)

Meitä ajatellaan

Nämä paikalliset ihmiset kyllä saavat mielen lämpöiseksi. Eilen työnjohtaja soitti ja kertoi kahden suden näköhavainnosta noin kilsa meidän töllistä. Osataan nyt olla vähän varuillaan (ja ehkä vähän kauhuissaankin).

Tänään metsästyskerhon kaveri oli meidän Skanssin reissun aikana jättänyt koirille joulutervehdyksen rappusille. Saa koirat näköjään jouluaterialla jauhettua riistaa.

Ai että<3

Aarteet - meidän suvun vanhoja kuusen palloja<3

2
Back to Top