Heinäkuun 7. päivä 2019 julkaisin keittiöremontti osa ykkösen.
Sinä päivänä toivonrippeet pikaisesta fiksaushässäkästä oli hyvinkin jo karisseet. Edessä ei ollut mitään "viinilasi kädessä ja pensseli toisessa" -lomailua, vaan mittava urakka, joka kaiken lisäksi paisui homman edetessä.
Ehkä se yleensäkin menee niin (en tiedä kun en ole ennen remontoinut vanhaa taloa), että työmäärän edessä ensin iskee paniikki. Jossain kohtaa siitä eteenpäin onkin sitten jo valmis iskemään hanskat tiskiin.
Mutta sitten, muutaman päivän puhisemisen jälkeen valo pilkottaa taas risukasaan, ja kaikki tuntuu jälleen mahdolliselta.
Näin se osapuilleen meni.
Summa summarum, keittiö revittiin täysin rungolle. Muutama viikko tepasteltiin ihan maapohjallakin metrin alempana kynnyksistä, mutta onneksi oli lämmin. Vanhan ajan multipenkki muutettiin tuulettuvaksi rossipohjaksi ja eristettiin. Vähän harvahampailta näyttävät 1880 -luvun hirsiseinät levytettiin uudestaan. Tuvan ainoa sisäseinä oli tarkoitus jättää hirrelle, mutta se vasta harva olikin. Joten noup.
Vanha lautalattia naputettiin takaisin paikoilleen, hiottiin ja maalattiin. Levytetyt seinät maalattiin (tarkoitus oli laittaa tapetti, muttei kylmän tultua ehditty pohtimaan sopivaa), vanhat kattolankut hiottiin ja maalattiin, samoin kattoparrut (paitsi ettei tietenkään maalattu). Katosta tuli oikein sievä, vaikka itse sanonkin.
Kolme kuukautta puurtamista yhden pienen tuvan kimpussa, ja voitte olla varmoja että välillä hermot paukkui komeasti. Onneksi Tomppa on tollainen "tasainen jätkä" - itsehän en ole - sillä Tompan tasaisuudella me varmasti vältyttiin pahimmilta törmäyskursseilta.
Perjantai 27.9.2019
Aurinkoisena perjantaipäivänä 27.9.2019 klo 10.00 putkimies kaikkine hymykuoppineen kurvasi pihaan. Siitä pienen hetken päästä saapui myös sähkäri.
Oltiin aamun ensimmäisinä tunteina ehditty kantamaan tupaan sähköhella, astianpesukone, kattilakaappi ja tiskiallasmoduuli. Jos ne edes saisi päivän aikana kytketyiksi.
Kello 15.30 lähti sähkäri tontilta, vähän sitä ennen oli kahvittelun jälkeen poistunut myös putkari. Poistumisia ennen oltiin kuitenkin ratkaistu monta ongelmaa, kuten mitä keksisi ilmaisena saadun tiskialtaan ja hanan kadonneen tiivisteen tilalle. Kun kaupasta ei löytynyt, hymyilevä putkari keksi.
Käytettynä ostetusta sähköliedestäkin puuttui joitain osia, mutta ehkä paras sähkäri ikinä selätti tämänkin ongelman.
Kello 19.30 kaadettiin lasit viiniä, vaikka laseissa olisi ehdottomasti pitänyt olla kuohuvaa.
Keittiö oli valmis!??! Silmät pyöreinä tutkailtiin ympärillemme ja mietittiin "mitä helvettiä tässä just tapahtui?"
Matot lattialla, astiat kaapeissa, pelargonit kukkapöydällä, mausteet hyllyillä ja pöydällä kehäkukkia. Vaikka jokunen kaappi ja niitten tuunaukset odottavat vielä allekirjoittaneen kädenjälkeä, niin perusasiat (lue luxus) toimii. Astianpesukone, juokseva vesi, sähköhella, ja puuhella (kiitos Pauliina ja palomies!). Olihan se nyt viinipullon paikka.
Ne jalkalistat, karmit, ikkunan smyygit sun muut ehtii myöhemminkin, sitten kun eteinen on rempattu lämpöiseksi. Tai kuten Tapsa sanoo - perinteisestihän ne laitetaan vasta silloin, kun talo lähtee myyntiin.
Joten mitäs pienistä, meillä on kuulkaa keittiö! Ei saa#ana!!!
Ps. Tänään aloitettiin jo eteisen remppa, joten eiköhän sieltäkin mielenkiintoisia ongelmia ole luvassa.
10
Sinä päivänä toivonrippeet pikaisesta fiksaushässäkästä oli hyvinkin jo karisseet. Edessä ei ollut mitään "viinilasi kädessä ja pensseli toisessa" -lomailua, vaan mittava urakka, joka kaiken lisäksi paisui homman edetessä.
Ehkä se yleensäkin menee niin (en tiedä kun en ole ennen remontoinut vanhaa taloa), että työmäärän edessä ensin iskee paniikki. Jossain kohtaa siitä eteenpäin onkin sitten jo valmis iskemään hanskat tiskiin.
Mutta sitten, muutaman päivän puhisemisen jälkeen valo pilkottaa taas risukasaan, ja kaikki tuntuu jälleen mahdolliselta.
Näin se osapuilleen meni.
Summa summarum, keittiö revittiin täysin rungolle. Muutama viikko tepasteltiin ihan maapohjallakin metrin alempana kynnyksistä, mutta onneksi oli lämmin. Vanhan ajan multipenkki muutettiin tuulettuvaksi rossipohjaksi ja eristettiin. Vähän harvahampailta näyttävät 1880 -luvun hirsiseinät levytettiin uudestaan. Tuvan ainoa sisäseinä oli tarkoitus jättää hirrelle, mutta se vasta harva olikin. Joten noup.
Vanha lautalattia naputettiin takaisin paikoilleen, hiottiin ja maalattiin. Levytetyt seinät maalattiin (tarkoitus oli laittaa tapetti, muttei kylmän tultua ehditty pohtimaan sopivaa), vanhat kattolankut hiottiin ja maalattiin, samoin kattoparrut (paitsi ettei tietenkään maalattu). Katosta tuli oikein sievä, vaikka itse sanonkin.
Kolme kuukautta puurtamista yhden pienen tuvan kimpussa, ja voitte olla varmoja että välillä hermot paukkui komeasti. Onneksi Tomppa on tollainen "tasainen jätkä" - itsehän en ole - sillä Tompan tasaisuudella me varmasti vältyttiin pahimmilta törmäyskursseilta.
Salsa löysi uudesta keittiöstä heti paikkansa. |
Perjantai 27.9.2019
Aurinkoisena perjantaipäivänä 27.9.2019 klo 10.00 putkimies kaikkine hymykuoppineen kurvasi pihaan. Siitä pienen hetken päästä saapui myös sähkäri.
Oltiin aamun ensimmäisinä tunteina ehditty kantamaan tupaan sähköhella, astianpesukone, kattilakaappi ja tiskiallasmoduuli. Jos ne edes saisi päivän aikana kytketyiksi.
Kello 15.30 lähti sähkäri tontilta, vähän sitä ennen oli kahvittelun jälkeen poistunut myös putkari. Poistumisia ennen oltiin kuitenkin ratkaistu monta ongelmaa, kuten mitä keksisi ilmaisena saadun tiskialtaan ja hanan kadonneen tiivisteen tilalle. Kun kaupasta ei löytynyt, hymyilevä putkari keksi.
Käytettynä ostetusta sähköliedestäkin puuttui joitain osia, mutta ehkä paras sähkäri ikinä selätti tämänkin ongelman.
Syksyn kukkia keittiöpöydällä. |
Pelargonit 10 euron kukkapöydällä kylmää karussa. |
Kello 19.30 kaadettiin lasit viiniä, vaikka laseissa olisi ehdottomasti pitänyt olla kuohuvaa.
Keittiö oli valmis!??! Silmät pyöreinä tutkailtiin ympärillemme ja mietittiin "mitä helvettiä tässä just tapahtui?"
Matot lattialla, astiat kaapeissa, pelargonit kukkapöydällä, mausteet hyllyillä ja pöydällä kehäkukkia. Vaikka jokunen kaappi ja niitten tuunaukset odottavat vielä allekirjoittaneen kädenjälkeä, niin perusasiat (lue luxus) toimii. Astianpesukone, juokseva vesi, sähköhella, ja puuhella (kiitos Pauliina ja palomies!). Olihan se nyt viinipullon paikka.
Ne jalkalistat, karmit, ikkunan smyygit sun muut ehtii myöhemminkin, sitten kun eteinen on rempattu lämpöiseksi. Tai kuten Tapsa sanoo - perinteisestihän ne laitetaan vasta silloin, kun talo lähtee myyntiin.
Joten mitäs pienistä, meillä on kuulkaa keittiö! Ei saa#ana!!!
Ps. Tänään aloitettiin jo eteisen remppa, joten eiköhän sieltäkin mielenkiintoisia ongelmia ole luvassa.
Ihana 3 euron matto. |
Ihanista ihanin puuhella, pinta kaipaa vielä fixausta. |
Vielä puuttuu verhot ikkunoista sun muut, mutta astianpesukone löytyy<3 |
Tästä lähtee eteisen remppa. |