Pitäisikö sittenkään?

Tein sitten tänään viimein FB-sivut blogille ja nyt tietenkin hirvittää. Eikä se sivujen tekeminenkään, mutta siinä vaiheessa kun piti vielä kutsua tuttuja tykkäämään sivuista, niin tuli vähän fiilis, että onko ihan pakko? Blogihan on huono, enkä mä osaa ollenkaan kirjoittaa ja... kyllä te tiedätte. Antakaa anteeksi ystävät ja tuttavat, tarkoitus ei kuitenkaan koskaan ole loukata ketään.

Mutta siellä ne sivut nyt ovat ja koko tämä muutaman kuukauden salassa bloggailu on tullut tiensä päähän. Katsokaas, tätä ennen blogilla oli itseni lisäksi vain yksi lukija ja sekin oli Tomppa.

Mutta siis lyhyesti vielä; En missään nimessä kuvittele tietäväni Thaimaasta, enkä edes Samuista kaikkea, vaan pyrin kertomaan meitä vastaan tulevista asioista juuri sellaisena kuin ne tulevat, fiilikset, onnistumiset ja epäonnistumiset. Joka päivä joku ongelma kävelee vastaan ja niistä opitaan. Itse kukin meistä touhuaa täällä erilaisia asioita ja kun joku meistä oppii, me opimme kaikki.

Tämä on meidän perheen taival "Taikamaassa" ja koska olemme "taivaanrannan maalareita" niin kommelluksia varmasti riittää. Otetaan toi elämä vastaan sellaisena kuin se tulee luottaen siihen, että se kantaa.

Toisinaan kaikki on selvää pässin lihaa, toisinaan punaisesta langasta ei ole tietoakaan.


Facebook
4
Back to Top