On wheels!

 

 

Hellouta!

 

Somekanavien seuraajat tietääkin jo, että päästiin kuin päästiinkin viimein tien päälle. Ei sekään ihan helpolla tapahtunut (ei muuten moni muukaan asia meidän elämässä), sillä muun muassa Bandyn (asuntoauton) invertteri ei sittenkään toiminut ja hupiakku oli tullut tiensä päähän. Kaikenlaisia hankintoja oli loppumetreillä vielä tehtävä, ja ne piti saada toimimaankin mieluummin ennen reissua. Sen verran raakileina koko poppoo lähti viimein tien päälle, ettei ehditty kimpassa nukkumaan Bandyssä kuin yksi yö yhdessä ennen laivaan ajamista. 

Siinähän sitä oli kokemusta tarpeeksi, mutta ei mitään uutta meille. Ollaan me vissiin ennenkin kiivetty perse edellä puuhun.

 

Bandy on toiminut moitteettomasti. Eka yö Viron puolella.

 

Blogi on päivittynyt turhan hitaasti (I know, ainakin sukulaiset siitä marmattaa), mutta paitsi että melkein 4000 kilometrin taittamiseen kuuluu omat säätönsä, mun läppärin neljä vuotta kaapissa maannut uusi akku (jep, Tomppa halusi vaihtaa sen ihan itse) on edelleen vaihtamatta. Se on kyllä reissussa mukana, mutta voin hyvin kuvitella sen "uuden akunkin" jo tulleen tiensä päähän. Tämähän tarkoittaa tässä sähkönsäästöelämässä siis sitä, että ainakaan puskissa mulla ei ole toivoakaan tehdä läppärillä yhtään mitään. Siinä kun ei pysy virrat päällä olematta kiinni invertterissä, joka syö hupiakkuja suurin haukkauksin. Toivottavasti tähän löytyy joku ratkaisu mieluummin ennemmin, kuin myöhemmin.

 

Puolassa oli vielä lumista ja alkoi jo huolestuttamaan.

 

Meidän alkumatkan reitti menee siis pikakelauksella Tallinnasta Madridiin, koska joulukuun alussa osallistutaan siellä fribakisoihin. Siitä viikko, niin Mijaksessa on seuraavat kisameiningit, joissa olisi tarkoitus olla, ja sitten (yllätys yllätys!) olisi tarkoitus treffata lapsuuden paras ystäväni jossain Marbellan hujakoilla heti perään. Reissun alkupäähän on siis ilmaantunut kilometrien kuluttamisen lisäksi kaikenlaista hässäkkää, mutta eiköhän me ehditä jossain vaiheessa myös pysähtymäänkin. Tulisi jo nimittäin ihan tarpeeseen edes kahden yön samassa mestassa yöpyminen, varmasti myös koirille.

Pienissä neliöissä pyöriminen on haastavaa, varmaan uskottekin. Vettä pitää säästää (se on tietty hyvä juttu silleen globaalisti), samoin harmaanveden säiliön täyttymistä pyrkiä minimoimaan. Ihan kiva olisi ettei vessaa tarvitsisi koko ajan olla tyhjentämässä, eli kaikki mahdolliset bensa-asemat on tulleet tutuiksi. Sellaisen optimaalisen tiskaamisrutiinin löytäminenkään ei ole vielä onnistunut, mutta kai se siitä. Itselleni haastavinta on kuitenkin se, ettei sinne suihkuun noin vaan pääsekään. Pari päivää menee itselläni ihan okei, mutta sen jälkeen me aletaan käymään vääntöä siitä, josko seuraavan yön majoituksesta voisi jo jotain maksaakin, ihan vaan että pääsee saakeli suihkuun.  

Me harjoitellaan täällä tämmöistä jonossa elämistä

Pienet on käytävät kokkailuunkin.

Tomppa onnistui turmelemaan meidän satelliitin, ja sitä tässä fiksailtiin.

 

Ennen kuin läppäristä loppuu akku (ja hupiakuista virta), mainitsen sen verran, että ongelmia on ollut, mutta niistä on selvitty. Ennemminkin olen yllättynyt, kuinka paljon ollaan näin noviiseina opittu. Bandy (auto) on mun käsiin vielä jotenkin iso ja kadut toisinaan aivan liian kapeita, mutta vaikka välillä tuskanhiki ja ärräpäät lentää, rohkeus kasvaa koko ajan. Koirat on olleet pihalla kuin lumiukot koko touhusta, mutta tässä vajaan kahden viikon sisällä ne on sentään jotenkin rauhoittuneet.

Elämä on kuitenkin muuttunut hemmetin paljon yksinkertaisemmaksi ja samalla jotenkin rikkaammaksi. Toistaiseksi ainakin tämä porukka on hitsaantunut hyvin yhteen😍.

Ps. Yritän mahdolisimman pian päästä kertoilemaan vähän tarkemmin reissusta. 

 

Pus💛.

HUOM! Meidän sähläyksiä ja reissun etenemistä pääsee seuraamaan meidän uunituoreelta youtube -kanavalta alla olevaa kuvaa klikkaamalla. Laitahan ihmeessä kanava seurantaan. 

 

Tuosta siis meidän YouTube -kanavalle.

 

4

Reissukodin metsästys - hitto mikä duuni!

 

 

Eipä voinut pari noviisia kuvitella, kuinka haastavaksi reissukodin metsästys voisikaan osoittautua. Monen kuukauden jumppa, satoja tunteja netin äärellä (ellei enemmänkin), lukuisia haaveita ja vielä enemmän vaatimuksia, joista yksi toisensa jälkeen luovuttiin. Sillä... kaikki kriteerit täyttävää autoa ei ole olemassakaan. Paitsi isolla rahalla.

Ensimmäinen etsintäviikko meni innostuksen vallassa. Sieltä täältä löytyi kiinnostavia autoja ja niitä kerättiin noviisin innolla exceliin (aivan urpoilua) vain huomataksemme, että yhteenvetoa tehtäessä kaikki excelin autot oli jo myyty.

 

Me etsittiin autoja Suomesta, sekä yksityisiltä että liikkeiltä. Niitä etsittiin myös Ruotsista ja hieman jopa Saksastakin, ja aina kun joku hyvä löytyi, me oltiin liian hitaita (vaikka tästäkin Hartsa meitä varoitteli). Hyvät meni silmänräpäyksessä ja paskat jäi jäljelle. Kuka niitä nyt halusi. 

 

Parhaimmillaan komeata on Kemiössäkin, mutta välillä tarvitsee irtiottoja.

 

Muutama auto Suomesta kävi ostolistalla, mutta kun myyjiin otti yhteyttä, niin auto oli joko myyty, siinä ilmeni "pieniä" vikoja, tai sitten se oli aivan PASKANA. Yleensä se ainakin oli liian kallis. Välissä me oltiin tekemässä huonojakin kauppoja, mutta onneksi asioista tajuavat ystävät soittivat hälytyskelloja riittävän ajoissa.

 

Oltiin alunperinkin ostamassa käytettyä autoa, kunhan auto olisi vuodelta 2007, tai siitä uudempi. Kruunun kurssin takia etsittiin autoja ensisijaisesti Ruotsista. Monet ruotsiautot oli paljon paremmin varusteltuja (ilmastointi, aurinkopaneelit, ym), ja hinnat oli järjestään huokeampia kuin Suomessa. Mitä ilmeisemmin ruotsalaiset myös reissaavat autoillaan suomalaisia vähemmän, sillä suurin osa meidän hintaluokan autoista oli jotakuinkin sen 100 000 kilsaa vähemmän ajettuja, kuin suomalaiset samanikäiset versiot. 

 

Mutta mutta, ja tämä osoittautuikin sitten kunnolla yllätykseksi - ruotsalaiset liikkeet ei välttämättä halunneetkaan myydä autojaan Suomeen (tai ainakaan meille). Mitään tyhjentävää syytä tähän ei oikeastaan saatu, asia vaan oli heidän mielestään näin. Vaikka kuinka yritettiin puhua myyjätahoa ympäri, pari autoa jäi kuitenkin hankkimatta tämän mielenkiintoisen syyn takia. 

Ainoa sellainen viikko, kun en itse osallistunut etsintöihin, oli lomaviikkoni Espanjassa. Tarvitsin tuon tauon ja elättelin pientä toivoa, että Tomppa keksisi jotain jostakin, mutta kun palasin takaisin, olimme edelleen lähtöpisteessä. Voin vakuuttaa, että aika monta kertaa teki mieli nostaa kädet pystyyn, mutta koska joissain asioissa olen periksiantamaton, totesin Tompalle, että

ensi viikolla sä haet meille Ruotsista auton!

 

Ehkä tämä asia oli sanottava riittävän painavasti, sillä universumikin tajusi näemmä viimein olevansa tosiasioitten äärellä ja siirteli palikoita siihen malliin, että tuokin ihme vihdoin tapahtui.

Palasin reissusta perjantaina, ja jo tiistai-iltana Tomppa ja Hartsa ajoi Turussa laivaan kohti Ruotsia. Siellä erään punaisen torpan pihalla se sitten seisoi, meidän tuleva majapaikkamme. 

Siinä se viimeinkin!

Jonkun verran on fixailtavaa, mutta onneksi pientä vaan.

Alunperin vaadittiin toivottiin, että autossa olisi parivuode pitkittäin, eikä AINAKAAN kerrossänkyjä poikittain. Mites luulette että kävi? No nythän meillä on siis kerrossängyt poikittain ja sillä mennään, muuten ei näköjään mentäisi mihinkään.

Keittiö saisi olla kulmamallinen, koska sellainen veisi mahdollisimman vähän tilaa, eikä kynnyksiäkään olisi Salsan takia suotavaa olla. Näistä vaatimuksista toteutui sentään jälkimmäinen, mutta keittiö on nyt sitten juuri sitä, mikä ei ollut suunnitelmissa. Kaasu-uuni onneksi on (se olikin toiveena), vaikka tostakin vaatimuksesta olimme jo valmiit luopumaan. Lisäksi toive isosta jääkaapista kunnon kokoisella pakastimella toteutui, eli onneksi edes vähän sinnepäin.

 

Yksi valtava NO NO oli ruokapöytä vastakkaisilla penkeillä, sillä minimaalisen tilan takia parasta olisi ollut kääntyvät ohjaamon penkit. Arvaattekin varmaan jo, kuinka tän toiveen kanssa kävi? Jep - saatiin just sitä mitä ei tilattu. Mutta noh, eteenpäin on päästävä keinolla millä hyvänsä.

Suihku, WC, markiisi, paikat kahdelle kaasupullolle, lämmitys ja muut tuntuu nykypäivänä löytyvän ainakin 2000 -luvun autoista, joten sellaiset meidänkin reissukodista löytyvät. Renkaat oli ikivanhat, eikä sellaisilla olisi oikeastaan voinut ajaa edes renkaanvaihtoon. Taisivat olla aivan alkuperäiset, eli vuodelta 2008, kuten meidän reissukotikin.

Matka tuohon pisteeseen kesti koko kesän ja puolet syksystäkin. Etsintöjen alkuvaiheessa toki kuviteltiin, ettei tässä mitään hätää ole. Uusia autoja tulee myyntiin päivittäin, kunnes huomattiin ettei muuten tulekaan. Rakas ystävämme Hartsa on näissä hommissa jo konkari ja varoittelikin meitä, ettei syksyllä välttämättä tule mitään myytävien autojen ryntäystä eikä hinnatkaan juuri putoa, mutta eihän me siihen uskottu, koska ei tiedetty.

Ilman apuja tästä ei olisi tullut mitään. Kiitos siis vielä tätäkin kautta parhaat ystävämme Harri & Ira, sekä korvaamaton Julle. Te teitte tästä mahdollista, enkä epäile yhtään, etteikö teilläkin olisi välillä mennyt hermot meihin. 

 

Kiitos siis (ja anteeksi).

 

Meillä on kuin onkin nyt uusi koti. 

 

- SO WELCOME BANDY!

 

Ps. Auto on McLouis Tandy, mutta koska Bumba, ristimme kodin Bandyksi💛

 

Ps2. Positiivisiakin yllätyksiä on autosta löytynyt; Invertteri, aurinkopaneelit, thermopeitteet (löytyi istuimen alta), peruutuskamera (löytyi hanskalokerosta), joten odotamme mielenkiinnolla mitä kaikkea kätköistä vielä löytyykään. 

 

Ps3. Tsekkaa myös (ja käy ihmeessä tilaamassa) ihka uusi Thaimaanrannan maalarit on wheels youtube -kanava tästä näin. Mm. ensimmäiset paniikinomaiset fiilarit (lue ongelmat) löytyy juurikin tuolta kanavalta😅.

Prosecco odotti jääkaapissa pari kuukautta tätä hetkeä.

Ensimmäinen päivämäärä lukossa, tuolla olisi suotavaa olla joulukuun alussa.

4