Johonkin hävisi pitkä ja harmaa syksy täällä Thaimaassa ja on tosi hankala hahmottaa, että Suomessa on juuri nyt lunta ja kaikki jouluun liittyvä hässäkkä parhaimmillaan. Parhaimmillaan mielestäni siksi, että olen niin valtavan jouluihminen kuin vain voi olla, ja kaikkea sitä jouluun liittyvää kiirettä leipomisineen ja lahjojen osteluineen kaipaan Suomesta ihan ensimmäisten asioitten joukossa. Niin kuin myös sitä unohtumatonta suomalaisen kuusen tuoksua, joka minulla epäilemättä olisi jo olohuoneessa. Paikallinen kuusi "palmu" ei mitenkään voi korvata tätä neulasia juhannukseen asti pudottavaa havupuuta, joten en edes yritä laittaa palloja ja lamppuja näihin puihin. Ehkä?
Meillä täällä Samuin paratiisissa on ollut koko syksyn hässäkkää, eikä se liity jouluun millään lailla. Ainoastaan kalenterissa olevien päivämäärien muodossa. Palatiin "kesälomalta" Suomesta elokuun viimeisinä päivinä ja aika sai taas "Thaimaalaisittain" siivet selkään.
Mitä on tapahtunut syksyn aikana, tässä pieniä kuvashotteja IGTT-travel thursdayhin liittyen:
Ihana jälleennäkeminen kalakavereilla pitkän erossaolon jälkeen :)
Meidän puutarhan "hulluna hedelmää tekevän"- puun tuotoksia
Kaikki Samuin kodissamme on ennallaan. Oli mukava tavata puutarhamme kaikki papaijat, banaanit, gekot ja liskot sekä vastaanottaa se lämpö, mitä luonnolla oli tarjolla. Kesä Suomessa elokuuhun asti oli vähän niin ja näin, joten luut ja ytimet kaipasivat aurinkoa ja lämpöä ihan toden teolla. Eikä maisemissakaan ole moittimista.
Kyllä on huikeita auringonlaskuja!
Jossain kohtaa tässä matkan varrella mieheni oli tutustunut facebookin ihmeellisessä maailmassa viereisellä saarella Koh Phanganilla asuvaan suomalaiseen Vesaan, joten tämän syksyn uutuutena ensimmäisen kerran 15:sta vuoteen ja ikinä, meidän perhe lähti naapurisaarelle visiitille. Ja oi mikä saari se onkaan! Niin lähellä ja kuitenkin niin kaukana mukamas, mutta nyt kun neitsyys on viimein menetetty, niin lähiparatiisi tulee kuulumaan taatusti myös tulevaisuuden "lomakohteisiin". Sillä upeitten rantojen ja maisemien lisäksi, sillä saarella arkeaan viettää myöskin mahtava suomalaiseyhteisö, jota on enemmän kuin mukava käydä välillä treffaamassa. Suosittelen saarta ehdottomasti myös muillekin näillä seuduilla reissaaville, sillä vaikka osittain reppureissaajat ovat siltäkin saarelta kadonneet, niin jotain hyvin "hippiä" ja aitoa sieltä löytyy edelleen.
Koh Phanganilla aika kirjaimellisesti pysähtyy...
Syksyin shotteihin pääsee mukaan myös yksi näistä "pakollisista" visaruneista, joita kaikki me täällä Thaikkulandiassa joudumme tekemään, ellei sitten nautita eläkepäivistä. Koska meidän family haluaa tehdä kaiken omalla tavallaan, niin nämä erilaisten firmojen järjestämät viisumireissut eivät tietenkään tälle porukalle sovi. Joten oli siis todistettava muillekin järjestettyjen visarunien kammoksujille, että omin päinkin noita pystyy tekemään ja niinhän me tehtiin. Auto vuokralle Samuilta, ajo rajalle Padang Besariin, siitä kävellen yli ja auto vuokralle Malesian puolelta. Ja siitä sitten "kevyin renkain" Malesian Penangiin ja Thaimaan konsulaattiin.
Meidän reissu tosin meni monessakin suhteessa vähän "persiilleen", mutta silti se on mahdollista ja eiköhän mekin tehdä se tossa alkuvuodesta taas uudelleen. Viime Penangin keikasta jäi se vapaa-aika kokematta, Penang näkemättä ja tavoitellut vuoden viisumit saamatta, mutta tulipahan tehtyä ikimuistoinen reissu, josta voi käydä lukemassa täältä ja täältä. Toivottavasti meillä on seuraavalta Penangin reissulta vähän enemmän kerrottavaa myös matkalaisen näkökulmasta.
Ei voi kuin ihmetellä Penangin värikkyyttä ja siisteyttä :)
Mutta sitten takaisin tänne Samuille ja siihen kuinka kuvauksellisen ihanassa paratiisissa saadaan päiviämme viettää. Vaikka me vietämmekin aika normaalia lapsiperheen-, ja koiraperheen arkea kouluineen ja lenkkeineen, niin jo ihan tässä muutaman kilometrin säteellä joko maateitse, tai meritietä löytyy juuri niitä mestoja, jota Suomessa ollessa katseli ihannoiden seuraavaksi lomakohteekseen.
Samuin lähisaari, autioitunut Koh Som. Ihana kuin mikä! Käykää ennen kuin se on myyty!
Ja tämä ihanan kuvauksellinen Fisherman village Bo Phutissa! Kuva puhukoon puolestaan...
Ja täällä mekin onnelliset arkea vietämme...
Tämä blogikirjoitukseni on osa kuukausittaista Instagram Travel Thursday –tempausta, jonka järjestäjinä toimivat Destination Unknown, Kaukokaipuu ja Veera Bianca.
Minutkin löytää myös instagrammista nimellä Thaimaanrannan_maalarit, joten tervetuloa seuraamaan myös sinne :)
12
Meillä täällä Samuin paratiisissa on ollut koko syksyn hässäkkää, eikä se liity jouluun millään lailla. Ainoastaan kalenterissa olevien päivämäärien muodossa. Palatiin "kesälomalta" Suomesta elokuun viimeisinä päivinä ja aika sai taas "Thaimaalaisittain" siivet selkään.
Mitä on tapahtunut syksyn aikana, tässä pieniä kuvashotteja IGTT-travel thursdayhin liittyen:
Ihana jälleennäkeminen kalakavereilla pitkän erossaolon jälkeen :)
Meidän puutarhan "hulluna hedelmää tekevän"- puun tuotoksia
Kaikki Samuin kodissamme on ennallaan. Oli mukava tavata puutarhamme kaikki papaijat, banaanit, gekot ja liskot sekä vastaanottaa se lämpö, mitä luonnolla oli tarjolla. Kesä Suomessa elokuuhun asti oli vähän niin ja näin, joten luut ja ytimet kaipasivat aurinkoa ja lämpöä ihan toden teolla. Eikä maisemissakaan ole moittimista.
Kyllä on huikeita auringonlaskuja!
Jossain kohtaa tässä matkan varrella mieheni oli tutustunut facebookin ihmeellisessä maailmassa viereisellä saarella Koh Phanganilla asuvaan suomalaiseen Vesaan, joten tämän syksyn uutuutena ensimmäisen kerran 15:sta vuoteen ja ikinä, meidän perhe lähti naapurisaarelle visiitille. Ja oi mikä saari se onkaan! Niin lähellä ja kuitenkin niin kaukana mukamas, mutta nyt kun neitsyys on viimein menetetty, niin lähiparatiisi tulee kuulumaan taatusti myös tulevaisuuden "lomakohteisiin". Sillä upeitten rantojen ja maisemien lisäksi, sillä saarella arkeaan viettää myöskin mahtava suomalaiseyhteisö, jota on enemmän kuin mukava käydä välillä treffaamassa. Suosittelen saarta ehdottomasti myös muillekin näillä seuduilla reissaaville, sillä vaikka osittain reppureissaajat ovat siltäkin saarelta kadonneet, niin jotain hyvin "hippiä" ja aitoa sieltä löytyy edelleen.
Koh Phanganilla aika kirjaimellisesti pysähtyy...
Syksyin shotteihin pääsee mukaan myös yksi näistä "pakollisista" visaruneista, joita kaikki me täällä Thaikkulandiassa joudumme tekemään, ellei sitten nautita eläkepäivistä. Koska meidän family haluaa tehdä kaiken omalla tavallaan, niin nämä erilaisten firmojen järjestämät viisumireissut eivät tietenkään tälle porukalle sovi. Joten oli siis todistettava muillekin järjestettyjen visarunien kammoksujille, että omin päinkin noita pystyy tekemään ja niinhän me tehtiin. Auto vuokralle Samuilta, ajo rajalle Padang Besariin, siitä kävellen yli ja auto vuokralle Malesian puolelta. Ja siitä sitten "kevyin renkain" Malesian Penangiin ja Thaimaan konsulaattiin.
Meidän reissu tosin meni monessakin suhteessa vähän "persiilleen", mutta silti se on mahdollista ja eiköhän mekin tehdä se tossa alkuvuodesta taas uudelleen. Viime Penangin keikasta jäi se vapaa-aika kokematta, Penang näkemättä ja tavoitellut vuoden viisumit saamatta, mutta tulipahan tehtyä ikimuistoinen reissu, josta voi käydä lukemassa täältä ja täältä. Toivottavasti meillä on seuraavalta Penangin reissulta vähän enemmän kerrottavaa myös matkalaisen näkökulmasta.
Ei voi kuin ihmetellä Penangin värikkyyttä ja siisteyttä :)
Mutta sitten takaisin tänne Samuille ja siihen kuinka kuvauksellisen ihanassa paratiisissa saadaan päiviämme viettää. Vaikka me vietämmekin aika normaalia lapsiperheen-, ja koiraperheen arkea kouluineen ja lenkkeineen, niin jo ihan tässä muutaman kilometrin säteellä joko maateitse, tai meritietä löytyy juuri niitä mestoja, jota Suomessa ollessa katseli ihannoiden seuraavaksi lomakohteekseen.
Samuin lähisaari, autioitunut Koh Som. Ihana kuin mikä! Käykää ennen kuin se on myyty!
Ja tämä ihanan kuvauksellinen Fisherman village Bo Phutissa! Kuva puhukoon puolestaan...
Ja täällä mekin onnelliset arkea vietämme...
Tämä blogikirjoitukseni on osa kuukausittaista Instagram Travel Thursday –tempausta, jonka järjestäjinä toimivat Destination Unknown, Kaukokaipuu ja Veera Bianca.
Minutkin löytää myös instagrammista nimellä Thaimaanrannan_maalarit, joten tervetuloa seuraamaan myös sinne :)