 |
| vauvasta vaariin ja kaikkea siltä väliltä, sulassa sovussa ja litimärkinä... |
Siinä se, kolmella sanalla. Jos sitä ei ole kokenut, ei voi todellisuuttakaan kuvitella, vaikka kuinka yrittäisi kertoa. Se on täysin kreisiä, se on jopa vaarallista, se on erittäin märkää ja sotkuista, se on mieletöntä samassa sopassa olemista tuntemattomien kanssa, se todennäköisesti ylittää ne villeimmätkin kuvitelmat. Se on pakko kokea, edes kerran.
Pystyisipä Songkranissa ottamaan turvallisesti valokuvia, sillä saldo voisi olla huikea, vaan kun ei pysty. Songkran on nimittäin myös täysin säälimätöntä. Aivan sama onko sulla kännykkä kädessä tai kalliimpi järkkäri, niin armoa ei tunneta. Vaikka olisit erehdyksissäsi pukeutunut muka jotenkin asiallisesti ja piirtänyt vaikka silmätkin päähän, niin ripsiväreistä ja vaatteista viis. Se on menoa, eikä meinausta ja mitä kuivempi tyyppi, sen herkullisempi kohde.
Muutama edellinen Songkran, eli thaimaalaisten uusi vuosi ollaan sodittu kaatosateessa, mutta tänä vuonna tahti oli toinen. Ne jääpaloilla täytetyt ämpärit, jotka kaadettiin niskaan viime vuonna ja joiden jälkeen meinasi kuolema tulla, olivatkin tämän vuoden pätsissä melkein parasta. Kun koko päivän vetää märillä vaatteilla raskas vesipyssy kädessä ja käy vaan välillä kaivamassa vauvatalkit nenästä ja silmistä, niin voi olla satavarma, että illalla uni tulee. Onneksi meillä Samuilla touhu kestää vain yhden päivän, huh huh...
Tässä jokunen ujo kuva tämän vuoden bileistä. Selusta on varmistettava aina kuvatessa, ja mahdollisuuksia minkäänlaisiin varmistuksiin jaetaan todella niukasti, niin tämän rohkeammin ei uskallettu kaikkia valokuvaushärpäkkeitä riskeerata. Vakuutusyhtiö ei taatusti olisi tykännyt...
 |
| Voisi melkein sanoa, että vauvatalkilla pestiin koko naama tässä tapauksessa |
 |
| ja asu on vapaa. Tässä rouhein näkemäni kypärä! |
 |
| Aikamoisia tykkejä. Kyllä näillä kädet kipeiksi saa ;) |
