Vapaus. Haluaisitko löytää elämääsi uuden vaihteen, aidommat fiilikset, kenties uudet maisemat? Vaihtaa kahden viikon lomamatkat pidempään oleiluun palmun alla? Mä tiedän, että moni siellä ruudun takana toivoo sitä varsinkin nyt, kun talvi Suomessa 'yllätti' taas.
Me haaveiltiin vapaudesta 15 vuotta, ennen kuin uskallettiin ottaa härkää sarvista. Kyllä mekin mietittiin, että millä rahalla ja miten se nyt ikinä voisi olla mahdollista. Mutta kun palo kasvoi liian suureksi ja Suomen talvet muuttuivat iän myötä aina vain haastavimmiksi kestää, oli viimein pakko ottaa se ensimmäinen askel polulla. Ja niin kuin aina, vaikkei seuraavasta askelmasta ollut havaintoakaan, ensimmäisen rohkean askeleen jälkeen siitä näkyi jo häivähdys. Ja niin edespäin.
Uskaltaisinko?
Usein ihminen kaipaa vahvistusta omille toiveilleen ja haaveilleen. Jonkun joka sanoo, ettet sä ole aivan seonnut, vaan että haaveet ja niitten toteuttaminen on ihan tervettä. Jonkun joka valaa suhun uskoa ja antaa vaikka pieniä vinkkejä alkuun pääsemiseen. Vaikka meidän haaveet oli rautaisen kovat, niin silti sen lopullisen sysäyksen aikaansaamiseksi tarvittiin romahdus elämässä. Sen ei tarvitsisi kuitenkaan olla niin, vaikka liikkeelle lähtö ja päätöksenteko ei aina olekaan niin helppoa.
Meidän päätöksen tekoon vaikutti äitini yllättävä kuolema. Ihminen joka oli aina tehnyt töitä ja harrastanut kaikkea terveellistä vapaa-aikansa poistui joukostamme liian äkkiä eläkkeelle pääsynsä jälkeen. Se pisti todellakin miettimään, että kannattaako loputtomiin odottaa. Vai pitäisikö alkaa elämään jo nyt?
Meediolla käynti
Kävin silloin meediolla, mutta en mennyt sinne siksi, että olisin saanut varmuuden haaveilleni, vaan koska halusin saada edes jonkun tolkun henkiseen kaaokseeni. Sellaisessa särkyvässä tilanteessa ihmismieli haluaa turvautua johonkin, tai siltä ainakin silloin tuntui. En ollut ennen käynyt (olen jopa pitänyt vähän huuhaanakin), mutta kun meedio kysyi mitä odottelen ulkomaillemuuton kanssa, olin yhtä kysymysmerkkiä. Enhän kuitenkaan ollut maininnut ulkomaahaaveista mitään, kuten en mistään muustakaan (edes äidin kuolemasta) ja silti hän oli varma, että meidän pitää lähteä heti. Ei edes kuuden kuukauden päästä, vaan heti. Saatesanoina olivat; ota se ensimmäinen askel, niin näet sitten sen seuraavankin. Hän sanoi myös, että tulisin kirjoittamaan jotakin ja siitä hetkestä seitsemän kuukautta eteenpäin kirjoitin ensimmäisen blogikirjoitukseni. Unelmapaikastani Koh Samuilta.
Me pähkäiltiin silloin vain vähän reilu kaksi kuukautta, kun ensimmäinen kolmen kuukauden testireissu Samuille oli todellisuutta. Sen kolmen kuukauden jälkeen käväistiin Suomessa joulun vietossa, esikoinen muutti omaan kotiin, ja me tultiin takaisin Samuille. Enkä ole sekuntiakaan katunut. Täällä ollaan, vaikkei meillä alkuun ollut mitään käsitystä miten ja mistä rahat. Yksi asia johtaa toiseen, se seuraavaan ja sitä seuraavaan. Elämä kantaa.
Toimistosta travelleriksi - Matkaopas vapaampaan elämään
Ajattelin jonain päivänä kirjoittaa paljon yksityiskohtaisemmin siitä, kuinka meidän rohkea hyppy tuntemattomaan kokonaisuudessaan tehtiin, mutta ennen sitä suosittelen lukemaan Rosita Juurisen 'Toimistosta travelleriksi - Matkaopas vapaampaan elämään'- kirjan. Tätä linkkiä klikkaamalla ja laittamalla koodiksi 'thaimaanranta', saat tilauksesta 10% alennuksen.
Rosita avaa mielestäni todella hyvin erilaisia pelkotiloja jotka ovat muutoksen esteenä ja antaa paljon ihan konkreettisia vinkkejä omien haaveitten toteuttamiseen. Ei se unelmien toteuttaminen välttämättä olekaan niin vaikeata! Tässä lainaus Rositan kirjasta:
"Moni pienipalkkainen duunari tai työtön voi miettiä, että on elitistien hommaa kaavailla vapaampaa elämäntyyliä ja ettei tavallinen ihminen moiseen pysty. Tosiasia kuitenkin on, että moni on lähtenyt kulkemaan unelmiaan kohti jotakuinkin tyhjätaskuna, sisäisen palon johdattamana. Tahto on löytänyt keinot ja pakottanut käyttämään mielikuvitusta ja laittamaan itseään likoon. Moni heittäytyjä kertoo kokeneensa olleensa eniten elossa, kun astunut ulos taloudellisesta turvasatamasta."
Vaikka et suunnittelisikaan juuri tällä hetkellä oravanpyörästä pois hyppäämistä, vaan vasta silloin 'myöhemmin', suosittelen lukemaan Rositan kirjan. Se avaa hienosti sitä sisäistä muutosta, joka kannattaa käydä läpi, olipa se muutos sitten mitä tahansa.
Haaveiletko sinä vapaudesta? Tilaa Rositan kirja klikkaamalla alla olevaa kuvatekstiä:
8
Me haaveiltiin vapaudesta 15 vuotta, ennen kuin uskallettiin ottaa härkää sarvista. Kyllä mekin mietittiin, että millä rahalla ja miten se nyt ikinä voisi olla mahdollista. Mutta kun palo kasvoi liian suureksi ja Suomen talvet muuttuivat iän myötä aina vain haastavimmiksi kestää, oli viimein pakko ottaa se ensimmäinen askel polulla. Ja niin kuin aina, vaikkei seuraavasta askelmasta ollut havaintoakaan, ensimmäisen rohkean askeleen jälkeen siitä näkyi jo häivähdys. Ja niin edespäin.
Tämä lämpö ja nämä maisemat, ihana elämä :) |
Uskaltaisinko?
Usein ihminen kaipaa vahvistusta omille toiveilleen ja haaveilleen. Jonkun joka sanoo, ettet sä ole aivan seonnut, vaan että haaveet ja niitten toteuttaminen on ihan tervettä. Jonkun joka valaa suhun uskoa ja antaa vaikka pieniä vinkkejä alkuun pääsemiseen. Vaikka meidän haaveet oli rautaisen kovat, niin silti sen lopullisen sysäyksen aikaansaamiseksi tarvittiin romahdus elämässä. Sen ei tarvitsisi kuitenkaan olla niin, vaikka liikkeelle lähtö ja päätöksenteko ei aina olekaan niin helppoa.
Meidän päätöksen tekoon vaikutti äitini yllättävä kuolema. Ihminen joka oli aina tehnyt töitä ja harrastanut kaikkea terveellistä vapaa-aikansa poistui joukostamme liian äkkiä eläkkeelle pääsynsä jälkeen. Se pisti todellakin miettimään, että kannattaako loputtomiin odottaa. Vai pitäisikö alkaa elämään jo nyt?
Vielä kolme vuotta sitten ei voinut kuvitellakaan, että haaveista tulee totta. |
Meediolla käynti
Kävin silloin meediolla, mutta en mennyt sinne siksi, että olisin saanut varmuuden haaveilleni, vaan koska halusin saada edes jonkun tolkun henkiseen kaaokseeni. Sellaisessa särkyvässä tilanteessa ihmismieli haluaa turvautua johonkin, tai siltä ainakin silloin tuntui. En ollut ennen käynyt (olen jopa pitänyt vähän huuhaanakin), mutta kun meedio kysyi mitä odottelen ulkomaillemuuton kanssa, olin yhtä kysymysmerkkiä. Enhän kuitenkaan ollut maininnut ulkomaahaaveista mitään, kuten en mistään muustakaan (edes äidin kuolemasta) ja silti hän oli varma, että meidän pitää lähteä heti. Ei edes kuuden kuukauden päästä, vaan heti. Saatesanoina olivat; ota se ensimmäinen askel, niin näet sitten sen seuraavankin. Hän sanoi myös, että tulisin kirjoittamaan jotakin ja siitä hetkestä seitsemän kuukautta eteenpäin kirjoitin ensimmäisen blogikirjoitukseni. Unelmapaikastani Koh Samuilta.
Me pähkäiltiin silloin vain vähän reilu kaksi kuukautta, kun ensimmäinen kolmen kuukauden testireissu Samuille oli todellisuutta. Sen kolmen kuukauden jälkeen käväistiin Suomessa joulun vietossa, esikoinen muutti omaan kotiin, ja me tultiin takaisin Samuille. Enkä ole sekuntiakaan katunut. Täällä ollaan, vaikkei meillä alkuun ollut mitään käsitystä miten ja mistä rahat. Yksi asia johtaa toiseen, se seuraavaan ja sitä seuraavaan. Elämä kantaa.
Me ollaan onnellisia, että voidaan aloittaa vaikka jokainen aamu näin. |
Ja arvatkaa kuka muu on myös onnellinen :) |
Toimistosta travelleriksi - Matkaopas vapaampaan elämään
Ajattelin jonain päivänä kirjoittaa paljon yksityiskohtaisemmin siitä, kuinka meidän rohkea hyppy tuntemattomaan kokonaisuudessaan tehtiin, mutta ennen sitä suosittelen lukemaan Rosita Juurisen 'Toimistosta travelleriksi - Matkaopas vapaampaan elämään'- kirjan. Tätä linkkiä klikkaamalla ja laittamalla koodiksi 'thaimaanranta', saat tilauksesta 10% alennuksen.
Rosita avaa mielestäni todella hyvin erilaisia pelkotiloja jotka ovat muutoksen esteenä ja antaa paljon ihan konkreettisia vinkkejä omien haaveitten toteuttamiseen. Ei se unelmien toteuttaminen välttämättä olekaan niin vaikeata! Tässä lainaus Rositan kirjasta:
"Moni pienipalkkainen duunari tai työtön voi miettiä, että on elitistien hommaa kaavailla vapaampaa elämäntyyliä ja ettei tavallinen ihminen moiseen pysty. Tosiasia kuitenkin on, että moni on lähtenyt kulkemaan unelmiaan kohti jotakuinkin tyhjätaskuna, sisäisen palon johdattamana. Tahto on löytänyt keinot ja pakottanut käyttämään mielikuvitusta ja laittamaan itseään likoon. Moni heittäytyjä kertoo kokeneensa olleensa eniten elossa, kun astunut ulos taloudellisesta turvasatamasta."
Vaikka et suunnittelisikaan juuri tällä hetkellä oravanpyörästä pois hyppäämistä, vaan vasta silloin 'myöhemmin', suosittelen lukemaan Rositan kirjan. Se avaa hienosti sitä sisäistä muutosta, joka kannattaa käydä läpi, olipa se muutos sitten mitä tahansa.
Haaveiletko sinä vapaudesta? Tilaa Rositan kirja klikkaamalla alla olevaa kuvatekstiä:
Tästä klikkaamalla saat koodilla 'thaimaanranta' 10% alennuksen. |
*Kaupallinen yhteistyö