Meitä on aivan helvetisti!

 

 

Reittipäivitysten sijaan, ajattelin kertoa teille asiasta, johon me ollaan nyt tammikuun aikana törmäilty. Otsikko sen oikeastaan kertookin - MEITÄ ON AIVAN HELVETISTI!

 

Se että meitä matkailuautoilla, camper vaneilla ja asuntovaunuilla liikkuvia on Espanjassa näin jäätävän paljon, on näköjään jo iso ongelma. Kaikki eivät yksinkertaisesti mahdu mihinkään. 

 

Osa camppereista on tosi cool

 

Monet camping -alueet on täynnä, "luvalliset" puskaparkit on täynnä, entisiä luvallisia puskaparkkeja ja parkkialueita tyhjennetään ja porukoille jaetaan jopa sakkoja. Usein nämä parkkien tyhjennykset kuulemma tapahtuvat yöaikaan, tai vastaavasti kukonlaulun aikaan, joka mun korviin kuulostaa raakamaiselta. Ihmiset nukkumassa, ja muutenkin, mihin sitä sitten keskellä yötä edes lähtisi? Kaksi kilometriä johonkin suuntaan? Todennäköisesti poliisit tulisivat perässä ja sitten taas mentäisiin.

Mä yritän ymmärtää, enkä kuitenkaan oikein onnistu siinä. Varsinkaan kun tarkastelee Espanjan elinkeinorakennetta, joka menee jotakuinkin näin: maatalous 2%, energia 6%, rakentaminen 7%, teollisuus 13% ja palvelut 72%. Siis hetkinen... palvelut 72%! Palataan tähän...

 

Niin monia upeita camppereita nähty, eli vain mielikuvitus on rajana

Moni on tosi vanhojakin

 

Eilen kuului huhuja, että edellisessä postauksessa mainitsemani Benalmádenan perhospuiston vieressä sijaitseva valtava puskaparkkialue oli sekin tyhjennetty ja olipa osalle porukasta jaettu sakkojakin. Viimeksi siellä ollessamme autoja oli sen vajaa pari sataa (ihan hitokseen siis), kuten oli ilmeisesti ollut tyhjennyksen aikanakin. Tyhjennyksen syyksi oli kuulemma esitetty mm. vesipulaa, mutta mene ja tiedä kuinka asian laita todellisuudessa on. 

Meille on käynyt kerran niin, että poliisit tulivat ilmoittamaan, ettei valtavalla ja täysin tyhjällä rantaparkkipaikalla saa olla enää klo 21.00 jälkeen illalla. Tämä tapahtui Torre del Marissa. Vieressä oli camping -alue, joka oli kiinni, ja sinne varmasti moni meistä oli suunnannut, olihan meitä autoja tuossa parkkiksella silloin ehkä kymmenen. Mekin oltiin kyseisen päivän aikana käyty lukuisilla eri camping -alueilla, mutta yksi toisensa perään oli tupaten täynnä. Eräs saksalainen pariskunta yritti puhumalla saada lupaa yöpymiseen, mutta eipä heille sympatiaa herunut. Siitä me sitten pakkauduttiin autoihimme ja köröteltiin letkassa kuka mihinkin suuntaan. Onneksi ei sentään saatu sakkoja. 

 

Olen pohtinut syyksi vaikkapa naapuruston valituksia, mutta jos palaan meihin puskaparkkeilijoihin, niin varmasti hiljaisempaa porukkaa ei yksinkertaisesti ole. On jopa täysin hämmentävää, kuinka huopatossutehtaaksi puskaparkit auringon laskeuduttua muuttuvat. Ihmiset laittavat autojensa ovet kiinni ja käpertyvät sinne omaan kuplaansa auringon nousuun asti. Jos joskus on puskaparkeissa ollut häiriöitä (kuten vaikka viime yönä), kyseessä on joka ikinen kerta ollut paikallinen nuoriso autoineen. 

 

Yksi parhaimmista rantapuskista Chipionassa

Ja toinen loistava rantapuska Isla Cristinalla

 

Suurin osa meistä on myös valtavan siistiä porukkaa. Puskaparkkialueet ei todellakaan ole aina niitä siisteimpiä, mutta puskaparkkeilijat (mitä me ollaan nähty) siivoavat paitsi omat jälkensä, myös muitten alueelle jättämiä roskia. Kaikki ovat hissukseen myös päivisin, suurimmaksi syyksi epäilemättä siksi, etteivät halua aiheuttaa paheksuntaa ympäristössä. 

 

Kun palataan siihen Espanjan elinkeinorakenteeseen (palvelut 72%), on pakko hämmästellä. Tällä hetkellä meitä autokoteja on tässä nimenomaisella ja valtavalla parkkialueella La Pobla de Farnals -kylän rannalla noin 50-60. Aivan tässä muutaman kilsan säteellä on useampikin puskaparkkialue, joissa jokaisessa on kymmeniä autoja. Kyläpahanen on oikein miellyttävä ja kuitenkin kohtalaisen pieni, ja veikkaan että näin varsinaisen turistikauden ulkopuolella me campperit tuodaan ihan kohtuudella rahaa tähänkin kylään. Me käydään kuitenkin kaupoissa ostoksilla ja ravintoloissa syömässä, tankataan dieseliä ja kaasua sun muuta. Meitä on niin valtava määrä tähänkin kylään, että sen on pakko näkyä paikallisissa myynneissä.

Onneksi tämä kylä on ystävällinen. Meille on järjestetty tyhjennys -ja täyttöpaikkoja, poliisit käy kiertämässä näitä puskaparkkeja, eikä heillä ole ainakaan toistaiseksi ollut mitään valittamista. Ehkä tässä kylässä ei ole vesi loppu, tai ehkäpä täällä tajutaan, mikä vaikutus meilläkin on tähän hiljaiseen kylään ja monen yrittäjän elinkeinoon.

 

Mijaksen puska oli myös hieno, vaikka kreisin tuulinen

 

Mene ja tiedä mihin kaikki muuttuu. Reittejä on ainakin jatkossa suunniteltava paljon huolellisemmin (tosi helppoa meille, hah), ja ehkä on jopa tutustuttava niihin laitakyliin, joihin ei alunperin kuvitellut suuntaavansa. Sen voin ainakin sanoa, ettei tommoinen keskellä yötä häätäminen ja sakottaminen anna kovin hyvää kuvaa turisteille. Sillä - turistejahan mekin ollaan.

Ps. Meidän täytyy ainakin hankkia uusi aurinkopaneeli, jotta voidaan puskailla jossain huitsin nevadassa enemmän. Mikäli camping -alueille ei mahdu, ei ole mahdollisuutta päästä sähköpiuhan päähänkään. Seikkailua on siis luvassa, ja saas nähdä minkälaisia selviytymistarinoita.

Pysy kuulolla, seuraa Instassa, Facessa ja nyt siellä YouTubessakin.

Palaamisiin💛

Maailmanlopun puska Sagresissa

Nykyinen puska Valencian alueella, rannalla tietty

Espanjassa on kyllä toinen toistaan komeampia heppoja

6

Madridista Mijas Costalle viidessä päivässä

 

 

Reitti & yöpymiset - osa 3 

3.12.-23 Madrid - Valdepeñas (jossain ei missään)

Madridin kisojen jälkeen ei haikailtu olleenkaan Camping Osunan perään, ei siksi ettei se olisi ollut viehättävä, vaan siksi että niillä hinnoilla meidän budjetit venyy ja paukkuu övereiksi. Oli siis päästävä puskaan ja kuitenkin kohti Mijasia, sekä seuraavia fribakisoja. Park4Nihgtia käytettiin taas paikan löytämiseen, ja välillä on kyllä pakko ihmetellä, kuinka joku on joskus edes voinut löytää sellaisen paikan? Millaisella kartalla löytäjät on silloin navigoineet? Kyseinen puska oli nimittäin todellakin keskellä ei mitään - kaukana kaikesta, peltojen keskellä ja jonkun lätäkön rannalla. Lätäköllä on kuitenkin nimi, ja se on Embalse de Marisánchez, ja joku niistä rantapuskista oli meidänkin puska. Hieman kuitenkin jälleen hirvitti, mutta sen jälkeen kun maanomistaja kävi kyselemässä meininkiä, ei jännittänyt enää. Lupa saatiin, kunhan luvattiin olla leikkimättä nuotion kanssa. Noh, vettä satoi saavista kaatamalla, eikä me muutenkaan sytytetä puskissa edes grilliä.

 

Valdepeñasin mielenkiintoinen puskaparkki

 

4.12.-23 Valdepeñas - Motril

Sateen saattelemina jatkettiin matkaa Motrilin rantapuskaan, josta en nyt sitten ottanut kuvia lainkaan. Totuuden nimissä monissakaan puskaparkeissa (ainakaan jos ne ovat parkkipaikkoja) ei edes ole mitään kuvattavaa, eikä varsinkaan kaatosateessa. Me ollaan onnistuttu melko hyvin vetämään sateita perässämme koko alkumatkan ajan, mutta ehkä me ollaankin niitä hyviä sateentuojia, jotka pyrkii osaltaan poistamaan kuivuutta Espanjasta. 

5.12.-23 Motril - Playa de Sacaba (Malaga)

Taas jatkettiin matkaa mitenkäs muutenkaan, kuin sateen piiskaamina, aina Malagaan asti. Löydettiin monen muun camperin seuraksi rantapuskaan Playa de Sacabaan, ja olihan tuokin taas paikka, jota ei jää kaipaamaan. Mikäli olisi ollut aurinkoista, niin ehkä fiilikset olisi ollut paremmat. Sateesta ja harmaudesta johtuen jätettiin tällä kertaa koko Malagaan tutustuminen väliin, väkerrettiin illalliset meidän valtavassa köökissa, ja painuttiin nukkumaan. Päivällä (kun ei satanut) me eksyttiin kuitenkin oikein mukavalle pikkuruiselle rannalle nimeltään Rijana Beach. Ranta on vähän hankalasti saavutettavissa vuoren rinteen alapuolella, mutta kun hakeutuu parkkipaikalta alas (ei rannan puolelta) päätyy alikulkutunneliin ja awot, siellä se sympaattinen biitsi odottaa. Nähtiin tuolla muuten aivan hulluja vuoristovuohia, jotka tuosta noin vain kiipeilivät pystysuoria vuorenseinämiä ylös ja alas -aivan siinä silmien edessä. Wow! Yritin ottaa videokuvaa vuohista (ja otinkin), mutta lopputuloksena oli videokuvaa omista kengistä (miten onnistuinkin?).

La Rijana biitsi, sympaattinen ja jopa vaikeasti tavoitettavissa

6.12.-23 Malaga - Benalmádena

 

Tuotiin näköjään sateet Espanjaan, eli samassa kosteudessa ja pilvet hartioilla jatkettiin matkaa. Onneksi voi aina ajella eteenpäin, ettei vaan missään tapauksessa pääse jotain jonnin joutavaa tekemään, kuten vaikka tutustumaan uusiin paikkoihin. Mä vannon, että alati märät koirat ja pieni sateen takia muutenkin kostea tila, uuh... hermojen kiristymistä on todella vaikea välttää. Mutta kuten sanoin, onneksi voi ajella eteenpäin ja toivoa aurinkoa seuraavaan paikkaan. Malagasta köröteltiin Benalmádenaan seuraavaan puskaparkkiin, joka siellä asuvan ystävämme mukaan sijaitsi perhospuiston vieressä. Kyseessä oli iso parkkipaikkakompleksi, ja kaikenlaisia matkailuvekottimiakin oli yötä viettämässä varmasti reilu 100. Benalmádena on niin kaunis rantabulevardeineen, että sateesta huolimatta lykättiin koirat hihnoihin ja lähdettiin edes vähän tutustumaan alueeseen. Benalmádena on yksi paikoista, jossa on aivan pakko käydä uudestaan, toivottavasti silloin paistaa aurinko meillekin.

 

Benalmádenan puskaparkki

talvinen Benalmádena

 

7.12.-9.12.-23 Benalmádena - Mijas Costa

Mijasin fribakisat pidettiin 9.-10.12.-23, ja tästä syystä oli taas paikallaan pysähtyä maksulliselle camping -alueelle - ihan vaan ettei tarvitse uhrata energioita yöpaikkojen etsimiseen. Usko vaan, sekin on välillä raskasta ja on helpottavaa toisinaan olla edes pari päivää alueella, jossa muut huolehtivat sun turvallisuudesta. Me valittiin kahdeksi yöksi Mijas Costalta Camping Los Jarales (22,50€/yö), ja paikkahan oli melkein täynnä. Eihän meillä tietenkään mitään Plan B:tä ollut (perus), joten onneksi löydettiin pieni kolo tuolta vielä Bandyllekin. Ilmeisesti edes välillä kannattaisi varailla paikkoja etukäteen (ja viisastuakin), varsinkin kun olin soittanut Suomi Villageen aiemmin, ja sekin oli täynnä. Los Jaralesissa oli muuten kymmeniä suomalaisia, joista useimmat talvehtivat tuolla kevääseen asti. Vaikka me ei mitenkään erityisesti hakeuduta suomalaisiin seuroihin, oli kyllä mukava välillä tavata samaa kieltä puhuvia, saada apua ja neuvoja suomalaisilta, sillä kymmenien vuosien matkailuauto -kokemuksella voi todellakin neuvoa paria novisiia. Kaksi yötä me tuolla viihdyttiin -pestiin pyykkiä, kävin lenkillä, nautittiin koirien kanssa rannalla, tilattiin pizzaa ja syötiin ravintolaruokaa. Oh la laa. mitä luksusta!

Ihan pelkästään puskissa ei pystytty tätä etappiväliä majoittumaan, mutta kuudesta yöstä sentään neljä. Kuuden yön hinnaksi tuli nyt 45€ yhteensä, eli karkeasti 7,50€/ yö. Edelliseen verrattuna parannettiin taloudellista puolta mielestäni oikein hyvin. Ja kun tässä vaiheessa reissua öitä oli takana 21 kappaleen verran, on yöpymisiin käytetty kokonaisuutena 275€, joka on mun laskuopin mukaan sellaiset 13,10€/ yö. Voihan tostakin parantaa, mutta katsotaan kuinka noviisien käy.

Palaamisiin taas!

Ps. Uusimmat videot meidän YouTube -kanavalta löydät tästä linkistä.

Instagramiin pääset tästä näin ja Facebookiin tästä näin.

Käy ihmeessä katsomassa ja ota meidät vaikka seurantaan. 

 

Pus💜

Mijas Costan upeat lenkkimaastot

Mijasin fribarata on erittäin mielenkiintoinen. Huikeat maisemat!

2

Viidessä päivässä Ranskan viiniviljelmiltä Madridin humuun

 

 

Reitti & yöpymiset - osa 2

 

Koko meidän reissun ensimmäinen pakollinen ajankohta osui Madridiin heti joulukuun alussa, mistä syystä me ajeltiin alkupäivinä turhankin pitkiä matkoja. Moni upea kohde nähtiin lähinnä auton ikkunasta, eli hampaankolossa on paljonkin, mutta yritetään sitten paluumatkalla ottaa menetykset takaisin. 

 

Tässä kuitenkin jatkoa edelliseen postaukseen, jonka löydät täältä.

 

26.11.-23 Bormes-Les-Mimosas Ranska - Pont de Molins Espanja

 

Vihdoin Espanjassa, jossa oli meidän ensimmäinen varsinainen sovittu etappi Madrid. Madridiin asti ei tietenkään heti jaksettu ajaa (löysättiin jopa hieman tahtia), mutta rajan yli ehdittiin sentään. Rajan ylitys tapahtui kuitenkin ikävästi vasta kymmenen aikaan illalla (eli helvetin pimeässä) ja Park4Nightista ennakkoon valittu puska oli jopa pelottava. Rajakaupunki La Jonquera oli nimittäin aika villi yökerhoineen - epämääräisiä ihmisiä lasittunein katsein ja vähin vaattein. En tiedä mitä vitamiineja siellä vedettiin, mutta ei siis jääty yöpymään. Käytiin pikapikaa halvassa rajakaupassa täyttämässä varastoja ja tsekattiin seuraava puskakohde. Sellainen löytyi onneksi reilu 10 kilsan päästä Pont de Molinsin luonnonpuiston parkkipaikalta. Ainoitahan me siellä oltiin, mutta tuntui se silti paljon turvallisemmalta. 

27.11.-23 Pont de Molins - Castillo de Penyafort (Santa Margarida i els Monjos)

Tämä puskaparkki linnan alaparkkiksella oli aika huikea. Linna on alunperin rakennettu 1100 -luvulla puolustustorniksi ja sittemmin 1600 -luvun alussa laajennettu ja muutettu domikaanisen ritarikunnan luostariksi. Jo useamman vuoden ajan linna on ollut remontissa, mutta ennakkovarauksella linnaan pääsee silti tutustumaan.

 

Komeasti iltavalaistu linnake

 

28.11.-23 Santa Margarida i els Monjos - El Puig de Santa Maria (Valencia)

Vihdoinkin oli lämmin, + 22 astetta! Valencian rantapuskassa oli matkiksia reilusti yli 50, ja niin hienolla paikalla kun se olikin, ihmettelin ettei poliisi tai joku muu taho tullut häätämään. Mun mielestä on hienoa, että joissain lääneissä ymmärretään antaa matkailijoitten jopa yöpyä ilmaiseksi, sillä me kuitenkin tuodaan rahaa monin muin tavoin (ravintolat, ruokakaupat, turistipalvelut jne). Tämä puska oli mitä mainioin - pitkä rantabulevardi missä kävin lenkillä, turvaa muista puskailijoista, iso alue ja varaa mistä valita yöpymispaikka. Suosittelen.

29.11.-23 Valencia - Bodegas Neleman Vineyard (Casas del Rey Valencia)

Okei, "äkkiä Madridiin" -meiningillä jäi tämäkin upea, 600 metriä meren pinnan yläpuolella sijaitseva viinitila Bodegas Neleman tarkemmin tutustumatta. Me siis vain yövyttiin viinitilalla ja mun mielestä on todella hienoa, että viinitilat tarjoaa myös tällaisia vaihtoehtoja. Yön hinta oli kokonaista 10€, sisältäen sähköt ja suihkut. Koiria sai ulkoiluttaa viiniviljelmillä, ympärillä oli luontoa silmänkantamattomiin ja kaikkialla tuoksui rauhoittava laventeli. Ilma oli valitettavasti vain +10 -asteista, eikä noilla lämpötiloilla huvittanut mennä edes jääkylmään aamusuihkuun, vaikka vesi olisikin ollut lämmintä. Mukava paikka (viinit jäi valitettavasti maistelematta), ja voin mainiosti kuvitella kuinka mukava paikka on esimerkiksi keväällä. Suosittelen tätäkin. Huom! Heidän viinejään saa myös Suomen Alkosta, ja mikäli ostat tilan viinejä 40€ edestä, saat yöpymisen ja sähköt kaupan päälle. 

Valencian mahtava ja ilmainen rantaparkki.

Bodegas Neleman -viinitilalla koirien kanssa lenkillä

30.11.-3.12.-23 Casas del Rey - Madrid

 

Viimeinkin ensimmäinen etappi saavutettu kaatosateisessa Madridissa! Otti muuten jo heti aivoon, ettei jääty lämpöiseen Valenciaan, mutta Madridin fribakisat odotti. Ja Madridissa vasta kylmä olikin, öisin oli nimittäin ihan suomalaisittain tuttua pakkasta. Me yövyttiin Camping Osunassa kolme yötä, sillä kisat alkoivat aina aikaisin aamulla, eikä haluttu ihmetellä yöpaikkoja kisojen aikana. Haluttiin me muutenkin pestä pyykkiä, sekä nauttia lämpimistä suihkuista pakkasten keskellä. Vaikka itse leirintäalue olikin erittäin miellyttävä ja henkilökunta mahtavaa, mua ottaa suunnattomasti aivoon tämän tyyppinen hinnoittelu. Kun netistä katsoi, yön hinta oli 33€, mutta kun ajoit auton sisään alueelle, jouduit maksamaan extraa koirista x2, ihmisistä, autosta, sähköstä, puhumattakaan tietenkin pyykinpesusta. Yölle tuli sitten kaikkien "extrojen" jälkeen hintaa 44€, eli aikamoinen korotus. Onneksi edes suihkut sisältyi hintaan, sekään ei nimittäin ole itsestäänselvyys. Phuuh...

 

Madridin fribakenttä sijaitsee yliopistoalueella kauniissa puistossa.

 

Näihin seitsemään yöhön upposi yhteensä 142€, ja kun summan jakaa seitsemällä, sain hinnaksi 20,30€/ yö. Tämä toinen reissuviikko meni siis taloudellisesti huonommin kuin edellinen, vaikka oltiinkin jo "semiammattilaisia", mutta syyhän oli tuo Madridin Camping Osuna. Jatkossa tällaisia monen yön hintapommeja olisi ehdottomasti tarkoitus vältellä.

Madridistakin matka jatkui, ja seuraava sovittu etappi meillä olikin Mijaksessa, yllättäen fribakisojen merkeissä. Joten kuulemisiin!

Ps. Madridin fribakisoista ja muustakin Euroopan fribailusta kirjoitan jossain vaiheessa ihan oman postauksen, joten ei siitä tähän sen enempää.

 

Madridin upea ja koiraystävällinen fribakenttä.

Madridin ihan parhaat fribakaverit, kaksi Ranskasta ja yksi Tanskasta.

 

2

Kahdeksassa päivässä Kemiönsaarelta Ranskan viiniviljelmille

 

 

Reitti & yöpymiset - osa 1

 

Koska olen aika monellekin luvannut tehdä meidän reitistä Kemiönsaarelta Euroopan "metropoleihin" yhteenvetoa, tässä nyt sitten ensimmäisen reilun viikon reitti sisältäen yöpymisten hinnat.

 

18.11.-23 Kemiönsaari - Tallinna - Jõulumäe virkistyskeskus (Pärnumaa). Kemiöstä Helsinkiin kahdella autolla, koska "siiviliauto" vietiin hoitoon ystävämme Jullen työpaikalle. Kiireesti Eckerö Linen lautalle muutamaksi tunniksi (onneksi oli bilebändi Tuomas tulilla), josta pienten ruuhkien jälkeen pimeitä kujia Jõulumäelle (10€/ yö, sisälsi kaiken, paitsi ei tietenkään ruokia😂). Jo ensimmäisenä yönä siis tajuttiin, ettei kohteeseen saapuminen pimeässä ole sitä parasta matkantekoa, eikä vähintäänkään järkevintä, mutta onneksi ensimmäisenä yönä kävi tuuri.

 

 

19.11.-23 Pärnumaa - Latvian läpi - Liettua. Yöpaikkojen etsimiseen me käytetään sekä Park4Night - sovellusta, että Campercontackt -sovellusta, mutta toisena reissuyönä P4N ei antanut parastaan, vaan vei meidät pariinkin niin epämääräiseen puskaparkkiin, etten yksinkertaisesti uskaltanut jäädä. Onneksi löytyi rekkaparkki (bensa-asema) läheltä, jossa pystyi turvallisemmin yöpymään 3€ hintaan. Noh ei sekään kovin hääppöstä ollut, varsinkaan aamupesut rekkakuskien kanssa samassa vessassa. Vessoja ei siis yksinkertaisesti ollut erikseen naisille, eli aika nopeasti siperia opetti mimmille, mitä tämä roadtrippailu toisinaan on.

 

Liettuan rekkaparkkiin pimeällä, mutta ihan turvallista oli.

 

20.11.-23 Liettua - Puolan läpi - Tsekki. Liettuassa oli jonkin verran tietöitä, ja kyllähän niihin meni heittämällä ainakin tunti ylimääräistä. Päivän ajomatka oli muutenkin pitkä, sillä tavoitteena oli sujahtaa ääntäkin nopeammin Puolan läpi suoraan Tsekkeihin. Ja syyhän oli selvä - oli aivan liian kylmää pysähdellä. Päästiin kuin päästiinkin yöllä Tsekkeihin omatoimileirintäalueelle Resort Radslaviceen, joka oli oikein mukava ja sujuva paikka (lattialämmitykset suihkuissakin💜 22€/yö sis. kaiken), mutta koska pari ensikertalaista ei älynnyt tarkistaa maastoa, Bandy (meidän matkailuauto) upposi etupyöristään syvälle nurmikon alle (hyvä ettei Kiinaan asti). Ei muuten päästy aamullakaan eteenpäin ilman apuja, jota onneksi päivän valjetessa viimein löytyi. Episodihan on oikein oppikirjaesimerkki siitä, kuinka ne aikataulut välillä kusee ja kuinka tärkeätä maaston tarkistaminen on. (Noviisien 11 vinkkiä löytyvät täältä). Ja videokin aiheestä löytyy meidän Youtube -kanavalta tästä näin.

Tsekeissä saatiin hinausapua ja sitten korjattiin vaurioitunut maa.

 

21.11.-23 Tsekki - Itävallan ja pienesti myös Slovenian läpi - Palmanova Italia. Yritettiin päästä edes hieman lämpimimmille seuduille, Itävallassa satoi ja Sloveniasta napattiin vain pieni kulma, muttei Pohjois-Italian Palmanovassakaan vielä lämmin ollut. Yövyttiin puskassa Palmanovan kuuluisan portin pielessä (The Door - kuten paikalliset sanoivat). Palmanova on tunnettu ympyräasemakaavastaan, ja yhdessä Haminan kanssa se on yksi harvoista ympyräkaavaisista kaupungeista. Pikkuruinen Palmanovan kaupunki on portti Dolomiittien ja meren välissä, ja ilman kiireaikataulua Madridiin ehtimiselle, oltaisiin varmasti yövytty pidempään. Mukavia ja erittäin avuliaita paikallisia riitti heti aamutuimaan, ja olisi kyllä tehnyt mieli nauttia heidän vieraanvaraisuudesta pidempäänkin.

 

Palmanovasta oli komeat näkymät alpeille.

 

22.11.-23 Palmanova - Milano - Valeggio sul Mincio Italia. Tiesittekö, että niinkin mielenkiintoinen kaupunki kuin Milano, voidaan sivuuttaa jotakuinkin täysin käymällä vaan pelaamassa paikallinen frisbeegolf -rata? Kyllä, ainakin meille se on täysin mahdollista. Milanosta ei siis sen enempää, paitsi että Milanon 18 -väyläinen rata kannattaa ehdottomasti käydä pelaamassa, mikäli omaa meidän kaltaisia taipumuksia kiekon heittoon. Siellä muuten hajoitettiin ensimmäisen kerran Bandyn katolla oleva satelliittiantenni.

 

Seuraavaksi yöksi oli pakko päästä maksulliselle alueelle, sillä Salsan karvat teki koppielämästä tuskaa. Oli siis pakko pestä pyykkiä ja siivota. Paikaksi valikoitui Agri-Camping Maiella del Garda -leirintäalue (25€/yö sis. kaiken paitsi pyykinpesun), ja camping -alue sijaitsee neljä kilsaa suositusta Gardajärvestä. Olen joskus juniorina ollut Gardajärvellä vanhempien kanssa, ja tiedän Gardan kauneuden. Sitä mä vaan tolla tarkoitin, että olisihan tuonnekin voinut uhrata edes hieman enemmän aikaa. Camping -alue oli ihan ok, ja ensimmäisen kerran koko reissun aikana saatiin naapureitakin. Nuori ja mukava hollantilainen perhe oli kolmen kuukauden reissun jälkeen paluumatkallaan kotiin, ja heidän kanssaan me sitten aamusuihkuissa kilpailtiin lämpimästä vedestä😅.

 

23.11.-23 Valeggio sul Mincio - Capo di Noli Italia. Italian Riviera on Italian rannikon läntisin osa ja sijaitsee Ligurianmeren ja Välimeren rannikolla käsittäen Genovan kaupungin itä- ja länsipuolet (eli Ligurian hallinnollisen alueen), ja kokonaisuudessaan alue ulottuu Ranskan rajalta Ventimigliasta Toscanaan (Wikipedia). Me onnistuttiin löytämään Capo di Nolin vuoren rinteeltä yön pimeydessä mielenkiintoinen puskaparkki, eikä voitu kuvitellakaan kuinka upeat maisemat meitä aamuauringossa odotti.

 

24.11.-23 Capo di Noli - Sanremo - Ventimiglia Italia. Capo di Nolin puskan jälkeen oli pelkkää ajelua Sanremon ohi, melkein Ranskan rajalle Ventimigliaan seuraavaan puskaan. Matkalle osui kerrassaan järjettömän upeita maisemia, joista nautittiin lähinnä koirien kanssa rantalenkeillä. Oli muuten suuri ilo pitkästä aikaa päästää koirat mereen uimaan, mutta olihan suorastaan perisyntistä ajaa sillä tahdilla Euroopan kauneimpien maisemien läpi.

 

Nolin puskan upeat aamumaisemat.

Koirat ekaa kertaa moneen vuoteen mereen.

 

25.11.-23 Ventimiglia - Bormes-Les-Mimosas Ranska. Ranska tiedettiin kalliiksi maaksi, joten sen suurempaa mielenkiintoa ei meillä ollut siellä juuri pysähdellä, ainakaan reissun tässä vaiheessa. Ranskan tietulleihin meinasi mennä hermot, sillä ainakaan näin ensikertalaisina ei niitten sielunmaisema meille avautunut. Joku lasku saattaa tulla perässäkin (ehkä jopa sakko), mutta näillä näkymin saatiin Ranskan tietulleihin uppoamaan 90€. Oli kuitenkin pakko viettää yksi yö Ranskassa ja kohteeksi valittiin Camping Manjastre (28€/yö sis. kaiken). Tämä camping -alue on toiminut jo vuodesta 1968 ja se sijaitsee keskellä kerrassaan upeita viiniviljelmiä. Ympäröivät maisemat oli muutenkin kauniin vihreät, omistajat herttaisia ja slotitkin mukavan tilavia. Kaikki toimi muutenkin erittäin hyvin mikäli unohdetaan vessaopasteet, sillä onnistuin helposti eksymään miesten vessaan, enkä ollut edes ainoa.

Reissun kahdeksasta yöstä vietettiin kokonaista kolme yötä "puskissa" ja tuhlattiin maksullisiin yöpymisiin 88€. Kun summan jakaa kaikille öille, tekee se hinnaksi 11€/yö, joka on kohtuuhyvin ensikertalaisilta. Ainakin mun mielestä😁.

 

Pysy kuulolla, seuraavassa episodissa lisää reitistä ja mielenkiintoisista puskista!

 

Ps. Thaimaanrannan maalarit On Wheels -viimeisin reissuvideo löytyy tästä näin.

 

Ihme mutka kartalla, taidettiin ajaa unissamme ;)

 

2