No pain, no help

Näin se hieroja hoki koko ajan, kun tuskissani ja hikeä tippuen vääntelehdin hierontapöydällä. Jopa täällä, hierontapaikkojen luvatussa maassa, missä kokovartalohoito maksaa alle kympin, onnistun ihan helposti kärsimään niskasäryistä ja kulkemaan aivot sumeana kuukausi tolkulla.

Jaa että miksi? No ihan saamattomuuttani ja koska aina kun päätän, että tänään hankkiudun hoitoon, niin jotain mukamas paljon oleellisempaa tulee eteen. Yhtenä aamuna sitä sitten tajuaa, että buranaa tai relaxantteja saa vetäistä aamupalaksi kokonaisen levyn eikä mitään tapahdu ja silloin on sitten pakko lähteä ostamaan apua. Aika säälittävää päästää itsensä niin huonoon kuntoon varsinkin kun jokaisesta kadunkulmasta, niemennotkosta ja rantaspotista löytyy massagea, eikä tarvitse kuin kävellä sisään.

No eilen saatiin viimein taas tämäkin asia päiväjärjestykseen. Ei ekassa paikassa, eikä tokassakaan (miten niin kaikki oli hieronnassa juuri silloin kun me oltais haluttu), mutta kolmannessa nappasi. Ja tässä sitä sitten kärvistellään vuorokausi hieronnan jälkeen, kun jokaista operoitua pientä muskelia kolottaa. Ei antanut hieroja nimittäin yhtään armoa, vaikka kuinka ruinasi - No pain, no help!


Täällä on muuten korealainen sauna, joka on kovassa käytössä meidän suomalaisten keskuudessa


Ei uskoisi kuinka tiukan käsittelyn voi saada näiltä Relax Spa:n hyttysiltä...

Mua on muuten huvittanut useasti se, että kun menen siinä viimeisessä mahdollisessa vaiheessa hierojalle, jolloin niska ei enää käänny mihinkään, eikä aivot saa happea taatusti yhtään ja valitsen vain niska-hartiahieronnan, niin aina tulee koko vartalo hierotuksi. Ihan varpaista ja sormista lähtien. Mutta mikäs siinä, en valita siitä ollenkaan. Pidän kyllä kovasti perinteisestä Thai- hieronnasta, koska mun yliliikkuvat nivelet kaipaa aina silloin tällöin pientä rusauttelua, mutta yleensä en vaan ehdi siihen pisteeseen, että voisi valita jotain miellyttävämpää kuin lihasten "aukipakoittamisen".

Samalla "no pain, no help"-teemalla liikutaan tänäänkin, olisi nimittäin tarkoitus saada viimeinkin muutetuksi blogin ulkonäköä. Tässä on nyt kaksi päivää yritetty opetella vähän koodausta ja tutkia eri vaihtoehtoja, joten aika kipeetä tämä ruudun ja koodien tuijottaminenkin tekee. Mä en ymmärrä noista jutuista juuri mitään, vaikka pakko on antaa itselleen edes vähän krediittiä siitä, että hiven tietoa on sentään matkan varrella takkiin tarttunut. Mutta kyllä tässä nyt silti vähän hirvittää. Entäs jos kaikki jo aikaansaatu katoaakin?

Jos ei maalareista pian kuulu mitään, niin pieleen meni koodaukset ja varmuuskopioinnit...


Meidän vanhempi juniori kävi ystäviensä kanssa paikallisella skeittiparkilla ilostuttamassa kylän poikia


jos ei ole kenkiä, niin sitten skeitataan ilman

9
Back to Top