'Samui Mala - Ole muutos, jonka haluat maailmassa nähdä'.

Pidä huolta itsestäsi, pidä huolta maapallosta, pidä huolta ihmisistä, kouluta itseäsi, jaa omastasi ja ennen kaikkea; näe mahdollisuuksia ongelmien sijasta. Näitä ohjenuoria on helppo kannattaa ainakin ajatuksen tasolla, vaikka välillä kiireisen arjen pyörityksessä meneekin sieltä, missä aita on matalin. Vietä jokaisen päivän ensimmäiset ja viimeiset kymmenen minuuttia kiitollisena kaikesta siitä mitä sinulla on; terveys, ystävät, rakkaat, mahdollisuudet ja lukuisat muut aiheet. 'Samui Mala' - Uuden elämän alku?

Toivottavasti, mutta ei mennä vielä niin pitkälle. Olen kuitenkin asettanut tälle sesongille tavoitteeksi tunkeutua erilaisiin ryhmiin paitsi tutustuakseni uusiin ihmisiin, myös ollakseni mukana joissain hyväntekeväisyyskuvioissa. Ja jostakin sen polun tarpominen on aloitettava. Tai ollaanhan me jotain jo aloitettukin melkein pari vuotta sitten, kun kaltoinkohdeltu Boo adoptoi meidät ja me sitten sille salsakaveri läheiseltä klinikalta, minne joku oli ressukan hylännyt.

Koh Samui
Kyllä oli freesiä kaikki, mehut kasvikset ja ihmiset :)

Samuilla on paljon erilaisia facebookryhmiä, joista voi vaikka aloittaa uuden tarkoituksellisemman elämän etsimisen. Nyt kun meilläkin on kauden ensimmäiset hulabaloot kärsitty ja tulipalot sammutettu, on jopa ehtinyt selailemaan saaren tulevia tapahtumia. Yksi sellainen oli eilen, Samui Green Market, jossa hikisen terassikalusteiden maalauksen jälkeen käytiin pikaisesti visiitillä. Pikaisesti siksi, että aika oli kortilla ja jäi tuo suihkussa käynti väliin, muusta naaman tuunauksesta nyt puhumattakaan. Ja ihmiset olivat siellä kuitenkin melko freeseinä ja tyylikkäinä edustamassa, ikään kuin täällä ei hikistä olisi lainkaan. Tuli vähän sellainen 'yksi ei kuulu joukkoon' - fiilis ja kiire kotiin suihkuun. Tapahtuma pidettiin kaiken lisäksi Six Senses- resortissa, joka on yksi Samuin hienoimmista hotelleista ja joka sijaitsee muuten aivan päätä huimaavan upealla paikalla.

Täällä siis kasapäin uusia tuttavuuksia. Toivottavasti ainakin jatkossa, ensimmäinen kerta meni hieman ihmetellessä.


Kyllä tämä ihan taidetta on. Tuossa ainakin vesimelooni ja joku kaali. Aika huikeata!

Mukavaa, että näissä tapahtumissa esitellään myös paikallista kulttuuria.

Samui Green Market on tapahtuma, jossa paikalliset tuottajat ja paikallisesti ilman kemikaaleja tuotetut tuotteet esittäytyvät. Ei myrkkyjä eikä lisäaineita, vain ja ainoastaan kaikkea luonnonmukaista ja terveellistä. Tarjolla oli käsin tehtyjen suklaitten lisäksi terveysmehuja, kookosjäätelöä, juustoja, vartalotuotteita ja upeita käsitöitä, sekä kaikkea muuta maan ja taivaan väliltä. Ei muovilautasia eikä kirottuja muovikasseja, vaan esimerkiksi banaaninlehdistä tehtyjä kippoja ja kuppeja. Ja olipa muuten sympaattisen näköisiä astioita! Voisin hyvin kuvitella askartelevani sellaisia seuraaviin grillijuhliin tylsien kertakäyttöastioitten sijaan. Ei ne kipot ehkä viinilaseiksi käy, mutta tarjoiluastioiksi vähintään. Näillä kerran kuukaudessa järjestettävillä markkinoilla on näytteilleasettajina myös eri alojen taiteilijoita, kuten tällä kertaa Tompan kitaraoppilas Khun Rook. Kun herra kitaransoitoltaan ehtii, niin hänen käsistään syntyy perinteistä ja erittäin kaunista taidetta pääosin nahasta.

Samui Geen Market
Käsintehdyt saippuat. Niin herkullisia, että voisi vaikka syödä!

Ja nämä käsintehdyt suklaat... onneksi niitä ei ole jääkaapissa jatkuvasti. Aivan ihania!

Banaaninlehdestä tarjoilukippo

ja kukalle vaasi

Ensimmäinen Samui Green Market - tapahtuma on pidetty Kansainvälisenä rauhan päivänä 21. syyskuuta 2013. Tätä päivää onkin juhlittu Samuilla jo vuodesta 2007 osana Samui Malaa, jonka yksi osa Green Market taas on. Samui Mala (ja Green Market) koostuu ryhmästä saarella asuvia, paikallisia ja muualta tulleita, jotka ovat markkinoitten lisäksi järjestäneet erilaisia hyväntekeväisyystempauksia konserteista koralliriuttojen suojelemiseen. Rahaa tempauksissa on kerätty mm. lapsille, joilla on erityistarpeita varsinkin Pohjois-Thaimaassa Burman rajalla. Lapsille joilla ei ole papereita, rahaa eikä ehkä vanhempiakaan. Tämän tyyppistä toimintaa saisi olla enemmänkin ja meillä onkin tavoitteena päästä näihin paremmin mukaan.

Eikä luonnonmukainen elämä ilman myrkkyjä sekään kuulosta huonolta. Green Marketissa opin myös sen, että tällä saarella on useampikin luonnonmukainen puutarha, josta voi käydä tekemässä puutarhahankintoja. Meidän mukaan näiltä markkinoilta tarttui tällä kertaa vain timjami, mutta seuraavia ruukkukasveja etsiessäni pyörähdän taatusti jollain 'vihreällä' tarhalla. Lupaan muutenkin kasvattaa itse sen sijaan, että heitän sen avokadon kiven tai ananaksen kruunun roskikseen, sillä täällä voi ihan oikeasti saada noita hankalimpinakin kuviteltuja hedelmiä kasvamaan. Olen siis vallan inspiroitunut.

Koh Samui
Six Sensesin upea luomupuutarha




Onnellisen kanan munia. Kyllä tossa bambukanalassa kelpaa munia

Luovaa, vai mitä?

Six Senses- resortilla on myös valloittava luomupuutarha kanoineen ja vuohineen. Eli jos siinä resortissa joku päivä asustelet, tiedät saavasi taatusti luonnonmukaisesti tuotettua ja tuoretta tavaraa lautasella ja onnellisen kanan munia aamiaisella. Innovatiivisia yrttien kasvatusastioitakin näkyi, kuten esimerkiksi metallisia vesisäiliöitä ja vessanpönttöjä. Laittaisinko niitä omaan puutarhaan näkyvälle paikalle, ehkä en, mutta yllättävän hyvin näyttivät sopivan luxushotellin puutarhaan. Ideana joka tapauksessa esimerkillinen; aina ei ole pakko ostaa uutta, voi myös kierrättää vanhaa ja vähentää osaltaan kulutusta. Jokainen Thaimaassa käynyt tietää, että muovijätteen määrä välillä todella hirvittää. Vaikka itse käytänkin esimerkiksi yhtä vesipulloa jopa kuukauden, ennen kuin heitän sen roskikseen, niin silloinkin siitä voisi vielä tehdä vaikka kasvatusalustan jollekin taimelle tai siemenelle. 

Seuraavaksi alan luonnollisesti kävelemään banaaninlehtisandaaleilla ja syömään spiruliinaa.... No ei vaan, pohdinnan arvoisia valintoja elämässä. Kukin meistä voi omilla valinnoillaan kantaa kortensa kekoon terveemmän planeetan puolesta.

Tässä Samuille tulijoille vielä muutama linkkivinkki sivuille, jotka kannattaa tsekata, kun etsii mieluisia tapahtumia saarella tai vaikka alueen uutisia:

Samui Times
What's On Koh Samui
Salsa Samui (mikäli tanssijalkaa vipattaa, niin ainakin lattareita löytyy jokaiselle viikolle).

Ja onhan noita toki muitakin, kuten esimerkiksi talonvuokraussivustoja, myyntisivustoja, bisnessivustoja ym. Mutta laitetaanpa sopivia linkkejä sitten jatkossa eri aihepostausten yhteyteen.

Yllättäen myös tuttuja, Tompan paikallinen kitaraoppilas Khun Rook (tai kuten me sanotaan vain Rock). Rock on myös upea taiteilija, joka tekee nahasta vaikka mitä.


Todella upeita luomuksia!

kuten nämä viuhkat.

Puhumattakaan näistä saippuoista! Nämä eivät tosin ole nahkaa ;)

2

Meduusan isku

Ne oksettaa, ne pelottaa ja välillä ne myös tappaa. Nämä ällöttävät limanuljaskat, jotka me tunnetaan nimellä meduusat tai niin kuin maailmalla: 'Jellyfish'. Näilläkin saarilla 'hyytelökalat' on vienyt henkiä meidän täällä asumisen aikana, vaikka ei tietenkään yhtä paljon kuin Australiassa. Jokainen uutinen pysäyttää ja pakko myöntää; saa vähän pysymään pois rannoiltakin. Varsinkin jellyfishien 'peakseasonilla', jonka huippua nyt eletään. Suurin osa (yli 33%) kuolemaan johtaneista Box Jellyfish- onnettomuuksista näillä saarilla on sattunut juuri elokuussa. Mutta ei tämä pelkästään Thaimaan ongelma ole, samassa jamassa tällä hetkellä on ainakin Indonesia, kun limaiset läjät lilluvat merivirtojen mukana jonnekin.

Näihinkin vesiin niitä valitettavasti kulkeutuu

Tropiikki on tropiikki, eikä sille minkään mahda.

Näitä merien 'limasieniä' (mun mielestä noi ällötykset näyttää ihan sieniltä) on järjetön määrä eri lajeja ja onneksi vain harva niistä voi viedä hengen. Suurin osa meduusoista on ihmisille vaarattomia, vaikkakin meduusan isku (no ei se oikeasti iske, mutta siihen osuessa taatusti polttaa) ei tunnukaan mukavalta. Itse olen vielä säästynyt sokkotreffeiltä meduusan kanssa, mutta Tomppa on sen jo kokenut. Se ei tosin tapahtunut näillä saarilla, vaan Koh Lantalla vuonna 2001.

Siitä selvittiin silloin säikähdyksellä. Meillä ei ollut mitään käsitystä siihen aikaan, mitä kaverille kävi, kun yhtäkkiä kättä poltti ihan vietävästi. Tomppa juoksi lähimpään rantaravintolaan kertomaan, että jotain taisi äsken käydä tuolla meressä, kun polttaa niin perkeleesti ja siinä sitten vähän ihmeteltiin henkilökunnan ruiskuttaessa viinietikkaa palovammaan. Vamma ei ollut paha ja siitä selvittiin etikan voimalla, mutta tarina olisi voinut olla dramaattisempi, jos treffikumppani olisi ollut vaikka Box Jellyfish.


Koh Samui
Ihana auringonlasku Chaweng Noilla

Chaweng Noi

Kuten kävi mm. nuorelle saksalaisnaiselle Lamailla viime syksynä. Tarkoitus ei nyt ole nostattaa mitään paniikkia, vaan lähinnä tietoisuuden tasoa. Ollaanhan mekin täällä ja noissa vesissä paljon puljataan, eikä me olla panikoimaan ruvettu. Korkeintaan tehdään hieman valintoja rantojen ja kellonaikojen suhteen. Näitä paskiaisia meressä kuitenkin on (kiitos meille ihmisille, jotka tuhoamme merikilpikonnia, niitten luonnollisia saalistajia) ja silmät on suositeltavaa pitää auki. Box Jellyfishit (kuutiomeduusat) on valitettavasti vielä niin läpinäkyviä, ettei uimari todennäköisesti ehdi sellaista näkemään ennen kohtalokasta kontaktia. Ei ainakaan auringon mentyä maate. Kuutiomeduusa on kuitenkin maailman vaarallisimpi eläimiä, joka voi tappaa ihmisen minuuteissa.

Samui Timesin artikkeli alueen viimeisimmistä meduusahavainnoista nosti hieman karvat pystyyn ja Phanganin sukeltaja Moikku kertoi sukellusreissulla olleensa todistamassa elämänsä suurinta 'meduusavirtaa'. 'Elokuun ihmeitä miljoonittain' - kuten Moikku totesi ja sanoi myös, ettei ollut koskaan nähnyt sellaista määrää kerralla. Että hui vaan! Tarkistin vielä, että pitääkö välttää merileikkejä toistaiseksi, niin kuulemma lännen puoleisilla rannoilla se voisi olla ihan paikallaan.

Tässä Phanganin ranta

Me odotellaan noita uintireissuja nyt hetki, eikä varsinkaan pimeään aikaan sännätä aaltoihin. Ja kun me päätetään lähteä rannalle, laukussa on riittävän iso suihkepullo täynnä viinietikkaa. Sitä nimittäin suositellaan suihkutettavaksi iholle vähintään puolen minuutin ajan meduusan polttamisen jälkeen. Seuraava osoite onkin sitten sairaala, ainakin jos kuutiomeduusasta on kyse.

Toivottavasti tällaisia erikoisia ammatteja tulevaisuudessa tosiaan löytyy, kuten Rantapallon artikkelissa kirjoitetaan: Meduusoista varoittavat hengenpelastajat. Vaikka samaisessa artikkelissa sanotaan, että 'rannoilla tavataan usein tappavia meduusoja jotka ovat vaatineet lukuisien ihmisten hengen', niin se menee kommenttina vähän 'nupit kaakkoon'- osastoon. Onhan noita ollut, mutta ei nyt sentään paniikiksi asti. Kyllä täällä on ihan turvallista nauttia rantalomasta, sillä huomattavasti enemmän matkailijoita arkkuun vie kuitenkin kännipäissään törttöily ja liikenne. Ja sen yhdistelmä se vasta paha onkin.

Todettakoon tähän viimeiseksi vielä sellainen juttu, että itse olen nähnyt meduusan viimeksi viisi vuotta sitten ja silloinkin kuolleena Choengmonin rantahiekalla. 

Onko joku muu päässyt sokkotreffeille meduusan kanssa?

Chaweng beach

Koh Samui
hymyilevää rantaelämää Chawengilla

62

Puutarhurin unelma

Puutarhurin unelma on pystyä istuttamaan ihan mitä vaan ja milloin vaan, tietäen että raakile pärjää vähemmälläkin hoidolla. Tai ettei se kupsahda ainakaan ihan heti ensimmäisiin pakkasiin. Suomessa halusin testata aina puutarhaliikkeitten uusimmat tulokkaat, melkein kaikki, joille edes teoriassa annettiin pieni mahdollisuus selvitä vyöhykkeellä yksi. Oli japaninvaahteraa, magnoliaa ja vaikka minkämoisia köynnöksiä, eikä yksikään selvinnyt. Ehkä sen ensimmäisen talven jälkeisen kesän juuri ja juuri kituuttamalla, mutta seuraavana kesänä sen saikin jo kiskoa maasta ylös. Ja ei muuta kuin uutta kokeilua perään. Voi miten monta kertaa haaveilinkaan esimerkiksi ihmeköynnöksen salakuljettamisesta Suomeen!

Ihana ihmeköynnös, tässä valkoisena ja puumaisena

Nyt mä olen täällä ja voin kasvattaa melkein mitä ikinä haluan. Vaikka orkideoita, niitä joista jokaikisen onnistuin tappamaan Suomessa. Jokainen kerta, kun joku ihana toi lahjaksi upean orkidean ajattelin vain, että kauankohan tämänkin tuhoamiseen menee aikaa. Eikä ensimmäisen kukinnan jälkeen yksikään näissä hyppysissä elossa selvinnytkään. Mutta eipä ne selvinneet muutkaan huonekasvit. Täällä noita meille tuttuja huonekasveja myydään puutarhamyymälässä vaikka pihalle istutettaviksi köynnöksiksi. Niin kuin esimerkiksi 'Luutnantin sydäntä' (tai sillä nimellä sain miljoona vuotta sitten mummiltani yhden), jollaisen kävin juuri eilen puutarhalta ostamassa. Satavarma en nimestä ole (joku paremmin asiaan vihkiytynyt voi vinkata kommentteihin sen oikean), mutta ei sillä mulle niin väliä. Upea köynnöskasvi joka tapauksessa.

Monenmoisia orkideoita, eikä niille tarvitse tehdä pihalla juuri mitään. Luonto hoitaa kastelun.

Orkideat ja kiinanruusut sulassa sovussa. Kiinanruusu saa pian alasleikkauksen, josko se siitä innostuisi kukkimaan.

Thaimaa
Luutnantin sydän, jolle tarvitsee rakentaa varmaan ensimmäinen perkola ;)

Meidän edellisessä Samuin pihassa kasvoi papaijaa ja banaania syötäväksi niin paljon, että niitä oli jaettava kavereille ja kylän työntekijöille. Tällä nykyiselläkin pihalla kasvaa ainakin mangoa ja betelpähkinää (se tosin on jotain huumaavaa tavaraa), kunhan vain liian innokkaat puutarhurit antaisivat niitten kasvaa. Oikeastaan mä veikkaan, että meidän puutarhurit ovat vaan laiskoja haravoimaan puista tippuvia lehtiä ja roskia, joten senpä takia aina silmän välttäessä ne parturoivat puut alastomiksi. Luojan kiitos jättävät sentään torson pystyyn, jotta edes teoriassa voi jatkaa taistelua puitten säilyttämisen puolesta. Vaikka en mä niistä pähkinöistä niin kiinnostunut ole, sillä tavoitteena ei ainakaan toistaiseksi ole kuulua niihin punahuulisiin-, ja hampaisiin mummoihin, joitten suurta herkkua betelpähkinät ovat.

Betelpähkinöitten alla on hyvä parantaa maailmaa

Vaikka useasti ollaan pyydetty ettei puihin kajottaisi, niin silti Suomen visiitin aikana oli leikkuri taas ahkerasti heilunut. Nyt pari päivää sitten yllätin allaspojan (näköjään allaspoikakin leikkaa puita) itse teossa ja pääsin pitämään kohteliaan puhuttelun aiheesta. 'Ei leikata - mai tat' - kuten täällä suurin piirtein sanotaan. Meitä kun ei yhtään haittaisi, että pahimman paahteen aikana edes koirat pääsisivät puitten varjoon läähättämään, itsestä nyt puhumattakaan. Olisi myös ihan kiva noukkia aamupalamangot omalta pihalta sen sijaan, että joutuu ostamaan ne torilta. Meidän pihalla kun sattuu olemaan kolmekin mangopuuta ja todennäköisesti myös hedelmiäkin tulisi ilman jatkuvia parturointeja.

Tästä puusta en tiedä muuta, kuin että tekee sekin jotain hedelmää. Kunhan vain antaisivat sen kasvaa.

Tällaisia torsoja meidän puista tulee, kun silmä välttää.

Ja tässä mango, ehkä hedelmääkin sitten joskus.

Kaikki chilit, limet sun muut yrtit on suunnitelmissa ja voisihan sitä kokeilla vaikka perunaakin sen hetken varalle, kun riisi pursuaa korvista. Mä haluan myös sellaisen värikkään vallattoman ja runsaan ruukkupuutarhankin. Erivärisiä ja kokoisia upeita saviruukkuja sinne sun tänne rappusille ja parvekkeille. Ja aivan järjettömän määrän kaikkia niitä kukkia, joista on aina päässyt vain uneksimaan. Pitäisi todennäköisesti myös rakentaa jos jonkinmoista perkolaakin, joihin voisi sitten ripustella niitä monenlaisia köynnöksiä kiipeilemään. On ne vaan niin upeita ja valinnanvaraa täällä on vähän liikaakin. Ihme jos ei iske vauhtisokeus lukuisista mahdollisuuksista.

Tämä on todella ihana ja tuoksuva köynnös. Edellisellä talolla tätä kasvoi, nyt en 'vielä' ole ostanut.

Kyllä, on se kerrassaan mahtavaa, että voi viimein toteuttaa niitä kaikkein villeimpiäkin puutarhakokeiluja. Vaikka en olekaan päässyt vielä loistamaan puutarhurin taidoillani, niin halu 'luomiseen' on sitäkin kovempi. Onneksi näillä paratiisisaarilla on tätä upeata luontoa vielä riittävästi jäljellä. Kuulinpa muuten sellaistakin, että koska Phangan on yksi kuninkaan lempikohteista, niin siellä on tarkat rajat jopa rakentamiselle. Valtaosa saaresta on paitsi nyt, niin tulee myös jatkossakin olemaan rakentamatonta. Toivotaan että huhut pitävät paikkansa.

Onhan tämä, puutarhurin unelma!

Täällä on mukavasti kunnon puutarhamyymälöitä.

Thailand
Yksi suosikkini on Water Lily

Ja ihan ehdoton, Leelawadee!

10

Top 5 Asiakaskohkaamiset

Onhan noita ollut kaikenlaisia, asiakkaita nimittäin. Toisilla on parempi tuuri, kun taas toisten kohdalla  kaikki tuntuu menevän vähän persiilleen. Monen moista tarinaa on tässä vajaan vuoden talonvuokraushomman aikana tullut todistetuksi, mutta onneksi kaikki kuitenkin ovat päättyneet vähintään kohtuullista paremmin. Suurin osa vuokrasuhteista on mennyt ihan nappiin, vaikka toisinaan säädön määrä on saanutkin hengästymään. Ja pakko pilke silmäkulmassa sanoa, että kiinalaiset ovat säätämisen aatelia. Suurin syy siihen on totaalinen kielitaidottomuus.

Ollaan ihan tosi onnellisia jokaisesta asiakkaasta
Täällä me vieraita majoitetaan. Mukava iso talo idyllisessä pienessä kylässä.

Mutta tekeville sattuu ja jos paljon tekee, sattuu vähän enempi. Tässä Top 5 asiakaskohkaamisia epämääräisessä järjestyksessä:

  1. Isompi ryhmä eksyneitä kiinalaisia. Vaikka me tarjotaankin taksivastaanottoa lentokentälle tai yhteistyökumppanimme kautta turvallista ja taatusti kohtuuhintaista autonvuokrausta, niin porukka halusi toimia omin päin ja vuokrata auton itse. Se on täysin ok, tässä tapauksessa se tosin tarkoitti sitä, että seitsemän henkeä matkalaukkuineen sulloi itsensä minikokoiseen autoon ja lähti eksymään ympäri saarta. Ja ihan kirjaimellisesti ympäri saarta, pohjoiskulmasta etelään. Koska mitään kielitaitoa ei matkalaisilla ollut, tulikin meille soittoja sieltä sun täältä, missä vaan joku paikallinen osasi sanankin englantia. Yritä siinä sitten jäljittää porukkaa ja saada saatetuksi talolle. Viimeinen soitto tuli läheisen poliisiaseman viereisestä ravintolasta, jonne saatiin sitten pelastuspartio paikalle ja asiakkaat viimein oikealle talolle muutaman tunnin yrittämisen jälkeen.
    Nimi ei liity tapaukseen mitenkään, mutta tällaisten kylttien kanssa vuokralaisia otetaan vastaan satamissa ja lentoasemalla.
  2. Yhdeksän hengen kiinalaisryhmä, joilla alkureissu hieman kangerteli. Usein kiinalaiset haluavat vuokrata autot ja reissut omin päin (säästääkseen rahaa ehkä), mutta tämä porukka oli valmis vuokraamaan tila-auton meidän ystävältä. Don on kovasti miellyttävä ja asiakaspalvelualtis yrittäjä, mutta ensimmäisen kerran ikinä ei asiakkaille autoa herunut. En tiedä mistä syystä (ehkä kokemuksen takia), mutta vuokraaja halusi lähteä koeajolle kiinalaisten kanssa ja se lyhyt ajomatka Donin istuessa kyydissä oli kuulemma painajaista. Vaaratilanteita kilometrin matkalle sattui sen verran tiheään tahtiin, että autokaupat jäi tekemättä ja asiakkaille suositeltiin taksin käyttöä. Ihan oman itsensä takia, onneksi ymmärsivät pointin. Ja olihan meidän 'Uncle Bruce'- taksikuskista heille jatkossa valtavasti hyötyäkin, varsinkin kun vesivahinko yllätti ja keittiö lainehti. Kun ei kunnollista putkimiestä saatu hälytettyä heti paikalle, jäi Bruce auttamaan ja hoitamaan asiaa. Jostain kumman syystä saman ryhmän matkaan tarttui meidän vedenkeitin ja sähkökatkojen varalle ostettu hätävalaisin. Onneksi ostivat edes vedenkeittimen tilalle toisen, vaikkei se nyt yhtä laadukas ollutkaan.
  3. Viisi kappaletta nuoria jenkkiläisiä lihaskimppuja, joilla mopon vuokraukset ei sitten menneetkään ihan putkeen. Kaikki meidän luottovuokraajan menopelit olivat liikenteessä, joten järjestettiin heille mopot läheisestä paikallisesta vuokraamosta. Kavereista ei kuulunut koko reissun aikana mitään (niinhän se pitää ollakin, kun kaikki menee hienosti), joten seuraava kohtaaminen olikin sitten vasta viimeisenä päivänä, kun piti tsekata kaverit ulos talosta. Kahdella nuorella miehellä oli silminnähden raajoja paketissa, joten oli paikallaan kysäistä mitä oli tapahtunut. Siinä sitten näyttivät pientä naarmua yhdessä mopossa ja sanoivat, että tuli vähän kokeiltua paikallisen betonitien lujuutta. Kipeätähän kokeilu oli varmasti ottanut, mutta ei auttanut muu, kuin mennä naarmuuntuneen mopon kanssa vuokraamoon kyselemään korjauksen hintaa. No hinnaksi muodostui noin 6 euroa, eli ei pahasti kaataisi Phanganille siirtyvän nuorison matkabudjettia. Kavereitten oli määrä palauttaa kaikki loput mopot vuokraamoon, me tsekattiin heput talosta ulos ja toivotettiin hauskaa loppulomaa. Vaan eipä mennyt kuin tovi, kun vuokraamon omistaja soitti meille, että poikien palauttamista mopoista kaksi olikin aivan romuna, eikä 6 euroa riittänyt mihinkään. Näitä runnottuja mopoja pojat eivät meille näyttäneetkään, vaan yrittivät päästä kuin koira veräjästä. Ei siinä auttanut sitten muu, kuin yrittää ehtiä lauttasatamaan tavoittelemaan Phanganille siirtyviä huijareita. Onneksi kaverit eivät olleet vielä ehtineet lauttaan ja olivatkin kyllä aika noloa poikaa. Selkärankaa onneksi löytyi ja tyypit myönsivät heti häpeillen yrittäneensä selvitä kertomatta totuutta. Jos kyseessä olisi ollut joku monista villeistä mopovuokraamoista, niin korvaussumma kahdesta romutetusta moposta olisi saattanut nousta kymmenkertaiseksi. Nyt pojat selvisivät 250:lla eurolla. 
    Tässä mopot vielä alkuperäisessä kunnossa.
  4. Viisi parikymppistä malesialaista opiskelijapoikaa, jotka olivat ilmeisesti lähteneet viettämään rilluttelulomaa vapaamielisempään ja helppoon Thaimaahan. Nuoriso oli halunnut vuokrata auton, mutta tällä kertaa kaikki luottovuokraajan autot olivat liikenteessä, joten testattiin ensimmäistä kertaa uutta yhteistyökumppania. Ja melko villistihän koko homma alkoi. Vuokraaja toi auton talolle samaan aikaan, kun vieraat saapuivat ja siinä matkalaukkuja sisään kannellessa yksi malesialaisista pojista jo välittömästi kysyikin, että mistä niitä 'Magic mushroomeja' saa? Siis whaaat??? No, koska taikasienet ei kuulu meidän 'ruokavalioon', niin vastausta meiltä ei saatu, mutta autonvuokraajalta kaikki 'tärkeä' tieto tulikin sitten kuin apteekin hyllyltä. Vaikka yritettiin hillitä autonvuokraajalta ryöppyävää informaatiotulvaa (oli sen verran nuoria poikia kyseessä), niin malesialaisopiskelijoille oli infopläjäyksen jälkeen täysin selvää mistä saa paitsi niitä sieniä, myös muuta mielenkiintoista. Kuten esimerkiksi maksullisia tyttöjä ja poikia, viagraa sun muuta heinää. Vaan itsepähän kysyivät. Me ei tosin olla käytetty kyseistä vuokraajaa sen koommin.
  5. Jenkkiläinen Alexander kavereittensa kanssa. Pojat joutuivat tulemaan saarelle ripotellen, koska olivat jättäneet lentolippujen ostamisen viime tippaan. Täysin tuttu tilanne meille, kuten joku ehkä aiemmin jo lukikin. Ensimmäisellä saarelle saapuvalla lennolla oli tulossa juuri Alexander (nuori mies), jota vastassa oli meidän lähettämä taksikuski. Meidän oli tarkoitus ottaa Alexander vastaan talolla ja sellaisen kuski talolle toikin, tosin kyseessä oli väärä Alexander. Miten voi ollakaan, että kun kuski kentällä kysyi ranskalaiselta naiselta oliko tämän nimi Alexander, niin olihan se? Joten taksikuski toi väärän Alexanderin talolle. Oikean Alexanderin lento oli myöhässä, kuten kaikki muutkin lennot, joten sen suhteen ei mitään oltu menetetty. Rouva palautettiin kentälle ja oikeat kaverit napattiin vihdoin kyytiin melkein kolmen tunnin myöhästelyjen jälkeen. Tällä hetkellä oikea Alexander kavereineen on Phanganin kuuluisissa Full Moon Partyissa, missä ollaan viimeisten pommi-iskujen jälkeen kuulemma hälytysvalmiudessa mahdollisten uusien iskujen takia. Vahvistamattomien tietojen mukaan joitain pommitarvikkeita on menneinä päivinä saarelta löytynyt ja joitain pidätyksiäkin tehty. Hyvä vaan, että ollaan tarkkoina. Toivotaan Alexanderille ja kaikille muillekin Full Moon- bilettäjille riittävän rauhallisia juhlia ilman ongelmia.
Full Moon partyjen Haad Rin- ranta

Kevyellä kattauksellahan me ollaan vuokraushommasta selvitty verrattuna moniin kauhutarinoihin. Kuten tarinaan niistä venäläisistä, jotka päättivät laittaa tuttumme huushollin remonttiin. Sota alkoi heidän rikkomastaan ruukusta, jota eivät suostuneet korvaamaan ja levisi sitten kaikkiin talon pehmusteisiin. Patjat, sohvanpäälliset, plus kaikki mahdolliset pehmusteet oli viillelty auki ja koska se ei ilmeisesti ollut riittävästi, oli pehmusteiden sisään tungettu litratolkulla kalaöljyä. Lemu oli kuulemma niin pöyristyttävä, etteivät siinä mitkään siivoukset enää riittäneet.

Me ollaan onneksi vältytty pahimmista ja kiinalaisetkin ovat oikein mukavia. Airbnb on siinä mielessä hyvä palvelu, koska myös asiakkaita voi arvostella. Riittävä määrä huonoa palautetta, etkä saa sen jälkeen vuokratuksi ainakaan Airbnb:n kautta kämppää enää mistään.

Onko sulla kokemuksia Airbnb:stä?

Koh Samui
Kuvauksellinen Crystal Bay- ranta. Upeita paikkoja löytyy, joten tervetuloa Samuille!

9

Dummy ja muu koiraelämä

Dummy

Meidän naapurin Dummy. Kuten nimestäkin jo voi päätellä, vähän sellainen hurmaava höpsö. Leikkisä taivaisiin tuijottelija. Asutaan hyvin lähellä lentokenttää ja olen tullut siihen tulokseen, että Dummy bongailee lentokoneita. Sen touhu on melko huvittavan näköistä lönköttelyä, kun silmät tapittaa koko ajan taivaalle. Vai pelkääkö se kenties haukkoja, en tiedä.

Kun Boo muutti meille, samaan aikaan Dummy yritti tehdä saman. Meidän edellisellä kylällä tiesivät kuitenkin kertoa, että se pimeä musta koira (Dummy) on naapurikyliltä ja joku omistaa sen. Mutta silti Dummy tuli joka päivä, ihan heti aamusta. Kun Boo jo oli adoptoitunut meidän perheeseen, eikä meillä ollut vielä aitoja tontilla, Dummy haki Boon joka aamu uimaan. Ja ihan todella, aivan tajuton ralli ensin pihaa ympäri ja ihmeköynnökset nurin, jonka jälkeen peräkanaa tuhatta ja sataa viereiseen järveen pulikoimaan. Boo ei sentään sukella, mutta Dummy tekee senkin.


Katse kohti taivaita, ihan aina ;)

Kun vuosi sitten kesällä lähdettiin Suomeen, Dummy alkoi näyttämään vähän huonommalta. Ei niin kiiltävää turkkia enää, vaan erilaisia kolhuja siellä sun täällä. Meillä ei ollut silloin vielä Salsaa, ja olin päättänyt, että jos Dummyn kunto on huonontunut meidän takaisin tullessa, adoptoin senkin. Vaan toisin kävi. Tultiin takaisin, Dummy tuli kylään komeitten kaulapantojensa ja kiiltävän turkkinsa kanssa. Dummylle oli käynyt hyvin ja se oli saanut uuden entistä paremman omistajan.

Vajaa vuosi siitä, toisin sanoen viime helmikuussa me muutettiin siihen viereiseen kylään. Kun käytiin välittäjän kanssa ensimmäisen kerran katsomassa uutta mahdollista taloa, oli Dummy siellä meitä vastassa. Voi sitä hännän heilutuksen määrää, sillä koirahan ei unohda, kuten mainitsinkin. Dummy ja Boo ovat aina olleet parhaita kavereita, vaikka hampaita välillä vähän kalistellaankin. Iloisia ja leikkisiä veijareita, joiden jaloissa meidän uusi Salsa meinaa saada välillä sydärin. Voi meidän pientä riepua!

Pikku Salsa

Tällä hetkellä meillä normipäivä etenee niin, että aamuherätyksen ja lenkin jälkeen päästetään naapurin Dummy portista sisään. Se onkin sitten iloista sekoilua seuraava tunti, kunnes aurinko tekee tehtävänsä ja pakottaa koirat varjoon. Koska Dummyllä  ei ole omaa koirakaveria, ollaan ajateltu piristää sitäkin tarjoamalla sille päivähoitopaikkaa. Meidän koirat ainakin piristyy silminnähden duracelin saapuessa tontille. Dummyn ranskalaiset omistajat ovat paljon pois ja ovat mielissään siitä, että Dummyn ei tarvitse viettää päiviään yksin. Ei mekään täällä aina notkuta, mutta kun ollaan paikalla, on Dummykin tervetullut. Ja kun ranskikset palaavat illalla myöhään kotiinsa, he avaavat meidän portin ja nappaavat koiransa kotiin. Win win -tilanne meille kaikille.

Taitaa toteutua koko Thaimaassa sama kuvio; jos vuokraat talon jonka tontti ei ole aidattu, niin ei aikaakaan, kun joku kirppusirkus yrittää adoptoida sinut. Vaatii valtavaa mielenlujuutta olla pelastamassa jo sitä ensimmäistä ehdokasta, eikä meilläkään ollut itse tarkoitus ryhtyä koiran omistajiksi, mutta kuten olette ehkä jo lukeneet aiemmin, toisin kävi. Paria päivää lukuunottamatta ei kaduta kuitenkaan yhtään, enkä aio missään nimessä lukeutua niihin farangeihin, jotka ottavat sen koiran ja jättävät, kun tie vie eteenpäin.

Super-Boo lempipaikassaan aurinkoa paossa.

Siltikin, vaikka kuinka haluat hoitaa tonttisi koiranomistajana hienosti, niin ei se ihan helppoa ole. Saarella on valtavasti katukoiria, rantakoiria, temppelikoiria (minne varsinkin paikalliset hylkää/ jättää turreja), 7/11- koiria ja vaikka mitä muita. Niitäkin, joista kukaan ei pidä huolta. Ja jokainen irtokoira yrittää etsiä itsellensä lauman. Ja ne laumat valtaavat jonkin spotin rannalta, kadulta, kauppojen edestä tai meidän täällä asuvien luota. Eikä sinne vallatulle spotille ole yhdelläkään farangilla koiransa kanssa asiaa. Yksi rannalla vietetty päivä koirien kanssa vaatiikin monenlaista kikkailua ja ennakkovalmisteluja, ettei aiotulla kohteella ole liian isoa villikoiralaumaa vastassa. Sillä jos näin käy, tarvitaan avuksi kättä pidempää. Eikä sekään aina riitä. On tässä matkan varrella tullut muutamassa koiratappelussakin oltua, tänään viimeksi sellainen oli erittäin lähellä.

Mutta matka karvaturrien kanssa jatkuu. Me etsitään vieläkin muutaman kuukauden kylillä asumisen jälkeen järkevää lenkkimaastoa, jossa koirat eivät joutuisi käyttämään hampaitaan. Mietinpä tossa äskettäin jopa kuula-aseen ostamista, jos sen avulla saisi tietä vähän raivatuksi?

Hurjaa vai mitä?

Koh Samui
Meidän vakkariranta koirille

Löytyi tuollainen kummallisen näköinen puukin. Kairapalmu kuulemma, ei syötävät hedelmät, vaikka ananakselta näyttikin;)

Kepit kädessä mahdollisesti tulevaa koiratappelua ennakoiden.

Aika upeat koiralenkkimaisemat!
2
Back to Top