Miljoonakaupat ja markkinat

Me kutsutaan niitä miljoonakaupoiksi. Sellaisia epämääräisen sotkuisia kadunvarsikauppoja, joiden tarjonnassa ei äkkiseltään tuntuisi olevan minkäänlaista linjaa. Ja kun tarkemmin miettii, niin onhan niissä. Niissä myydään ihan kaikkea.

Miljoonakaupat

Kun tarve yllättää, apu todennäköisesti löytyy miljoonakaupasta. Ja halvalla vielä. Miljoonakaupat ovat lähinnä paikallisille suunnattuja pieniä 'tavarataloja', jotka ovat lattiasta kattoon täyteen ahdettuja. Se mikä ei mahdu hyllylle, roikkuu katosta.

Tältä näyttää miljoonakauppa ulospäin.

Kuten huomaatte, ihan mitä vaan on tarjolla.

Miljoonakaupoissa puhutaan thaimaata, ja koska kieli on meillä edelleen pahasti hakusessa (oma vika), joutuu monesti ostamaan sian säkissä. Onneksi myyvät sentään halpoja sikoja.

Grillit, kattilat, padat, rantalelut, patjat, moskiittoverkot, tissiliivit, sadevaatteet ja pölyttyneet meikit sulassa sovussa. Siihen kun lisätään vielä koirien pannat, astiat, sähköjohdot, ompelutarvikkeet, rakennustarvikkeet ja pissapulverit, saa aika hyvän käsityksen missä mennään.

Elintarvikkeita miljoonakaupat ei tosin tarjoile, mutta niitä varten joka kadunkulmasta löytyy 7-eleven JA FamilyMart.

Kun seuraavan kerran pistäydyt Thaimaassa, pistäydy ihmeessä miljoonakaupassa. Saatat tehdä jopa löytöjä.

Paistinpannuja sun muuta tarpeellista.

rantaleluja ja patjoja kaiken muun lisäksi.

(Miljoona)markkinat

Miljoonamarkkinat on vähän niin kuin miljoonakaupat, mutta paljon suuremmassa mittakaavassa.
Niitä putkahtelee silloin tällöin sinne sun tänne. Markkinat kestävät yleensä noin viikon kerrallaan, ja kun ne tietyssä paikassa loppuvat, on epäselvää milloin ne palaavat. Yhtäkkiä ne ovat taas siellä.

Kun miljoonakaupoissa on kaikkea maan ja taivaan väliltä, niin on myös markkinoilla. Poiketen miljoonakaupoista, markkinoilla myydään myös halpaa ja maukasta ruokaa. Jopa niitä kuuluisia toukkia sun muita hirvityksiä löytyy tiskitolkulla. Vaikka toukat ovat kuulemma kovastikin maukkaita, niin sitä päivää ei tule että sellaisia eksyisi tämän rouvan suuhun.

Onneksi oma rohkeus riittää moniin muihin pöperöihin. 50 bahtin Pad Thai-annoksen kylkeen voi ostaa vaikka kylmän Singhan ja nauttia herkuista bändiä kuunnellen. Sillä eihän ne ole markkinat eikä mitkään, ellei elävää musiikkia ole tarjolla.

Paikallisten markkinat.

elektroniikkaa sun muuta härpäkettä.

Sushia, syököön ken uskaltaa. Me uskalletaan ;)

Paikalliset rakastavat markkinoita ja viettävät niissä aikaa koko perheen voimin. Syödään, juodaan ja nautitaan ostosten lomassa. Miljoonakauppojen kaltaisen tarjonnan lisäksi markkinoilta voi ostaa mm. elektroniikkaa, lääkerasvoja, hajuvesiä, aseita, pyyhkeitä, sänkyjä, värillisiä piilolinssejä, glitterkynsilakkoja, sähkötupakkavehkeitä (täällä ne ovat laittomia) ja vaikka silmälaseja.

Tässä meidän lähitemppelillä (Wat Phu Khao Thong) on viimeisen viikon ollut markkinat ja ollaan vierailtu siellä parina iltana. Ekana iltana pantiin merkille, että silmälasit näöntarkastuksella on tarjolla hintaan 590 bahtia (reilu 15€), joten päätettiin palata hankkimaan Tompalle sellaiset. 

Tompan aiemmat lukulasit oli hankittu Bangkokista parilla eurolla, mutta ilman näöntarkastusta, joten oli jo aika saada kaverille lasit oikeilla vahvuuksilla. Tämän kertaisella tarjouksella napattiin kahdet lasit vahvuuksilla ja näöntarkastuksella 1100 bahtilla, eli alle 30 euroa. Melko halpaa vai mitä?

Mutta ehdottomasti, mikäli löydät paikalliset markkinat lomasi aikana, suuntaa sinne. Sen sijaan että hankkisit tuliaisia kalliilla jostain kauppakeskuksesta, löydät markkinoilta todennäköisesti osan niistä murto-osalla hinnasta.

Oletko itse jo törmännyt miljoonakauppoihin tai paikallisten markkinoihin?

Wat Phu Khao Thong- temppelialuetta.

Vihdoin rillit oikeilla vahvuuksilla Tompallekin.

4

Puuhamaa

4000 neliötä aidattua puutarhaa ja osittain kadonnut puutarhuri, viidakkotalossa riittää siis puuhaa. Viime aikoina puutarhurimme Panom on tosin touhunnut tiluksilla ahkerasti apumiehensä kanssa, kun on korjattu uima-allasta, murtauduttu ikkunasta sisään (kolmannen kerran) ja tyhjennetty apinavoimin kookospalmuja. Kaksi puutarhuria ei olisi ehkä pahitteeksi. Tai oma apina.

Julman näköinen, mutta saa se apinakin haukotella ;)

Ja välillä sitten taas köllötellä.

Vesi ei kelvannut koiran kupista, mutta pullon suusta kylläkin.

Talon omistajat ovat ostaneet tontin noin 22 vuotta sitten, eli pihapiiri ei ole mikään tuore. Vanhat kunnioitettavan kokoiset puujättiläiset suojaavat kuumalta auringolta, sekä piilottavat oksiensa ja juuriensa suojaan käärmeitä, liskoja ja skorpionejakin.

Tekisi mieli kääntää jokainen kivi ja lahoamassa lojuva palmun pätkä, jottei yksikään kutsumaton vieras onnistuisi piilottelemaan. Luin muuten, että maassa olevat kolot ovat hyvin todennäköisiä käärmeitten piilopaikkoja.

Meidän tapaamamme kuningaskobra ja monokkeli kobra eivät välttämättä ole edes niitä vaarallisimpia, sillä pieni mutta pippurinen korallikäärme saattaa tappaa jopa neljässä minuutissa. Viidakkotalosta ei siinä ajassa ehdi edes portista ulos.

Joten puutarhan hoidossa piisaa haasteita. Lähden tonkimaan tiluksia ainoastaan silloin, kun talossa on koirien lisäksi joku muukin. Mikäli ei toivottu isku jonkun skorpparin tai centipeden toimesta tapahtuu, on hyvä että kuski on lähellä.

Mikähän kummajainen tämä on?

Entäs tämä? Kaunis kuin mikä.

Vaikka olenkin umpinoviisi, kookospalmut minäkin tunnen. Samoin kuin banaanin ja papaijan. Mangopuista olen melko varma, ja tuttuja ovat niin ikään myös bougainvillea ja kiinanruusu. Mutta hitokseen paljon on myös kaikkea ihmeellistä, joita seuraan silmä pitkänä.

Omat satokokeilut tähän mennessä

• Basilika. Panom toi muutamat taimet ja istutin sitä myös siemenistä - molemmat kasvaa, vaikka vähän henkipattoja ovatkin.
• Chili. Taimia en ole löytänyt, joten kasvatan siemenistä - muutama hassu taimenalku viiden kuukauden ajalla. Ei kukintoja, ei siis satoakaan. Lukemani perusteella riippuen chilistä, kasvu voi olla hyvinkin hidasta. Ehkä satoa saadaan joskus, ehkä ei.
• Korianteri. Yritetty sekä siemenistä että pikku taimista - ei mitään tulosta. Tai no, siemenistä saatiin pienet taimenalut, jonka jälkeen seurasi joukkokuolema.
• Salaatti. Ollaan yritetty sitä mitä Suomessakin, eli istutettu kaupasta ruukussa ostettujen salaattien juuriosat multaan - ei kasvua vielä(kään), mutta seurataan tilannetta.
• Avokado. Vasta alkuvaiheessa, eli kivi laitettu kuivamaan talouspaperin päälle. Ymmärsin että kotioloissa Suomessa avokado ei tekisi hedelmää, mutta jos ei täälläkään, niin missä sitten?
• Ananas. Hedelmän kruunu liotettu ensin vedessä, ja siirretty sitten multaan - ei minkäänlaista merkkiä mistään kasvusta, ei tosin kuolemastakaan.

Voi chilireppanaa...

Pihalta jo ennestään löytyvät hyötykasvit (ne mitkä tunnistan ja joista on infottu)

• Banaani. Ehkä kuutisen banaanipuuta, joista puolen vuoden aikana vasta ensimmäinen terttu ilmoittaa itsestään.
• Papaija. Oikeastaan yllätyin että tontilla oli vain yksi papaijapuu, sillä Samuilla niitä tuntuu kasvavan katujen varsillakin. Pihan puu on katkennut jossain vaiheessa, ja yrittää nyt kovasti sinnitellä elämään takaisin. Pidetään toipumiselle peukkuja.
• Lime. Terassin kyljessä kasvaa parimetrinen limepensas, joka olisi jäänyt noteeraamatta, ellei omistajarouva olisi siitä infonnut. Puolessa vuodessa ei yhtään hedelmää, mutta limen lehdet ovat itsessään erittäin maukkaita. Lehtiä onneksi riittää, joten ihan turha pusikko ei ole.
• Mango. Meillä on useampikin mangopuu, osa jopa todella komeita vanhuksia. Vaan ei yhtään hedelmää, vaikka sesonki onkin päällä. Aikalailla meidän tuuria.
• Cashew. Ehdoton suosikkipähkinä kaikista! Näitä puita on tontilla 20 ja risat, ja satoa tippuu nyt joka päivä. Olin aivan täpinöissäni, ennen kuin luin pähkinästä kaiken mahdollisen. Pähkinä kasvaa keltaisen 'valehedelmän' persuuksissa, ja putoessaan valehedelmä alkaa haisemaan kamalalle keräten kaikki madot ja muut ötökät kimppuunsa. Keräile näitä sitten nenästä kiinni pidellen ja huitoen ötököitä ympäriltä. Sitä paitsi käyneen hedelmän haju menee suoraan päähän niin kuin viinakset, joten parin tunnin keräily ja olet hiprakassa. Kaiken kukkuraksi pähkinän kuori sisältää myrkyllistä öljyä, joka ei toivottavasti ole kuolemaksi. Olen nimittäin vakaasti päättänyt saada pöytään itse paahdettuja ja suolattuja pähkinöitä.
• Kookos. Näitä puita riittää melkein hengenvaaraksi asti. Väitetään nimittäin, että putoavat kookokset aiheuttavat vuosittain enemmän kuolemia kuin hait. Tiedä tästä sitten, mutta olen itse nähnyt kookospähkinän putoavan vieressäni rantatuolilla makaavan naisen päähän. Se oli kammottavaa. Onneksi nainen selvisi pahemmitta vammoitta. Kannattaa siis kahteen kertaan harkita lököilemistä rantatuolissa palmun alla. 

 

Etualalla ensimmäinen banaaniterttu, vieressä cashwepuu.

Cashwepähkinä nätisti valehedelmän persuuksissa.

Apina kävi tutkimassa cashew-kuivattamon.

Puutarhurin vaimo käy tiluksilta keräämässä myös sieniä tarjoten aina pussillista meillekin. En ole uskaltanut ottaa sienipussia vastaan, sillä en tiedä kuinka pahoja 'taikasieniä' paikalliset ovat tottuneet syömään. Enkä ajatellut ottaa asiasta selvää. Thaimaassa joissakin baareissa myydään 'magic mushroom'-drinkkejä, mutta en välttämättä kehoita kokeilemaan niitäkään.

Näillä leveysasteilla oma 'osaaminen' puutarhahommissa pitää tähän mennessä sisällään ainoastaan menetettyä rahaa. Kaikkea on tullut ostettua kovin laihalla menestyksellä, mutta ehkä tässä matkan varrella kehittyy. Tällä hetkellä voin vain kuvitella, kuinka dorkalta farangirouvan cashew-kuivattamo puutarhurin silmissä näyttää. Jopa apina kävi sitä ihmettelemässä, muttei onneksi kommentoinut ainakaan ääneen. Se tästä enää puuttuisi, että joutuisi apinan nöyryyttämäksi.

Saa nähdä mitä kaikkea täältä vielä löytyy. Toivotaan että mangot saisivat puristetuksi edes yhden hedelmän, samoin kuin lime, sekä loputkin banaanit. Papaijasta nyt puhumattakaan.

Toivotaan myös, että ostamani orkideat puhkeaisivat vielä uudestaan kukkaan. Olisihan se kohtuullista, sillä kaikki unohdetut orkideat, jotka joku on kiinnittänyt puitten runkoihin joskus aikoja sitten, ilahduttavat toinen toistaan komeammin kukinnoin päivästä toiseen. 

Olisiko sulla heittää jotain 'etelän hetelmä' -vinkkejä? Vaikka ideoita?

Eikö näytäkin amaryllikseltä? Näitä tupsahtelee joka puolelle.

Banaanipalmu iltavalaistuksessaan.

8

Viimeiset sävelet

Darwin

Darwin ja Barry, kanadalaisia molemmat, soittivat kauan sitten yhdessä kotikulmillaan Kanadassa. Molempien polut risteilivät maailmalla, tuoden monien mutkien kautta kummatkin Koh Samuille.

Minulla oli ilo ja kunnia päästä soittamaan kummankin kanssa erään resortin jäähyväiskeikalla kolme viikkoa sitten. Tämä keikka oli minulle toinen Darwinin kanssa ja ensimmäinen basisti Barryn kanssa.

Keikka oli unohtumaton. Johnin (laulu), Barryn (basso) ja BB:n (paikallinen rumpalivelho) rytmit vetivät porukan tanssilattialle, ja Darwinin saksofonisoolot sekä melodiat olivat timanttisia.

Vain kaksi päivää myöhemmin Darwin oli palaamassa toiselta keikalta kotiin ja törmäsi väärin pysäköityyn pakettiautoon. Hän ei selvinnyt.

Tomppa ja Darwin.

Hyvästit

Tämän viikon tiistaina kävimme hyvästelemässä Darwinin viimeiselle matkalleen saaren vanhimmassa temppelissä Thong Krutissa. Paikalla oli kymmeniä Darwinin ystäviä saarelta sekä Darwinin veli, nykyisin Australiassa asuva Byron perheineen.

Keskiviikkona auringonnousun aikaan Byron kävi laskemassa tuhkat turkoosin meren syvyyksiin.

Samana iltana Darwinin ystävät kokoontuivat My Bariin muistelemaan loistavaa saksofonistia ja soittamaan yhdessä hänen muistolleen. Barry, Darwinin vanha soittokaveri, oli hoitanut käytännön järjestelyt ja julkaisi muistotilaisuuteen avoimen kutsun. Kaikki halukkaat olivat tervetulleita.

Barry, John, Joe ja Japi

Paikallisia reggaetähtiä hollantilaisen kitaristin kanssa.

Paikan päällä oli monia minulle uusia kasvoja. Mutta kuten moni illan aikana totesi, paikalla oli likimain kaikki saaren parhaat muusikot.

Musiikkikattaus oli myös sen mukaista; bluesista fuusio-jazzin kautta flamencoon ja reggae-hitteihin. Erityisen hieno hetki kuitenkin oli, kun Darwinin 13-vuotias veljenpoika soitti upean saksofonisoolon. Se oli pysäyttävää.

Finn ja Barry.

Samui All Stars.

Oli upeata nähdä, miten musiikki yhdistää. Ikä, sukupuoli tai kansallisuus ikään kuin katoavat musiikin sisään. Parikymppiset paikalliset ja yli 60-vuotiaat expatit soittivat yhdessä, nauru raikasi ja groove oli kohdillaan.

Musiikin yhdistävä voima on aivan huikea!

Seuraavana päivänä Byron kirjoitti avoimen kirjeen kaikille Darwinin ystäville, jonka hän pyysi myös jakamaan. Byron kuvaa musiikin voimaa ja ystävyyttä niin kauniisti, että halusin jakaa nämä hienot ajatukset myös teidän kanssanne.

Turvallisia kilometrejä kaikille!

- Tomppa

Ps. Pahoittelut pimeällä otettujen kuvien huonosta laadusta.

Alla Byronin avoin kirje:

To the Koh Samui All Stars & Musical Tribe

'Overwhelming' is the word that comes to mind to describe the incredible musical talent on this beautiful island.

And with the memories of last night's farewell to Darwin still fresh in my mind, I'd like to take a moment to thank you all on behalf of his family & many friends around the world for one of the most amazing musical experiences of my life!

As Darwin's (slightly) older brother, I've had the great pleasure of watching him perform many times through the years & there where at least two things about last night musical farewell that felt wonderfully unique to me. The generosity of both your time & your talent (with many of you juggling Darwin's farewell with your own gigs & other commitments) & your performances all came straight from the heart (just like Darwin would have played).

Some of you might not be aware - there was a time not long ago when Darwin was living back in Canada when he didn't touch his saxophone for more than 2 years! Then after a visit with Barry on Koh Samui, Darwin started talking about playing again. And when Darwin chose to start fresh in Thailand late last year I was thrilled when he told me his saxofone was coming along for the ride.

Here's where you deserve more of my thanks & admiration.

It was you who helped Darwin find his musical spark again, his new musical family & I'm forever grateful. The 'musical tribe' you've created here is quite magical & it's easy to see why Darwin chose Koh Samui as his new home.

Although his time with you was far too short, it means the world to me & his family to know he found happines here (again, thanks to YOU).

Last night you spoke to me about Darwin's kindness. His love to meet new people & have a good chat (must run in the family). You told me about the special way he listened to you - not just 'hearing', but really listening - & his (slightly twisted?) sense of humour.

You share stories about Darwin being genuine - a true friend - & someone who leaves you feeling better than when he found you.

And then there's his music...

You know better than anyone how rare & special talent Darwin was. He was born to share his passion with the world!

In all my days, in all my travels, I've never met another sax player who could pour his heart & soul into every note that came out of his saxophone the way Darwin could.

I'm so glad you had the opportynity to know the same Darwin, brother, friend I grew up with & am now finding it difficult to imagine my life without.

I wasn't prepared for the depth of caring, love & respect you all share for my brother over such a brief time. Please know Darwin would be proud to have shared the stage with you, his amazing musical tribe.

And finally, thank you for the care & support you gave to Darwin's nephew Finn when he suprised me with his performance. On a night full of suprises (thanks Barry!), I'm confident Finn will remember his first appearance on stage in Koh Samui always!

I like to imagine a 'passing of the sax' from Uncle to Nephew & hope Finn one day finds his tribe as Darwin found you.

Thank you for honouring his life in the very best way possible... through song.

My wish for you is to remember Darwin with a smile on your face & to know how important you were in his road to happiness.

May Darwin & his music forever find a place in your heart,

Byron & Nina, Finn & Maya

Darwinin muistolle.

6

10+ vinkkiä prinsessoille

Thaimaa on jokaisen naisen unelma. Tai ainakin meidän, jotka vähänkään ollaan persoja hemmottelulle. Kaikki se luksus minkä pohjolassa jättää haaveilun tasolle, on täällä toteutettavissa minihintaan.

Ja vaikka Samui on thaimaalaisittain jonkin verran tyyris paikka, on hemmottelujen hinnat silti Suomeen verrattuna aivan eri luokkaa.

Joten varaa lomalompakkoosi hemmottelua varten korvamerkittyä rahaa. Tuskin tulet katumaan.

Coco Tam's on hurmaava, kuten kuvakin jo kertoo.

Kaikkea löytyy

Putiikkeja, hoitoloita, ravintoloita, markkinoita, hierojia ja vaikka mitä. On Central Festivalia, sekä rantakyliä putiikkeineen ja markkinoineen lähes hulluuteen asti.

Koska kaikista et ehdi edes haaveilemaan, tässä vinkki yhden päivän aikana toteutettavalle kierrokselle. Jos matkan varrella tulee kova hiki tai aika tekee tepposet, voi tuon jakaa kahdellekin:

Fisherman's Village

Onhan lomalla vähän shoppailtavakin, eikö? Oletan että kyllä, joten aloitetaan päivä sellaisella. Suosittelen valitsemaan edes hieman pilvisen päivän, sillä hiki tulee kummasti.

Ota suunnaksi Fisherman's Village (tuttavallisemmin fisukylä), mutta ei liian aikaisin, sillä moni putiikeista aukeaa vasta puolen päivän hujakoilla.

Aikainen lintu tosin madon nappaa, ja jos kuulut heihin, istahda hetkeksi johonkin Fisherman's villagen kahviloista. Näitä löytyy mm. The Wharfilta ja sen läheisyydestä. Ja tätä nykyä muuten hyviä kahviloita löytyykin.

Muutama vuosi sitten avattu miellyttävä ostoskeskus on tänä päivänä tosin jo hieman surullinen näky, sillä suuri osa liiketiloista ammottaa tyhjyyttään. Alkuvuosien hypetys on ohi ja kuten monelle turistikohteelle käy, rakennetaan liikaa turisteille suunnattuja valtavia komplekseja. En muuten epäile yhtään, etteikö liian kovilla tilavuokrilla olisi osuutta tyhjyyteen.

Mutta se siitä. Wharfilta löytyy silti putiikkeja, joitten tarjontaan kannattaa satsata. Varsinkin jos halpa markkinakama on jo nähty, ja haluat kotiin viemisiksi jotain, jossa kehtaa esiintyä muuallakin kuin bungalowin terassilla tai mökkitalkoissa.

Ms. Carino

Ms. Carino.

Tässä jokunen mainitsemisen arvoinen putiikki:

• Ms.Carino. Tämä liike hurmaa jokainen kerta paitsi sisustuksellaan tai tuoksullaan, myös tarjonnallaan. Kaikkea ihanaa kevyttä mekkoa ja tunikaa, jotka sopivat Samuin rentoon lomatyyliin, sekä myös nahkalaukkuja, koruja, tossuja jne. Eikä vain naisille, vaan myös lapsille.
• Dalaya Boutique. Sama kuin yllä, koska beachlife. Saman brändin toinen putiikki löytyy fisukylän rantakadulta, ja siellä tarjonta on suurempi, mukaanlukien Balilta tuotetut sisustustuotteet.
• 69 Slam. Bikineitä, uikkareita sun muuta saarielämään sopivaa.
• Amazonas. Sama kuin yllä, yllättäen.
• Blue Vanilla. Koska mä rakastan kaikkea balilaista sisustushärpäkettä, rakastan myös tätä putiikkia. Näitä löytyy saarelta jo useampikin, ja fisukylästäkin toinen mokoma. Tämä toinen fisukylän rantakadulla sijaitseva putiikki on isompi, ja sen yhteydessä toimii myös rantakahvila. Siellä voi shoppailun lomassa vaikka lepuuttaa varvastossujaan cappuccinoa nauttien.

Dalaya Boutique

Dalaya Boutique.

Blue Vanilla.

Blue Vanilla.

Mikäli aika Wharfilla sai aikaan lämpöhalvauksen, kannattaa pysähtyä ostoskeskuksen kohdalla rannalle nousseeseen Coco Tam's & Peppina kompleksiin, joka on varsin miellyttävä kokonaisuus. Siis aivan maailmanluokan meininkiä.

Coco Tam'sissa voit varvastossujen rentouttamisen sijaan lepuuttaa vaikka koko kroppaa rannalle sijoitetuissa löhötuoleissa. Tai vaikka rantabaarin riippumatossa. Juomaksi suosittelen rosésangriaa, ja huikopalaksi mitä tahansa italialaisen keittiön herkuista. Ei ihan halvin mesta, mutta must visit. Ja jos olet illalla liikenteessä, klo 21.30 on tarjolla tulishow (joka ilta), josta kannattaa ehdottomasti käydä kuvaamassa muutamat videoklipit.

Coco Tam's

ja herkullinen rosésangria.

The Wharf sijaitsee rantakadun toisessa päässä, mutta suosittelen myös kävelemään sinne rantakadun toiseen päähän. Vaikka pelkästään siksi, että rantakadulla sijaitsee Samuilla jo harvinaisiksi herkuiksi jääneitä alkuperäisiä kalastajien taloja. Nämä fisukylän vanhat talot ovat tyylillä restauroitu, kannattaa siis kantaa myös kameraa mukana.

Fisukylän rantakadulla sijaitsee ainakin kaksi (ellei kolmekin) Saona -putiikkia, joitten tarjonta kannattaa myös käydä tonkimassa. Saonaa löytyy saarelta muualtakin, mutta Fisherman's Villagessa pääsee nappaamaan ainakin kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Saonan ranskalainen beachmuoti on laadukasta ja kestää vaativammatkin katseet. Hinnat on luonnollisesti katumarkkinoita kalliimpia, mutta laadun puolesta sen arvoisia. Must visit nämäkin.

Ja kun ollaan fisukylässä, on pakko käydä ihastelemassa myös ranskalaisen Karma Sutra -ravintolan uusittu tyrmäävän ihastuttava sisustus. Ei ruoassakaan mitään moittimista ole, mutta tuohon ravintolaan voisin vaikka muuttaa. On se niin huikea. Ensimmäiseksi antaisin tosin kenkää suurimmalle osalle tarjoilijoista, joita ei palvelualttiudesta voi juurikaan kehua.

Luin jossain vaiheessa jostain, että fisukylää kutsuttaisiin myös 'pikkuvenäjäksi', mutta kyllä meininki melkolailla ranskalaista tänä päivänä on. Ja ihan tyylikästä sellaista.

Saona

Saonan rantatyyliä.

Hoidot

Rankan shoppailupäivän jälkeen (miksei sitä ennenkin), kunnon leidit suuntaavat hoitoihin. Koska olemme sen arvoisia.

Kasvo -ja muita hoitoloita on melkein joka kulmalla, mutta valitsin tässä yhden Central Festivalissa olevan. Olen joissain muissakin käynyt, mutta tänne tunnun aina palaavan. Koska hinta ja laatusuhde kohtaavat.

Central Festivalissa voi toki hoitaa kaikki shoppailutkin, sillä tarjontaa riittää n. 160 putiikin verran. Silti väitän, että kauniimmat hepenet löytyvät fisukylästä.

Mutta ne hoidot. Central Festivalin yläkerrassa on kaksikin kauneushoitolaa, jotka molemmat tarjoavat halvimmillaan tunnin kestävää peruskasvohoitoa kymmenellä eurolla. Hoitolat sijaitsevat vierekkäin, joten voit valita itsellesi mukavamman.

Itse olen käynyt Royal Spassa ottamassa jos jonkinmoista hoitoa, joten suosittelen sitä. Edellisellä kerralla Pauliinan kanssa nautittiin kollageenihoidosta, joka oli enemmän kuin ihana. Hetken jo tuntui että kymmenen vuotta lähti kertaheitolla naamasta pois, mutta tässä iässä nämä hetket vaan ovat niin häviävän lyhyitä.

Ja vielä bonusvinkkinä ammattitaitoinen hierontapiste:

Silloin aikoinaan Samuin lomilla hieronnat otettiin rannalla, sillä rannalla tuli pääsääntöisesti vietettyä valtaosa päivistä.

Rantahierojat ovat toki ok, mutta valitettavan usein sieltä saatu hieronta on ainakin omaan makuun liian höyhenen kevyttä. Ja ymmärrän sen, hierojatyttöset ajattelevat meidän länkkäreitten särkyvän liian helposti. Perusvinkki hierojan valitsemiselle onkin se, että mikäli mahdollista, valitse aina se paikan vanhin hierojanainen. Häneltä todennäköisimmin löytyy riittävää kokemusta ja vuosien mukanaan tuomaa ammattitaitoa.

Vain yhden kunnon rantahierojanaisen itse tiedän, siksi nykyään otan hieronnan jossain liikkeessä. Ja onneksi (kiitos taas Pauliinan), olen löytänyt tästä meidän kylältä Maenamissa mainitsemisen arvoisen liikkeen.

Nan Maenam Massage sijaitsee Maenamin pääkadun varrella, suoraan siis pääportista sisään ja rannan suuntaan. Liike on avoinna joka päivä 10-22, ja tarjolla on eri hierontojen lisäksi myös ainakin manikyyriä ja pedikyyriä.

Ja toisin kuin monessa muussa paikassa, Nan Maenam Massagen hierojat ovat myös oikeasti koulutettuja, mikä tekee ainakin omasta olostani turvallisemman. Thaihierontaan kuuluu myös tietynlaiset nikamien 'rusauttelut', jotka on turvallisempi ottaa kun tietää tekijän olevan ammattilainen.

Tähän hoitolaan kannattaa matkustaa pidemmältäkin. Sillä mieti, tunnin perinteinen thaihieronta vain hieman yli kuusi euroa...

Tässäpä tätä ohjelmaa yhdelle päivälle. Oletko sinä jo päässyt nauttimaan Thaimaan hoitoloista?

Hierontapaikan sisustuskin on erittäin miellyttävä.

6

Samui Bike Week 2018

Jo kymmenennen kerran järjestetty Samui Bike Week-tapahtuma oli jälleen komea. Kun kohtalaisen pieni saari täyttyy toinen toistaan loistokkaimmilla isoilla pyörillä, ei se jää keneltäkään huomaamatta.

Eikä varsinkaan silloin, jos sattuu törmäämään satojen, ellei tuhansien pyörien yhteisletkaan ajajien promotessa kypärän tärkeyttä matkallaan jollekin saaren temppeleistä.

 Samui Bike Week 10th Anniversary

Tänäkään vuonna ei kyse ollut pelkästään bileistä, vaan kaksipäiväisen humun aikana kerättiin lippu-, ja muilla myyntituloilla myös rahaa sitä tarvitseville. Viime vuoden huikea saldo 500 000 bahtia (reilu 13 000 euroa) lahjoitettiin kunnalliselle Koh Samui Hospitalille Nathonissa. Tapahtuman yksi tärkeimmistä pointeista oli myös buustata Samuin turismia, mikä on tänä vuonna myös Bangkok Airwaysin tavoitelistalla korkealla.

Samui Bike Week -tapahtuma on yksi saaren suurimmista vuosittaisista festareista, ja se pidetään yleensä toukokuun alkupäivinä. Thaimaalaisten suosikkibändien esiintyminen bileissä takaa sen, että myös kaikki kynnelle kykenevät paikalliset säntäävät juhliin. Motoristeja festareille ei tule pelkästään Thaimaasta, vaan oikeasti ympäri maailmaa, mikä onkin aika käsittämätöntä ja todella hienoa. 

Tänäkin vuonna päätapahtuma järjestettiin Chaweng Lakella 4.-5.5. lähellä legendaarista Reggae Pubia. Ja kyllähän vuorten ympäröimä järven alue antaa tilaisuudelle komeat puitteet. Suurelle festarialueelle on vapaa pääsy, ruokaa on myynnissä mielin määrin, ja jotain biker-tyyppistä vaatetta sun muuta härpäkettä. Mikäli haluat katsoa bändejä lähempää, maksamalla sisäänpääsymaksun 350 bahtia pääset bilealueelle juhlimaan. Mutta bändit kuulee vallan mainiosti myös ilmaisalueella.

Suosittelen ehdottomasti muillekin, kuin pelkästään motoristeille. Mutta ole varovainen, pyöräkuume saattaa nousta.

Koska olen kirjoittanut aiheesta jo aiemmin (voit lukea sen täältä), ei tällä kertaa tämän pidempää tarinaa. Antaa kuvien puhua puolestaan.

5