Mähän tein sen!
Hyppäsin matkailuautostressin keskellä extempore lentokoneeseen, ja kaiken lisäksi lähes huolettomanakin. Huikkasin vielä lähtiessäni Tompalle, etten aio etsiä yhtäkään asuntoautoa reissuni aikana. Enkä etsinyt.
Toivottavasti siis löydät meille uuden kodin, aikaa on tasan viikko!
Noh, tuon viikon aikana ei pyörillä liikkuvaa kotia löytynyt (yllätys), mutta palaan kotiaiheeseen hiukan myöhemmin.
Melkeinpä säälittävän vähän ehdin Barcelonaa ja Gironaa itsekään viikon reissun aikana tutkimaan, mutta olihan siellä onneksi lämpöä tarjolla, ja sepä oli Suomen syysviimoilta tullessa ehkä tärkeintä. Aika hyytävä olikin kokemus laskeutua takaisin Helsinki-Vantaalle, kun vettä vihmoi vaakatasossa ja lämpöasteita oli ruhtinaalliset kahdeksan. Gironasta lähtiessäni ei voinut valittaa, kun auton mittari näytti +33 astetta ja taivas loisti kirkkaan sinisenä. Täydellistä.
Extempore -lomaviikon tärkein pointti oli käydä moikkaamassa rakasta siskoani ja maailman ihaninta kummipoikaani, ja mikäli siinä samassa pääsisi itsekin eroon orastavasta stressistä, ei sekään haittaisi. Mutta siis ennen kaikkea, kun meillä porukka asuu ja liihottelee ympäri maailmaa kuka missäkin, jossain päin on hyvä välillä käydä toisiaan halaamassa.
La Rambla meidän parvekkeelta. Ihana! |
Barcelona biitsiä en ehtinyt näkemään, huh huh... |
Barcelona
Näin Barcelonaa valitettavasti vain yhden vuorokauden verran, joten mitään kaiken kattavaa matkapostausta reissusta ei saa aikaiseksi. La Ramblalla me kuitenkin asuttiin, ja siinä parvekkeen alapuolella alati liikkuva ihmismassa olisi itsessään riittänyt nähtävyydeksi - varsinkin kun pelmahdin sinne kylmiltään enemmän ja vähemmän erakoituneena. Tuoksut, aurinko, ihmisvilinä, taskuvarkaat ja kaikki huijarit, ihan mahtavaa! La Ramblan kuuluisa kauppahalli La Boqueria oli vaikuttava ja vaikka en itse ole kummoinenkaan kulinaristi, kauppahallista ei yksinkertaisesti voinut poistua ostamatta herkkuja. La Rambla on innostava paikka vierailla vähintäänkin siksi, että voi sanoa nähneensä kadun menon ja meiningin omin silmin
Koska aikaa Barcalle oli minimaalisesti, ei ollut mitään järkeä viettää turistirysien ruuhkissa sitäkin vähää. Pari Gaudin luomusta oli pakko käydä kuvaamassa, joista Sagrada Familia olisi ollut mielenkiintoisin, mutta sinne me ei valitettavasti ehditty. Sagrada Familian tarina on niin mielenkiintoinen, että jopa meidän juniori vaati tekemään sinne visiitin, sillä vuonna 1882 aloitetut rakennustyöt eivät 130 vuoden jälkeen vieläkään ole valmiit, eikä käsittääkseni mitään takeita valmistumisesta ole nytkään, vaikka tavoite ilmeisesti on vuonna 2030. Eikä valmistumisella taida olla niin suurta väliäkään, sillä ehkäpä taivaisiin kurkottava kirkko kaikessa keskeneräisyydessään juuri siksi kiinnostaakin Barcelonan kävijöitä?
Gaudin Casa Batlló sen sijaan pääsi omiin kuviini, samoin kuin Casa Mila. Casa Batlló (lohikäärmetalo) oli sentään melkein kauniin värikäs, mutta yleisesti ottaen en lukeudu Gaudin ihailijoihin. Gaudin rakennukset on kuitenkin sen verran erikoisia, ettei niitä ole kaupunkikuvasta kovinkaan vaikea tunnistaa. Casa Mila on esimerkiksi suuri asuinrakennus, jossa ei ole yhtäkään tasapintaista seinää, vaan kaikki seinät on rakennettu aaltoilevaan tyyliin. Kuinkahan hassuilta asunnot sisältä mahtavatkaan näyttää?
Gaudin Casa Batlló |
Casa Mila |
La Boqueria |
Girona
Suurin osa viikosta me asuttiin Gironassa eräässä Golf resortissa, ja idea olikin nauttia auringosta, lenkkeillä ja saunoa (oi kyllä!), sekä luonnollisesti golfata. Itsepä en siis golfaa pallolla ja mailalla, vaan kuten tiedätte, kiekkoja viskellen, mutta nautin suunnattomasti kierrellessäni kummipoikani kanssa golfautolla. Olipas upeita maisemia, juuri sellaisia joista me fribailijat osaamme vain haaveilla. Hyvin hoidettuja kumpuja, kauniita vesiesteitä, ravintolakärryjä, sun muuta luxusta. Ehkä vielä jonain päivänä niitä on meillekin.
Girona sijaitsee Barcelonan ja Costa Bravan rantojen välimaastossa ja tänä päivänä esimerkiksi Ryanair lentää Helsingistä sinne suoraan pari kertaa viikossa. Meillä familytime oli tällä retkellä koko ajan pääosassa, eikä niinkään nähtävyydet, mutta ehdin kuitenkin pari kertaa Gironan vanhassa kaupungissa piipahtamaan.
Gironan asunnon parvekkeelta kuvattu aamuaurinko. |
Kummipojan kanssa golfaamassa. |
Gironan vanha kaupunki on must see, ja mikä parasta, se on oikeastaan pääpiirteittäin tehtävissäkin päivävisiitillä. Kävely vanhaan kaupunkiin Eiffel Bridgea pitkin on itsessään valokuvaamisen arvoinen, sillä Onyar -joen ylittävä Eiffel Bridge on itse asiassa Gustav Eiffelin rakennuttama ja valmistui juuri ennen Pariisin Eiffel tornin rakentamista.
Yksi Gironan vierailun kohokohdista on Gironan katedraali, joka hallitseekin koko horisonttia. Ajan puutteen vuoksi me ei käyty katedraalissa sisällä, mutta kuuluisilla portailla ja ympärillä kuitenkin. Jos et tiennyt (en muuten itsekään tiennyt aiemmin), niin tuollahan on kuvattu muun muassa Game of Thronesin kuudetta tuotantokautta. Itse asiassa tässä kirjoittaessani tutkin asiaa vähän lisääkin, ja ymmärsin että Gironan vanha kaupunki on muutenkin ollut varsinainen hot spot kuudennella tuotantokaudella. Mikäli liikut siellä, saatat hyvinkin tunnistaa juutalaiskorttelit ja sen kapeat kujat juurikin Game of Thronesista.
Gironan juutalaiskortteli on lukemani mukaan yksi maailman parhaiten säilyneistä. Juutalaiset asuivat Gironassa vuosina 982-1492 ja tuo alue on kapeine mukulakivisine kujineen edelleenkin yli 500 vuoden jälkeen ehjä ja hyvin samanlainen kuin silloin ennenkin. Kerrassaan vaikuttavaa.
Aika moni viehättävä ravintola ja pieni putiikki jäi meiltä käymättä, puhumattakaan kaikesta muusta, joten kun meidän liikkuva koti starttaa kohti Euroopan lämpöisempiä maita, Girona tulee takuuvarmasti olemaan yksi kohteista.
Toivottavasti reissuelämä starttaa pian😅.
Eiffel Bridge |
Gironan katedraalin kuuluisat portaat |
juutalaiskorttelia |
Ihana Gironan vanha kaupunki ja parhaat matkakumppanit. |