Myrskyisät terveiset

Myrskyisät terveiset Samuilta! Täällä tuulee ja vihmoo niin, että varmaan naapurin kanatkin pyörii pitkin pihaa. Käyn yleensä arkiaamuisin uimassa kilometrin kylän altaalla ja ehdin onneksi tänään tehdä sen juuri ennen myräkkää. Ja tuli muuten melkein kylmä.

Asiat rullaavat täällä verkkaisesti, joka on oikeastaan melko hurmaava paikallinen elämäntyyli, välillä. Välillä se ottaa vähän aivoonkin, mutta pidän silti tätä hyvänä kouluna mun "sen piti tapahtua jo eilen"- luonteelleni. Mutta paikallisten työpäivät ovat pitkiä varmaan osittain juuri sen takia, että yleensä on niin jumalattoman kuuma ja siinä töitä tehdessä istahdetaan toviksi jos toiseksikin. Ja otetaan vaikka tirsat. Sekä unohdetaan ne asiat, jotka oltiin sovittu tehtäväksi, mikä onkin aivan loistava tapa puolittaa päivän työlista. Melkein samassa veneessä kun ollaan, niin samaan tahtiin etenevät nämä meidän suunnittelemat tulevaisuudenkuviotkin. Eli eipä paljon uutisia kerrottavana sillä saralla. Hiljalleen hiljalleen.

Tomppa kysyi pari päivää sitten, että haluaisinko palautetta viimeisimmästä blogikirjoituksestani, ja halusinhan minä. Ja sitähän tuli sitten tähän tyyliin;

"Teksti oli liian villiä, se oli liikaa ajatustenvirtaa ja tekstissä oli liian vähän järkeviä lauseita. Slangisanoja oli myös liikaa ja teksti oli myös huonompi kuin aiemmat kirjoitukset. Aivan kuin olisi kirjoitettu mitä sylki suuhun tuo, eivätkä lauseet olleet loppuun mietittyjä. Lisäksi kaikesta jäi liian hätäinen maku, olitko edes oikolukenut kirjoituksen? Lisäksi täytesanoja oli liian paljon". Aika tarkalleen sanasta sanaan näin se meni.

Palautetta on mukava saada ja vaikka Tomppa on mun mies, niin en mä usko että sillä oli huono päivä, tai että se oli närkästynyt jostain. Mä luulen, että se oikeasti oli sitä mieltä ja ihan hyvä, että antoi ajatuksen aihetta. En mä nyt kuitenkaan mitään sekametelisoppaa halua tuottaa.

Nyt olisi erittäin mukava saada palautetta myös teiltä, kun tälle tielle lähdettiin. Blogin aiheista (mitä haluaisit lukea, mitä et), kirjoitustyylistä (kirjakieltä vai puhekieltä) ja onko tyylini kirjoittaa enemmänkin omituista ajatustulvaa vai löytyykö jostain joskus jopa joku punainen lanka? Ihan mitä vaan toivon palautteena, noin niin kuin hyvän maun rajoissa. Se olisi huippua ja kiitos jo etukäteen vaivannäöstä.

Toivotaan että meitä pari päivää riepotellut myrsky laantuu pian. Meilläpäin se ei ole edes paha, Bangkokin ja Pattayan suunnalla on kuulemma ollut astetta rajumpi meininki. Onneksi ei tarvitse lentää mihinkään!

Ja tässä muutama kiva kuva, kaikki ei aivan aiheeseen liittyviä, mutta muuten vaan...


Kyllä, ihan maahan asti sataa...


aurinkoisen aamun lenkkiuinnit


Banaania pukkaa ihan kiitettävästi ja kaikkea ei vaan ikinä ehdi syömään.


Tämä kaveri kuvassa on myynyt grillattuja maisseja Chawengilla niin pitkään kuin jaksan muistaa. Kerran jalkapalloa potkiessani potkaisin häntä päähän, voi kamalaa. Onneksi ei käynyt kuinkaan ja edelleen kehtaan asioida grilliputiikissa.

10 kommenttia

  1. Hei sinne Samuille, löysin blogisi muutama viikko sitten ja lisäsin lukulistoilleni. Eli pidän lukemastani :) Muutama lisäsana tai muuta...ei se ole niin vakavaa! Tätä on kiva lukea vanhana Thaimaafanina (Samuillakin olen pari kertaa käynyt) Olen huono kommentoimaan ja huomaan, että ei sitä tee moni muukaan. Kaipaan itsekin kovasti kommentteja, ruusuja ja risuja, mutta niitä ei juurikaan tule. Tulee mieleen, että onko tämä niin tylsää kirjoittaa Kiinan elosta...olisiko sen kynsilakan väri kiinnostavampaa? Mene ja tiedä, pääasia, että jää muisto ajalta jolloin asun maailmalla. t. Sari, Shanghaista

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sari kommentistasi ja rohkaisusta. Törmäsin blogiisi jossain yhteydessä ja tutustuin. Samalla huomasin sattumalta, että olit tosiaan lisännyt blogini lukulistallesi. Ihanaa ja kiitos siitä! Kyllä, kommentteja on todella vaikea saada, vaikka kuinka yrittäisi saada lukijoita kommentoimaan. Mutta ehkä jos itse kommentoi kovasti lukemiaan blogeja, niin niitä sitten ajan kanssa saa itsekin. Mene ja tiedä, mutta kuten sanoit, jääpähän ainakin itselle muisto näistä vuosista maailmalla. Ihanaa syksyn jatkoa sinne Idän pariisiin! Hyvä blogin nimi muuten :)

      Poista
  2. Tuntuu tuo kommentointipassiivisuus olevan yleismaailmallinen ilmiö. Itselläni ei ole blogia, joten en osaa sanoa siihen mitään. Aina silloin tällöin itse kyllä kommentoin.
    Itse luen mielelläni blogeja, joissa on persoollinen ote. Ei tarvitse olla kirjallisuuden huipputekstiä, samantekevää onko kirja-tai puhekieltä. Tavallisen elämän kuvausta, arkea ja pyhää. Valokuvat kivoja. Jatka samaan tapaan, olen mielelläni mukana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Leena rohkaisevasta kommentista ja vielä suurempi kiitos mukanaolosta :)

      Poista
  3. Kaipaan niin paljon (Thaimaan) auringon lämpöön, että kun joku sieltä kirjoittaa kuulumisia ja mitä tahansa, olen tyytyväinen lukiessani niitä. Olipa sitten täytesanoja tai jotain muuta, kaikki kelpaa. Sitä paitsi, tekstistä on yleensä aistivinaan silloisen mielialan, eli päivät ovat erilaisia sitten kuitenkin :-) Mielestäni anna palaa kuten tuntuu. Kommentoinnista, juuh, erittäin vähän kommentoidaan. Välillä tuntuu, että mitä varten pitää blogia, kun ei sitä varmaan kukaan edes lue. Samanlaista ajatusten virtaa voi kirjoitta ihan ittekseen omalla koneella ilman, että koko maailma sen näkee. Mutta toisaalta, vastahan tässä on melkein vuosi vasta blogattu, enkä ainakan itse ole kauheasti sitä mainostanut missään. Niin, siitä punaisesta langasta, mielestäni blogissasi on se olemassa, sillä se kertoo arjesta Thailandiassa kaikkine iloineen ja suruineen. Ja kuten jo sanoin, mulle kelpaa kaikki :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistathan Aromia Elämään sitten ilmoittautua, kun rantaudut Samuille! Taidan itsekin syyllistyä siihen, että harvemmin kommentoin muitten blogeja, vaikka niitä lukisinkin. Täytyy myös ottaa itseään niskasta kiinni, että edes silloin tällöin jättäisi bloggaajalle viestin vierailustaan. Me ollaankin blogihommissa vasta alkumetreillä, joten opitaan tässä matkan varrella varmaan koko ajan. Tutustu muuten sellaisen blogin kuin http://www.pienilintu.blogspot.fi/search/label/Makroviikot viikkohaasteisiin, se on viikottainen valokuvaushaaste ja otan itse siihen aina silloin tällöin osaa. Tässä haasteessa jokainen osaa ottanut joutuu kommentoimaan muitten bloggaajien kuvat ja tekstit, mutta mikä parasta, muut joutuvat myös kommentoimaan sinun. Saa lisäksi kivasti blogiaiheita, jos pää on itsellä tyhjä.

      Poista
  4. Minäkin Thaimaasta haaveilen ja luen blogiasi ja kuulumisianne ja Boon seikkailuja innolla. Boo on ihana! En ole ollut kuin tyytyväinen. Täällä sitä kärvistellään viluisessa Suomessa ja unelmoidaan Thaimaasta. Ihanaa kun jaat meille muillekkin palan paratiisistanne. Ehkä mekin vielä jonain päivänä sinne päästään. Osaatko kertoa vähän missä hinnoissa ovat koulumaksut teidän saarella? Meillä lapset 4 ja 7 luokkalaisia. Minua kiinnostavat myös meduusat. Syystä että keväällä kävimme Sametilla ja lapsiamme poltti huomaamatta!!!! Meduusa mutta jäljet olivat kammottavat ja pojalla on vieläkin vsikka aikaa jo kulunut7kk . Koska asut siellä saattaisit tietää niistä jotain? Kiitos blogista vielä kerran ja rapsutuksia ihanalle Boolle😊

    VastaaPoista
  5. Moikka Sari ja kiitoksia kommentistasi! Thaimaa on kyllä ihana maa, kannattaa tulla ensin vaikka kolmeksi kuukaudeksi kokeilemaan, miltä elämä täällä voisi tuntua. Kansainväliset koulut Samuilla on melko kalliita, noin 600€ kuussa, lisäksi löytyy vielä yksi koulu, joka laskuttaa melkein tuplat. Mutta mutta...ollaan nyt saatu sisäpiirin tietoa uudesta avattavasta koulusta, joka tulisi (kuulemma) olemaan opetukseltaan vielä laadukkaampi, sekä hinnaltaan edullisempi. Ja tämän koulun olisi tarkoitus aueta ilmeisesti alkuvuodesta 2016. Ja sinne me tietenkin yritämme poikamme siirtää. Vaikka olemme erittäin tyytyväisiä nykyiseen kouluun, niin raha kuitenkin ratkaisee. Palaan tähän tarkemmin sitten blogikirjoituksen merkeissä, kun lisäinfoa on. Poikamme nykyinen koulu on tämä: http://www.sclinternationalschool.com/
    Meduusoista: ollaan nyt reissattu Samuin ja Suomen väliä 15 vuotta, emmekä ole kertaakaan joutuneet meduusan polttamiksi. Mieheni on kerran, mutta sekin oli Koh Lantalla. Mutta kyllä täällä silloin tällöin saattaa meduusan nähdä, mekin näimme viimeksi reilu viikko sitten, kun olimme veneretkellä eräällä autiolla saarella. Ei niitä kannata pelätä, vaikka joskus tietenkin sellaiseen saattaa törmätäkin. Riippuen rannasta, niin vesi on kuitenkin sen verran kirkasta täällä, että mahdollisen meduusan näkee. Voi harmi, että poikasi joutui sellaisen polttamaksi!
    Tervetuloa Samuille!

    VastaaPoista
  6. Kirjoitustapasi on erittäin ihana, kyllä blogiteksteissä pitää olla persoonallisuutta. Aiheet ovat mielenkiintoisia ja kirjoitat niistä suht kattavasti. Jatka samalla tavalla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Cee S! Yritänkin kirjoittaa asioista niin kuin ne ovat, sillä jos ihmiset haluavat lukea vain pelkästään positiivisia kohteista tai Koh Samuista, niin sitten voi lukea vaikka matkalehtiä. Onhan päivän selvää, että tänne paratiisiin mahtuu myös vastoinkäymisiä ja epäkohtia. Useimmiten kömmähdykset johtuvat ihan omasta itsestä (ainakin meillä) ja noista kommelluksistakin on hauska kertoa :)

      Poista

Back to Top