Siitä Onnellisuudentiestä vielä...

Meillä on täällä siis tie, jota meidän kesken kutsutaan onnellisuuden tieksi. Olen kirjoittanut siitä ennenkin, mutta päätin raapustaa siitä vähän lisää, koska kuviot täällä on aika pienet. Ei vaan, on täällä sitä sun tätä, vaikkei siitä pääsekään mihinkään, että saarella ollaan. Onneksi voi käydä välillä naapurisaarilla ja vaikka visarunilla, ettei käy maisemat ihan tylsiksi.


Jos ja kun tulet Samuille ensimmäistä kertaa, niin sen sijaan että menisit katsomaan jotain tiikerisirkusta (noihin ei nyt muutenkaan pitäisi rahojaan kantaa), niin ajelepa edes kerran tuo tie Maenamista Lamaille, sillä niistä maisemista ne muistot syntyvät ja se on kaiken lisäksi ilmaista. Ja tee se mieluiten mopolla, sillä en ole varma antaako autokyyti sitä fiilistä, minkä saat mopon selässä vapaudesta ja maisemista nauttien. Mutta varaa allesi kunnon pyörä varsinkin jos takana istuu kaveri, sillä tie vie vuorien yli ja paikoitellen on nautinnollisen huikeita nousuja tiedossa. Ainakin meikäläisen "tyttömopo" kiipeää hädin tuskin kuski päällä korkeimman nousun, vaikka tämä kuski onkin 45-kiloinen "kuivan kesän orava".


Tämä mun punainen Filano on kyllä löysä vehje, joten vähän pirteämpää kannattaa hakea alle.

Miten sitten navigoitkin, niin tien nimi on Moo 1, tai Maenam soi 1 (sama asia) ja se lähtee saarta kiertävältä ringroadilta sisämaahan. Voit myös seurata Samui Water Park Pink Elephantin kylttejä, sillä tämä täysin ylihinnoiteltu vesipuisto sijaitsee onnellisuudentien varrella. En ole yleensä herkkä antamaan negatiivisia palautteita, mutta mainitsemani vesipuisto ei todellakaan ole pääsylippujen hinnan arvoinen. Se on uusi joo ja hyvässä kunnossa, mutta jos 12-vuotiaalta lapseltakin veloitetaan aikuisen hinta (n. 25€ kurssista riippuen) näissä maisemissa, niin silloin olisi mun mielestä saatava rahoilleen jo vastinettakin. Liukuja oli sellainen kolme kappaletta, jotka sopivat meidän junnuille, eli ei mitenkään valtava määrä vaikka Serenaan verrattuna. En tiedä löytääkö nuoremmat ipanat parkilta jotain touhuamista muutamaksi tunniksi, mutta meidän porukka viihtyi ehkä puolitoista ja poistui 100 euroa köyhempänä. Never again.

Palvelusta sanon myös sen verran, että sitä ei ole. Jos ravintolassa on 5 työntekijää ja asiakkaita saman verran, niin ylihinnoiteltuja ruokiakaan ei viitsitä kantaa pöytään, vaan niitten annetaan jäähtyä keittiön luukulla. Siellä on nimittäin itsepalvelu josta ei jousteta, jäähän henkilökunnalle näin enemmän aikaa kännykällä surffaamiseen. Sen ne myös tekivät ihan avoimesti- viisi tyyppiä tiskillä kännyköillä ja asiakkaat ihmetteli luukulla seisovia ruokia. Sanoisinpa muutenkin, että vesipuistokiintiö lomasta kannattaa ehdottomasti käydä täyttämässä naapurisaari Koh Phanganilla. Siellä ne mageimmat elämykset sijaitsevat.


Ihan nätti paikka, mutta jos ei ole liikaa rahaa, niin jättäisin välistä




Tämän tien varrelle osuu lisäksi ainakin Paintball-party alue, joka voi olla kivakin, mutta kun ei olla vielä käyty tsekkaamassa, niin en sano mitään. Lisäksi jonkun Extreme puiston kyltinkin bongasin, mutta tosiaan, noista lisää sitten jos ja kun niihin päädytään. Tien parasta antia on kuitenkin maisemat, jotka ilmoista riippuen ovat kyllä huikeat. Ja se vapaa fiilis, mikä syntyy tuulen hulmutessa ympärillä. Tien varrelta voi bongata myös vesipuhveleita valkoisine lintukavereineen ja mielenkiintoisen kirjakaupan keskellä ei mitään. Joku päivä mä poikkean sinnekin.

Juuri ennen korkeimpia nousuja tien varressa on paikallisen papan juomavarikko. Ilmeisesti tämä ravintola toimii siten, että jos isäntä ei ole paikalla, niin jääkaapista voi ottaa juomaa ja jättää sopivaksi katsomansa summan pöydälle. Näin mekin tänään toimittiin, kun vastassa oli koiran lisäksi kanaperhe. Ystävällisiä nekin toki olivat ja tuttavallisiakin, muttei varmaan ihan rahastajan virkaa tuuraamassa.


papan baari


ja varmaan kotikin...



Melko pian korkeimman nousun jälkeen on levähdyspaikka (en tarkoita sitä ensimmäistä levennystä), jossa on myös papan edesmenneen valokuvaajapojan muistomerkki ja pari katosta, joihin voi auringon paahdetta paeta. Todennäköisesti poika on myös haudattu tälle paikalle, ja viimeksi kun pysähdyttiin paikalle ottamaan muutamat maisemakuvat, niin papan ilmestyessä paikalle en ollut alkuun varma, pitikö hän meidän vierailusta vai ei. Mutta pappa oli hyvin iloinen. Siinä hän silitteli haudalla olevaa poikansa kuvaa ja kertoi selvästi mielellään tarinoita, joista valitettavasti suurin osa meni kielimuurin takia täysin ohi. Lisäksi pappa toi paahtuneille matkalaisille syötäväksi mangosteenia (jotka itse meille kuori) ja evääksikin vielä pussillisen tuoreita banaaneja. Ehdottomasti pysähtymisen arvoinen paikka.

Nämä ovat niitä juttuja, joita kannattaa kerätä matkamuistoiksi. Nämä ovat myös niitä juttuja, miksi meillä päin rakastetaan Onnellisuudentietä.

Minkä tyyppisiä muistoja sinä keräät?


pappa itse ja Tomppa Miskan ottamassa "taidekuvassa"


Näitä ilmaisia matkamuistoja parhaimmasta päästä!

37 kommenttia

  1. Oi mä tykkään myös eniten tuollaisista ilmaisista muistoista. Hetkistä ja kohtaamisista.

    VastaaPoista
  2. Jep, pienet hetket ovat usein niitä parhaita muistoja. Ja mullakin niitä on kertynyt itse asiassa aika monta nimenomaan mopolla ajellessa (Thaimaassa ja muualla), joten kannatan ideaa mopon vuokraamisesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mistähän se johtuukaan Jepa, että mopoillessa on ihan eri tavalla vapaa fiilis, kuin esimerkiksi auton kyydissä?

      Poista
  3. Mopolla ajeleminen noissa maisemissa kuulostaa ihanalta. Oon samaa mieltä, että yleensä parhaat muistot tulee jostain muusta, kun vaikkapa ylihintaisesta vesipuistosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se on Venla, kaikki mikä ei ole tehty turisteille on todennäköisesti jollei ilmaista, niin ainakin halpaa. Ja niin paljon hienompaa!

      Poista
  4. Voih, ihanaa!
    Meillä on ihka ensimmäinen Thaimaan matka varattuna reilun kuukauden päähän. Se tosin suuntautuu Phuketiin. Matkassa myös kaksi noin vuoden ikäistä lasta, joten mopojen vuokraaminen jäänee meillä tuonnemmaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa Teija! Paljon on nähtävää ja koettavaa myös ilman mopoa. Ihanaa reissua teille!

      Poista
  5. Ihan totta, että kaikista elävimpiä muistoja tekevät hassut paikalliset tavat, ihmiset, keskustelut ja fiiliset kun tuuli tuivertaa tukkaa mopon selässä körötellen. Hauska tuo pappa. Tuntuu monesti, että tapaa ihmisiä, yhteinen kieli puuttuu ja puolet jutuista menee ohi mutta vuorovaikutus on silti hyvin antoisaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on, mä voisin unohtua istumaan paikallisten sekaan vaikka kuinka pitkäksi aikaa tietäen, että "rahaa" kilahtaa kokemuslompakkoon iso läjä. Ja viis kielestä, läsnäolohan on se juttu :)

      Poista
  6. En ole ajatellut asiaa tuolta kannalta, keräänkö mitään muistoja matkailussa. Lähinnä kait haen elämyksiä, jotka tietysti sitten muistoina säilyy. Elämykset ovat itsellä laidasta laitaan, reissussa niitä kokee helposti. Niihin liittyy aina joku jaettu juttu jonkun toisen henkilön kanssa, yhdessä asioiden kokeminen, mitä sitten ikinä onkaan.

    VastaaPoista
  7. Ei oo epäilystäkään, etteikö mopolla ympäriinsä kruisailemisesta jäisi parempia muistoja kuin vesipuistoista tai varsinkaan mistään tiikerisirkuksista (en tiedä mitä ne on, enkä haluakaan tietää!)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä Anna, etkä todellakaan halua tietää tiikerisirkuksista, en minäkään.

      Poista
  8. Täytyy tunnustaa, että rakastan luksusta, hienoja hotelleja ja fine diningia. Kuitenkin maailmasta saisi aika väärän ja pinnallisen kuvan, jos elämä olisi vain noita. Parhaat lomamuistot onkin vaelluksilta Madeiralta ja roadtripeiltä Yhdysvalloista. Ilmaiset muistot kunniaan! :)

    VastaaPoista
  9. Usein parhaat muistot ovat olleet ilmaisia ja suunnittelemattomia sattumuksia sekä kohtaamisia.
    Kuulostaa kivalta reitiltä tuo onnellisuuden tie. Tekisi mieli heti hypätä mopon kyytiin ja antaa hiusten hulmuta vuoria pitkin kiitäessä. ��
    Titta / IKILOMALLA

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta, mitä vähemmän suunnittelee ja antaa virran viedä, sen hienompia kokemuksia todennäköisesti tulee vastaan :)

      Poista
  10. Voi mikä pappa! Tuossa baarissa olisin halunnut päästä käymään ja pappaa moikkaamassa, jos olisin tästä tiennyt Samuilla ollessani :) Ihana postaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Terhi! Ensi kerralla sitten, mä voin lähteä mopoilukaveriksi :)

      Poista
  11. Ihmiskohtaamisista ne omatkin rakkaimmat muistot syntyvät. Tuon vesipuiston jättäisin kyllä ihan suosiolla välistä vastaisuudessakin. Eipä ne kyllä ole missään muuallakaan maailmalla hirveästi säväyttäneet...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täsmälleen samaa mieltä kanssasi Andalusiana. Ei ne säväytä ei, mutta aina välillä meidän 12 vuotias niihin toivoo pääsevänsä ja silloinhan sitä on mentävä :)

      Poista
  12. Mä en kestä lukea Thaimaa-juttuja, niin hirvee ikävä sinne!! Ja totta on se, että ne parhaat asiat ovat ilmaisia!

    VastaaPoista
  13. Skootterilla ajaminen on ihan parasta. Siksi minulla on Vespa kotonakin. Olen aina sanonut, että ei naisten vapautuminen ole rintsikoitten polttamista torilla vaan oma skootteri. Liian harvoin olen reissussa vuokrannut. Syynä lähinnä järkyttävä liikenne, jonka seassa mieluummin ajaa autolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu Annika, enpä ikinä olisi voinut kuvitella, kuinka onnellinen olen omasta skootterista :). Totta myös toi, että autolla ajaminen olisi huomattavasti turvallisempaa täällä järkyttävän liikenteen seassa, mutta tosiaan sitä vapaata fiilistä ei auton ratissa kyllä niin helposti saa.

      Poista
  14. Sorry, ei vieläkään sytyttänyt, Thaimaa :-) Eli toisin kuin Sari tuossa yllä, niin eivät Thaimaa-jutut sikäli haittaakaan :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei nämä kaikkia sytytäkään, ymmärrän sen erittäin hyvin. Toistaiseksi minä vielä pidän maasta :)

      Poista
  15. Blogisi on minulle uusi tuttavuus, ihania vinkkejä! Skootterilla ajelu on kyllä monessa paikassa paras tapa nähdä ja kokea kohdetta!

    VastaaPoista
  16. Kiitos Laura :). Samaa mieltä, välttää ruuhkat monesti ja pääsee sujahtamaan pieniin paikkoihin. Ja varsinkin parkkeeraus, se vasta onkin helppoa ;)

    VastaaPoista
  17. Itsellä parhaat matkamuistot Thaimaasta on just moporetkiltä, se kun paikalliset ihmettelee miten kummassa tyttö lähtee yksin ajelemaan jonnekin pidempään matkaan (Krabilta Koh Lantalle). Maisemiakin näkee ihan eri tavalla mopon päältä kuin autosta ja voi stopata just silloin ku hyvälle tuntuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin näin Tanja. En mä ehkä silti yksinään ihan hirveän pitkiä matkoja lähtisi tekemään, mun tuurilla hajoaisi mopo, sun muuta ;)

      Poista
  18. Kyllä minäkin hurauttaisin mopolla vesipuiston ohi ja menisin mieluummin ihailemaan näitä upeita maisemia. Tällaiset kohtaamiset ja ueat näkymät ovat ihan parasta lomissa. me oltiin jouluna Phu Quocin saarella ja voi että olisin ihana ajella skootterilla pitkin saarta ja etsiä sitä omaa suosikkirantaa.

    VastaaPoista
  19. Täytyy tunnustaa että mielelläni ajelisin mopolla noissa maisemissa ja antaisin ilmavirran helliä! Parhaat jutut on usein ilmaisia, niinhän se on. :)

    VastaaPoista
  20. Olettepa nimenneet tien ihanasti! :) Laadukkaassa vesipuistossa viihtyisin varmasti vaikka koko päivän, mutta tuon osaan nyt jättää väliin, jos Samuille joskus päädyn. Thaimaahan on kyllä kova kaipuu, edellisestä matkasta on aivan liian pitkä aika!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se tie tekee kyllä aika onnelliseksi Henna, siitä nimikin. Tervetuloa Thaimaahan!

      Poista

Back to Top