Keittiöremontti osa 3 - tartteeko tässä edes sanoa että...

Kuka käski lähteä tähän urakkaan? Tai edes Suomeen? Kyllä meillä vaan Samuin viidakossa oli NIIIIN paljon helpompaa. Kobrista huolimatta.

Meikätyttö ottaa kohta lopputilin.

No vitsi vitsi. Tässä kohtaa ollaan katsokaas päästy jo niin pitkälle hulluuden puolelle, että enää pelkästään naurattaa. Asenne on "antaa tulla lisää lunta tupaan vaan, me otetaan sille korkeintaan maljat!

Meillä ei nimittäin lannistuta, ehei. Ollaan sitä sellaisissa liemissä jo keitettyjä, että tämäkin ruljanssi klaarataan.

Tavalla tai toisella. Todennäköisesti just sillä toisella.

Onneksi meidän työnjohto käy välillä paikalla, kiitos Tomppa!
Ja työnjohdon morsmaikku Pauliina<3

Vuoristorataa

Taisin viimeksi hermota - oli orastava burn out päällä - siitä että remontti paisuu ja lahoa löytyy. Kuten tiedätte, sehän ei tietenkään ollut vielä mitään. Hirsien lahoa on löytynyt jonkin verran lisää.

Ensin oltiin että no niin, pakko tunkata maja ylös ja ryhdyttävä hirsien vaihtoon. F#ck.

Sitten oltiin ettei se riitä - 50% tuvan seinistä moottorisahalla veks, ja tilalle tolpparunkoiset seinät. Voi itkun itku.

Jonka jälkeen todettiin että saakeli, pakkohan se on purkaa myös talon ulkokuorta, jotta näkee vaurioittuneitten hirsien tilanteen kunnolla seinän molemmilta puolilta.

Ja nyt ollaan että mitä ihmettä - miksi joku on mennyt laittamaan karmean mineriittipinnoituksen komean ulkolaudoituksen päälle?

Kaikkea sitä. Mutta voi sittenkin olla, että kevyemmällä hirsirivien paikkauksilla selvitään.

Huom! VOI OLLA.

Sellaista kaikkea mineriittien alla.

Ajatellaan positiivisesti - yritetään ainakin

Summa summarum, remontti on paisunut talon ulkopuolelle. Naulaisia mineriittilevyjä lojuu pitkin pihaa ja talo näyttää reissussa rähjääntyneeltä.

Positiivista on ainakin se, että se yksi tuvan hirsiseinistä jonka olin toivonut jäävän hirrelle, on varmaan säälistä asettunut mun puolelle. Ehkä seinästä sittenkin on siihen. Thank god!

Tapsakin kävi, ja kommenttien perusteella selvittäisiin paljon pienemmillä muutoksilla, kuin jossain välissä pelättiin. Lattia tosin on edelleen avaamatta, mutta siltä suunnalta me tilataan nyt pelkästään hyviä uutisia. Ajatelkaa muuten, Tapsa lupasi tulla myös auttamaan omenapuuvanhuksen oksien leikkauksessa "kun rouvan aikatauluun sopii". Tapsa on nimittäin ostanut tämmöisiä hommia varten jonkun järeämmän sahan.

Aika kiva toi Tapsa. Ja Tomppa. Ja Pauliina.

Khop khun kha, mak mak (thaimaaksi kiitos oikein paljon).

Ja ihan asiasta kolmaanteentoista - meidän pihalta on löytynyt Jasmike! Saunan kulmalla valkoisin kukin ilahduttava räihnäinen pensas on jaksanut ihastuttaa tuoksullaan jo pari viikkoa. Vähän muotopuoli se on ja kallellaan joka suuntaan, mutta syssymmällä ajattelin nuorentaa sitä. Josko se lähtisi uuteen kukoistukseen.

Ensimmäiset oman maan perunat popsittiin vasta nyt, joten ensi kesäksi pitää valita siiklin sijaan joku muu perunalajike.

Zuccinia näyttäisi saavan kohta grilliin asti, ja toukokuun alussa saadut 30 pelargonin rääpälettä kukkii hurjana. Hyvä että ruukkuihinsa mahtuvat.

Ja sitä paitsi, ylihuomenna me lähdetään Sastamalaan kahden päivän lomalle. Siinä sitä on remonttilomaa kerrakseen, eikö vain?

Ihana Jasmike!

vanhan talon kukat
ja valloittavat pelargonit.

Ja kohta syödään oman maan kesäkurpitsaa<3

7 kommenttia

  1. Mineriitit sisältävät asbestia jos oikein muistan, joten suojautuminen erittäin tärkeää kun niitä purkaa. Hyvältä näyttää niiden alta. Toivottavasti ei kauheasti uusia ylläreitä (negatiivisia) löydy.
    Mukavaa lomailua Sastamalaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on Kristiina, valitettavasti asbestia. Jotenkin tuntuu hassulta, että näitä on silloin aikoinaan talojen julkisivuihin edes pistetty. Ja suojauduttu ollaa, ei huolta. Onneksi levyt ovat ulkona, eikä sisäpuolella :)

      Poista
  2. Tää blogi toimii mun henkilökohtaisen terapeuttina tosi hyvin. Aina, kun ajattelen ettei joku juttu mene oikein tuubiin, niin tulen tänne lukemaan näitä teidän juttuja, ja avot - hetkessä huomaan, että mullahan menee ihan hiton hyvin, elämä on suorastaan helppoa.
    Ihanilen positiivista, ja ainakin tänne ruudun toiselle puolelle rennolta vaikuttavaa, asennettanne, koitan ottaa siitä opiksi.
    Tsemppiä sinne, toivottavasti ei tule mitään megaylläreitä enää. Ja hei, teillä on ihana jasmike, ja pelargoniat, ja kesäkurpitsaa... ja viiniäkin :) Kaikki siis oikeastaan tosi hyvin!

    VastaaPoista
  3. Hei Kuutti, ja kiitoksia ihanasta kommentistasi<3

    Oikeasti mä olen varsinainen stressihirviö ja ajattelen aina etukäteen kaikki, mitä nyt missäkin tilanteessa pahimmassa tapauksessa voi tapahtua. Ja sitten mitä voi tapahtua sen jälkeen, tai sitten sen jälkeen. Huh huh.
    Mutta on tässä matkan varrella vähän onneksi oppinut relaamaankin. Muuten olisin jo Hesperian suljetulla osastolla, ja ainakin tämä mun lähipiiri olisi. Tosin ne ainakin omien sanojensa mukaan välillä ovatkin, kun mun stressaaminen ylittää kaikki rajat.
    Ja todellakin, meillä on kaikki oikeastaan ihan hyvin.

    "Rennosti" siis tästä eteenpäinkin ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tsemii, kyllä siitä vielä hyvä talo tulee <3

      Poista
  4. Miksiköhän ihmeessä nuo hirret on peitetty ulkopuolelta. Tiedä mikä helmi talosta kehkeytyy, kun saatte homman valmiiksi. Ainakin kurpitsat ja kukat kukkii <3

    VastaaPoista
  5. Vänrikki Koskelan lause ”Asialliset hommat hoidetaan, muuten ollaan kun Ellun kanat”.
    - Väinö Linna/Tuntematon sotilas -

    Minä en jaksa enää mitään. Tyttären häät vei kaikki voimat. Hyvät kemut oli, mutta nyt riittää.

    VastaaPoista

Back to Top