Finan remppa, osa 2 - mitä enemmän puretaan, sitä enemmän puretaan

 

 

Miten voikaan olla, että mitä enemmän puretaan, sitä enemmän puretaan?

 

 

Puretaan toi laatikko missä lämminvesivaraaja on-  äh, mitä hittoa - puretaan sänkykin. 

Poistetaan kattoluukku ilmastoinnin alta, oho, pitää purkaa vähän kattoakin, jne jne...

 

 

Ihan samaan hengenvetoon voin jo tässä kohtaa todeta, että meidän Tompan taannoisella 41 päivän reissuunlähtötavoitteella voi ainakin heittää vesilintua. It's not going to happen.

 

Ei vaan ehdi, eikä pysty.

 

Vaiheessa on ja pahasti.

 

Kuinka starttivaihe voikin AINA olla näin hankala, oli sitten kyseessä kylppäri, tupa, makkari, taikka nyt Fina? Johtuisko se yksinkertaisesti siitä, että vaikka meillä niin sanotusti "otetaan asioista selvää" (AI ja mitä näitä nyt on😅) ennen kuin otetaan voimaote lekasta, niin ei kai me koskaan tiedetä ihan varmasti mitä ollaan tekemässä. Onneksi talon katon on sentään tehneet ammattilaiset, se kun saattaisi olla meidän jäljiltä miten päin vaan.

 

Työmäärä ei niinkään hirvitä (kohta toki hirvittää sekin), mutta se mikä laittaa kaikki sormet suuhun, on kun tärkeimmissä hommissa ei kuitenkaan olla ammattilaisia. Sähköt, akut, kaasut, lämmitys, vedet (ne lämpimätkin) olisi ehdottoman tärkeätä saada skulaamaan sillä tavalla, ettei ainakaan henki lähde reissussa - koirilta varsinkaan. Tosiammattilaiset olis jees, mutta kun yritetään pihistää kaikessa mahdollisessa ja koittaa ensin itse. Jos käviskin mieletön mäihä😅.

 

Rakennuksia on, mutta kun yhdessäkään ei riitä korkeus Finalle.

 

Oikeastaan me ei olla päästy purkamisinnostahelvetistä juurikaan eteenpäin. Tavaraa on tullut hulluuteen asti, kuten vaikka aurinkopaneelit, uudet akut kaikkialle, tankkikaasupullo sun muuta. Sekä yksi hemmetin ilmastointilaite. Sen asentamisessa ja varsinkin asentamisen pähkäilyssä on nyt mennyt kohta viikko, eikä mikään muu himmeli etene sen takia. Mä toisaalta ymmärrän sen (vaikka välillä tekis mieli mennä lyömään vähän tahtia touhuun), onhan katossa ammottava aukko ja vettä tulee parhaimmillaan kuin esterin perseestä. Väliaikaiseksi rakennettu pressukatos verstaan kyljessä ei oikein tykkää tuulista ja ottaessaan parhaimpia puhureita alleen, se kaataa kaiken mahdollisen mennessään. Ilmastointilaite on saatava paikoilleen ja sen jälkeen vois sitten (pliis pliis pliis) siirtyä seuraaviin tuhansiin vaiheisiin.

 

Fina on ollut meillä jo himpun vaille kaksi kuukautta. Sen sprintin sijaan alkaa maratooni olemaan todennäköisempi. 

 

Mutta hei, tuulilasi on "massattu", eikä (kaiketi) enää vuoda. 

 

Välillä on pakko päästä metsään rauhoittumaan.

Olispa aina aurinkoa.