Haaveena olisi salakuljettaa osa tästä pensaasta omalle pihalle. Samassa pensaassa punaisia ja keltaisia kukkia! |
Kameran kotiinsaattajat, naapurisaaren Vesan sisko lapsineen :). Kiitos! |
Vesikriisi
Samuilla eletään juuri tällä hetkellä pahinta vesikriisiä pitkään aikaan. Toisten lähteitten mukaan viiteen ja toisten lähteitten mukaan jopa kymmeneen vuoteen ei ole vastaavaa koettu. Paikallisilla keskustelupalstoilla paljon kritisoitu mm. sitä, että hotelleille ja turisteille turvataan vesi ensin, jonka jälkeen ovat vasta vuorossa saarella asuva väestö. Kriisi on kuitenkin todellinen, jopa niin tiukka, että viime maanantaina Samuin taivaalla lenteli pari 'sateentekijäkonetta' viljellen jotain hiukkasia pilviin tavoitteena saada ne satamaan. Ainakaan vielä viljely ei ole tuottanut toivottua tulosta, vaikka tässä pari paikoitellen harmaata päivää onkin takana. Pelkkä harmaa kun ei silti riitä. Omasta mielestäni 'sateen tekeminen' tai pilvien 'viljeleminen' kuulostaa hiukan voodoolta (vähän samaan tapaan kuin kilpiään rummuttelevat poppamiehet), mutta asiaan sen kummemmin perehtyneenä seuraan mielenkiinnolla tulevia juonenkäänteitä.
Kyllä meilläkin ollaan kädet kyynärpäitä myöten ristissä, että sadekausi antaisi kuulua itsestään jo vaikka heti. Meillä on ainakin pihan nurmikko käytännössä jo ruskeata ja ympäriinsä pöllyävää hiekkaa on silmät korvat täynnä ja kasvitkin sinnittelee viimeisillä voimillaan. Ruukuille kehtaan vielä antaa vettä, mutta tällaisen vesipulan aikana tuntuisi jotenkin blondimaiselta laittaa puutarhasuihku pyörimään, vaikka tekisikin mieli. Kun ei Suomessa ole koskaan tarvinnut kummemmin laskeskella omaa vedenkulutustaan, niin se että joutuu viikoittain tilaamaan vesiauton täyttämään maanalaista vesitankkia tuntuu vielä vähän hullulta. Ajatelkaa muuten, kuinka paljon esimerkiksi yhden golfkentän kastelutoimenpiteet imevät vettä? En itse tiedä lukuja, mutta ei se kovin vähän voi olla. Tälläkin saarella kenttiä on ainakin kolme ja veikkaanpa, ettei niillä niityillä nurmi ole ruskeata ja se on kyllä joltain muulta pois.
Aamut ei voi oikeastaan tämän paremmin alkaa |
Ajatelkaa noitten iloa! |
Kummallisia puita ja sormenjälki kameran linssissä ;) |
Aika ärhäkkä flunssa yllätti taas ja se tekee ihan päivittäisistä arkitouhuista astetta vaativampia. Veto on veke, niin kuin tiedätte ja silti pitää hoitaa opiskelut sun muut touhut. Luovuus on ollut kateissa jo viidettä päivää, eikä aivot suostu tekemään yhtään ylimääräistä ajattelutyötä. Laitoin ne siis narikkaan, otin sellaisen 'puoliloman' velvollisuuksista, leikkelin bambuaitaa jotain tehdäkseni ja haavoituin. Bambu on nimittäin aika viheliäinen varsinkin paljaille kätösille, sillä sen lehdet ja kaikki se pieni irtoava hiukkanen on todella terävää tavaraa. Nyt on ollut sormi paketissa (olisi siihen varmasti muutaman tikinkin saanut) muutaman päivän, mutta sainpahan ainakin hankituksi lomaa tiskaamisesta.
Boo taas hullunkiilto silmissä. On se vapaus kummallinen asia |
Hikistä hommaa toi koirien lenkittäminen ;) |
Alkaa olemaan käsillä se hetki vuodesta, kun lomalaiset tulloo. Meillä ollaan ihan fiiliksissä tulevista vierailijoista, tutuista ja vähän tuntemattomimmistakin, ja kuten olen aiemmin kirjoittanutkin, niin ollaan taidettu Samuilla asumisen aikana nähdä enemmän ystäviä, kuin moneen vuoteen Suomessa yhteensä. Se on aika kreisiä. Pitää näköjään muuttaa pitkälle, että ehtii tavata ystäviä, sillä lähellä on ilmeisesti liian kaukana.
Osa ystävistä tulee ihan vaan chillaamaan, toiset pariksi viikoksi ja toiset pidemmäksi aikaa. Yksi tuttavapariskunta on kuitenkin tulossa harjoittelemaan elämistä täällä alkuun kolmeksi kuukaudeksi ja järkevän asunnon löytäminen heille on ollut viime viikkojen agendassa. Täällä on luonnollisesti tarjolla kaikkea mahdollista luksuksesta läävään, kuten myös sitä ylihinnoiteltua sekundaa.
Suomesta käsin asunnon löytäminen on ilman muuta haastavaa, varsinkin jos et tunne paikallisia. Kuka heistä on se luotettava, jolle voi maksaa ennakkomaksun ja jonka asunto on sovitusti saapuessasi odottamassa. Tai kuka eteentulevista onkin huijari, joka ottaa mielellään varausmaksut ja muut, mutta asuntoa ei sitten saapuessa olekaan tai se on mahdoton rotanloukku. Tässä onkin saanut tuntea itsensä paikoitellen jopa arvokkaaksi tonkiessaaan eri kompleksien nurkkia ja patjojen pehmeyttä maisemista puhumattakaan. Sijainnillakin on nimittäin väliä. Onhan se nyt paljon mukavampaa ihastella omalta terassiltaan merimaisemaa, kuin tuijottaa viereisen talon haisevaa roskakatosta.
Ensi viikolla viimeistään on vuorossa perinteiset hotellivakoilut, joten kannattanee pysyä kuulolla mikäli suunnittelee reissua Samuille. Kunhan mä nyt ensin selviän tästä pahimmasta flunssakurimuksesta.
Olisiko siellä lukijoissa ketään pidemmäksi ajaksi tänne tulevia? Olisiko asuntoagentille tarvetta?
Kurre is back, myös saarella. Tässä ollaan asuntojen vakoiluhommissa. |
Salsa nauttii myös hiekassa pyörimisestä, mikäli ette huomaa ;) |
Heh, meilläkin sama Canon 400D pölyyntyy jossain varastossa. Meillä meni automaattizoom rikki (hiekkaa varmaa väleissä) eli putki. Erinomainen kamera kyllä.
VastaaPoistaVoi, toivottavasti saatte vettä pian.
Hienoa tuo majoitusagentin homma, pysytään kuulolla.
Mulla toi vanhus on vielä kovassa käytössä. Toisaalta musta tuntuu, että turhaan edes hankin vielä parempaa kameraa, pitäisi ensin ehtiä perehtymään tohon kuvaamiseen paremmin ;)
VastaaPoista