Reittisekoilua - yöt 97-126. El Puerto de Santa Maria, Mijas, Malaga, Nerja, Santa Pola, Barcelona, Costa Brava...

 

 

Ihan ekaksi pitää sanoa, että se mitä viimeksi kerroin meidän tulevasta reittisuunnitelmasta (vai kerroinko tästä jo?) jäi toteutumatta. Meidän reitille ei siis osukaan enää pohjoista Portugalia, eikä Santiago de Compostelaa, koska sinne oli luvattu niin hyytäviä ilmoja. Vaikka me ollaankin hulluja, ei olla kuitenkaan niin hulluja, että oltaisiin vaihdettu Espanjan aurinkoisen lämpimät kelit kevyttoppatakkeihin ja märkiin koiriin. Hell no!

Me siis lähdettiin hiljalleen kiipeämään kohti Kemiönsaarta, mutta riittävän monen pysähdyksen taktiikalla. Jopa niin monen, ettei tiedetä vieläkään, millaista reittiä loppupelissä mennään. Eihän me mitään ennustajia olla.

 

Mainitsen tähän alkuun myös sen, että ollaan oltu nyt 41 yötä putkeen erilaisissa puskaparkeissa ympäri Espanjaa, eikä siis olla tuona aikana käytetty penniäkään rahaa yöpymisiin. Katolla olevan aurinkopaneelin lisäksi Barcelonan Bauhausista hankittu liikuteltava aurinkopaneeli (omalla akullaan) on mahdollistanut tämän. Meidän ei siis ole tarvinnut mennä piuhan päähän pitkään pitkään aikaan, vaan ollaan todella voitu kulkea omia polkujamme huoletta. 

 

Urbanovan rannalla nautitut upotetut skumpat ;)

 

 

Mutta asiaan taas, viimeinen kuukausi ollaan kaasuteltu jotakuinkin näin:

- Yöt 97-105. Mehän viivyttiin El Puerto de Santa Marian rantapuskassa kaikkiaan kokonainen viikko, joka on selkeä ennätys reissun aikana - ei nimittäin olla aiemmin jämähdetty paikoillemme noin pitkäksi toviksi. Oltais me voitu nautiskella pidempäänkin, mutta monta päivää pauhannut tuuli teki tehtävänsä, ja pakotti vaihtamaan maisemaa. 

 

Kävin kuitenkin kampaajalla, kuten mainitsin tässä postauksessa, ja kun pelkän leikkauksen lisäksi halusin pikkuisen raitojakin, jouduin hieman jännittämään. Google kääntäjä -appin avulle ei vaaleaan päähäni kuitenkaan ilmaantunut esimerkiksi mustia raitoja, joten hommahan hoitui oikein näppärästi. Rohkeasti siis vain, vaikkei yhteistä kieltä olisikaan! 

 

El Puerton jälkeen siirryttiin kohti seuraavia kisoja, mikä meidän tapauksessa tarkoitti Mijasin vuoripuskaa. Oltaispa tiedetty sukeltavamme ojasta allikkoon - siellä nimittäin vasta tuulikin!

 

El Puerto de Santa Maria.

 

Mijasin tuulissa pipollekin oli käyttöä.

- Yöt 106-114. Vaikka tuulet olikin järkyttäviä, oli kisojen takia oikeastaan pakko viipyä Mijasin vuoripuskassa 6,5 yötä. Yllättävä puolikas yö tulee siitä, että kuudennen ja seitsemännen yön puolivälissä oli viimein luovutettava. Vaikkei nyt ihan vuoren reunalla oltukaan, koko auton keinuminen tuulessa oli sen verran pelottavaa, ettei nukkumisesta yksinkertaisesti tullut mitään. Silmät väsyneinä ja puoliunessa valuttiin vuorenrinteiltä sysimustaan yöhön, mutta onneksi Malagan tuttu ja turvallinen rantapuska Sacaba -beachillä oli sen verran lähellä, että suoriuduttiin sinne nippa nappa. 

 

Pari yötä Sacaba -biitsillä, ja lähdettiin tutustumaan Nerjan alueeseen, joka näyttäytyikin taas varsin viehättävänä pienenä kaupunkina. Jälleen kerran oltais mielellämme tutustuttu paikkaan pintaraapaisua syvemmältä, mutta lähes tyhjästä rantapuskasta tuli valitettavasti heti aamutuimaan häätö meille noin kymmenelle autolle. Onneksi saimme kuitenkin nukkua yön rauhassa, eikä sakkolappuja kirjoiteltu kenellekään. Pakko myöntää, että välillä sitä tuntee itsensä aivan lainsuojattomaksi, mutta onneksi selkänahka on parkkiintunut reissun edetessä huomattavasti😅...

Ai kytät? Okei...

 

Ennen siirtymistä Adran kautta Villaricosiin, käytiin tutustumassa todella valokuvaukselliseen pieneen vanhaan kylään nimeltään Frigiliana. Mikäli haluat tutustua kylään vielä meitä paremmin (suosittelen), muutaman tunnin visiitti ei välttämättä riitä, vaan varaa aikaa yksi kokonainen päivä ainakin. Kirjoitan Frigilianasta muuten vielä erikseenkin blogissa, sillä se on yksi suosikkipaikoistamme.

 

Kannattaa käydä Frigilianassa...

...se on aivan ihana!

 

Villaricos -kyllä vastaavasti taas oli camppereita ajateltu kivasti näin off seasonin aikaan. Sieltä löytyi itse asiassa muutamiakin valtavia parkkiksia aivan rannalta, joissa yöpyminen oli luvallista ja autojakin ainakin useita kymmeniä. Joten, mikäli liikut matkiksella ylös tai alas Espanjan itärannikkoa, kannattaa ehdottomasti ottaa stoppi tolle alueelle. Ei näitä luvallisia paikkoja ole yhtään liika ja siksi veikkaankin, että piskuinen Villaricos teki ihan hyvän tilin lukuisista camppereista, jotka tuolla alueella majoittui. Me viihdyttiin kaksi yötä, kunnes levottomat jalat teki taas tepposet.

 

Tuon jälkeen notkuttiin yksi sateinen yö Alcázaresin golfkentän vieressä kadulla (oli luvallista), ja toinen yö Santa Polassa rantapuskassa. Santa Pola oli taas erittäin upea kohde, mutta poliisit oli turhan tarkkoina siitä, ettei edes kiiloja tai aurinkopaneeleja laitettu esille tai käytetty. Muuten tähän aikaan vuodesta siellä sai viettää yönkin, me jäätiin yhdeksi.

 

- Yöt 115-119. Santa Polasta siirryttiin ehkä viisi kilsaa Urbanovan rantapuskaan, jossa sai myös aivan luvan kassa yöpyä tähän aikaan vuodesta. Itse asiassa tuolla oli kaksikin rantapuskaa lähes vierekkäin, ja molemmat jotakuinkin täynnä camppereita. Koska ilmat oli (mikäli tuulia ei lasketa) lähes täydelliset, nautittiin rantaelämästä koirien kanssa kokonaista viisi yötä. Lämpöä riitti, kävin lenkillä, käytettiin Bandy merkkihuollossa, jossa muuten kehuivatkin autoa erittäin hyväksi. 

 

Alicanten kaupunki jäi valitettavasti meiltä väliin (vaikka kuinka yritettiin), sillä Bandyllä on kuitenkin sen verran kokoa, ettei sitä mihin tahansa pysty parkkeeraamaan. Alicante oli todella kaunis ja vehreä, sekä vaikutti oikein miellyttävältä muutenkin, joten toivottavasti pääsemme palaamaan sinne vielä uudemman kerran (ja pienemmällä autolla). 

 

Urbanovan rantapuskan pesuhetket ;)

Tässä oli muuten kaksi kertaa Boota isompi koira.

 

- Yöt 120-126. Viimeinen viikko reissattiin pääsääntöisesti yhden yöpysähdyksen taktiikalla - vuoristopuska La Nucia, rantapuska Almenara, luostaripuska Viñaros -kylällä, parkkipuska Barcelonan fribakentällä, ja keskustapuska Tosse de Marissa (kerrassaan upea paikka, josta kirjoitan tarkemmin vielä blogissa). Viimeiseksi kahdeksi yöksi jämähdettiin Begur -kylän fudiskentän vierelle, johon oli järjestetty camppereille aivan loistava luvallinen luontopuska. Upeat lenkkimaastot koirien kanssa, pari hassua autoa, valaistus sun muuta - ihan nappisuoritus kylältä! Costa Bravan alue näyttää muutenkin olevan mukavan suopea matkailuautoilijoille ainakin näin sesongin ulkopuolella, joten lämmin suositus kaikille camppereille!

Puskaennätykset siis paukkuu, ja kuten mainitsin, takana on jo 41 ilmaista yötä toinen toistaan hienoimmissa paikoissa. Rehellisesti sanottuna kaikki puskat ei todellakaan täytä pienintäkään kriteeriä edes siedettävästä yöstä, mutta suurimmaksi osaksi ollaan oltu erittäin onnellisia. Uusi ennätys on saanut meidät niin tyytyväisiksi, että ei ihan helpolla tulla katkaisemaan tätä loistavasti alkanutta (ja halpaa) putkea. Mikäli me tässä kohtaa reissua vielä päätyisimme leirintäalueelle, se vaatisi laajempaa matalapainetta reitin varrella, lukuisia tasaisen harmaita tai sateisia päiviä, jolloin kumpikaan aurinkopaneeleista ei lataisi prosenttiakaan.

 

30:n yön kustannukset oli siis puhdas nolla. Kuluja toki tulee itsepalvelupesuloista (tulisi tosin leirintäalueillakin), ja välillä myös tyhjennyksistä ja täytöistäkin (onneksi harvoin), mutta kun olen laskenut pelkästään reissun yöpymiskustannuksia, pitäydyn tässäkin postauksessa ainoastaan niissä kuluissa. Ehkä Tomppa innostuu jonain päivänä excelinsä kanssa, ja tekee yhteenvedon kaikista kustannuksista, mä en sitä tule tekemään. Huh huh, pois se minusta😅.

126 yötä takana ja vajaa 40 vielä edessä. Tähän mennessä 126 yön majoituskustannukset on kokonaisuudessaan 656,95€, joka tekee yötä kohden 5,21€. Hiton hyvin hanskattu mun mielestä, ja nyt kun on kunnolla tottunut puskaparkkeiluun, voin todeta että oltaispa me hankittu extra-aurinkopaneeli paljon aiemmin!

 

Palaamisiin! 

 

Ps. Ihan hulluja uusia puskaparkkikokemuksiakin on, eli kannattaa pysyä kuulolla. 

Jos et jo seuraa meitä Instagramissa, Facebookissa ja YouTubessa, kannattaa kyllä. Tuoreimmat jutut löytyy kuitenkin sieltä.

Tossa de Marin upea linnoitus.

Pienempien kylien kaduilla juurikaan isommalla autolla ei tee mitään.

2

Matkavuosi 2023 kuvina

 

 

Niin se menee, vuosi 2023 alkaa olemaan lopuillaan. Normaalisti voisi sanoa, että niin myös vuoden 2023 matkat, mutta koska ollaan nyt tien päällä, meidän osalta tämän vuoden matkat jatkuu vielä pari päivää.

 

Bongasin Matkalla lähelle tai kauas -blogista hauskan idean matkavuoden yhteenvetoon kuvallisessa muodossa, joten tässäpä teille oma versioni aiheesta. Eli Thaimaanrannan maalareitten matkavuosi 2023 kuvina, olkaatten hyvät:

 

1. Paras matkakuva

 

Meidän vuosittaisella mökkireissulla Sastamalaan, Tomppa onnistui nappaamaan näin upean kuvan kummipojasta ja systerin miehestä. Tässä kuvassa on ihan loistava fiilis, eikö vain?

 

 

2. Suurkaupungin lumoissa

 

Ensimmäistä kertaa elämässäni Barcelonassa, ja olihan se aivan liian lyhyt visiitti. Todella paljon jäi vielä hampaankoloon, ja vaikka olen käynyt jo toisenkin kerran tänä vuonna Barcelonassa, on ihan pakko palata vielä uudelleen. Mun Barcelonan ja Gironan pikavisiitistä voi lukaista täältä.

 

 

3. Paras rantalomakuva

 

Ko Samuin rannat on mun kotirantoja, sille ei nyt vaan voi mitään. Vaikka mm. Espanjassa on ollut uskomattoman hienoja rantoja, mun varpaat kaipaa aina vaan kaivautumista Samuin rantahietikkoon.

 

 

4. Vuoden lempikaupunkini

 

Mä pohdin tätä pitkään, ja voi hyvin olla ettei Chipiona olisi saanut tätä titteliä, mikäli olisin ehtinyt tutustumaan paremmin esim. Barcelonaan tai Milanoon. Chipionaan ollaan jumiuduttu jo viideksi päiväksi, eli kiva on. Ja sitä paitsi, Chipionassa on upein ikinä koskaan näkemäni frisbeegolf -kenttä. Kuva on Chipionan hiljaisilta kujilta, mutta kyllä täällä näin off -seasonillakin mukava kuhina käy (paitsi siestan aikana).

 

5. Entäs kylä sitten?

 

Pohdin mä tätäkin jonkun aikaa, eikä ollut helppo valinta, varsinkin kun tänä vuonna näitä uusia kyliä on tullut bongatuksi aivan järjetön määrä. Silti kaikkien uusien kylien sijaan ykköspalkinnon vei meidän Samuin kotikylä Maenam. Kuva tältä vuodelta vaijeriliukupaikasta Tree Bridge Coffee. Olen muuten kirjoittanut tosta paikasta jo vuosia sitten, lue vaikka täältä.

 

 

6. Matkayllättäjä

 

Tämän vuoden matkayllättäjä on ehdottomasti lapsuuden paras ystäväni Mallu, joka yllättäen ilmoitti tulevansa kumppaninsa kanssa Espanjaan matkiksella. Me ollaan Mallun kanssa nähty ehkä 15 vuotta sitten viimeksi, niin ei ollut epäilystäkään etteikö Bandyn keula suuntaisi sinne missä Mallu ja Tiina ovat. Treffattiin siis Almeriassa parin päivän ajan, ja oli kyllä aivan mahtavaa. Kiitos Mallu & Tiina upeasta yllätyksestä💜

7. Kuva yläilmoista

 

On joka kerta yhtä ihana saapua Samuille, ja varsinkin jos jo koneessa näyttää näin hienolta. Kuva tammikuulta 2023.

 

 

8. Paras matkahetki

 

Olihan se nyt selkeästi se hetki, kun kauan etsitty ja Ruotsista viimein hankittu "Bandy" starttasi meidän pihalta kohti Euroopan suuria seikkailuja. Ei ollut ihan helppo rupeama ei, lue vaikka täältä.

 

 

9. Huonoin matkahetki 

Kauan odotettu kisareissu Samuille oli niin ihana kuin vaan olla voi, mutta siltikin jättäisin mielelläni pois sen ruokamyrkytyksen, jonka sain ensimmäisen kisaviikonlopun päätteeksi. Eka kisapäivä Samui Swineissa tuli vedettyä kaameassa kuumehorkassa, mutta kesken ei voinut jättää, muuten ei olisi saanut kisata seuraavinakaan päivinä. Olihan sekin toki kokemus muistojen suureen arkkuun, mutta sen voisin jättää pois. Voit lukaista kokemuksesta täältä.

 

 

10. Paras Camping -alue (koska en ole yöpynyt hotelleissa)

Muutamissa oikein nastoissa Camping -mestoissa ollaan oltu tämän Euroopan roadtripin aikana, mutta näistä kaikista voiton vei kuitenkin Camping Osuna Madridissa. Vaikka yhden yön sateitten jälkeen jouduttiinkin vaihtamaan slottia, ja vaikka oli kylmä sun muuta, alue oli tosi viihtyisä. Oikeasti lämpimät suihkut, mukava henkilökunta, ravintoloita sun muita, siis yksinkertaisesti superkiva. En ehtinyt näköjään ottamaan yhtäkään kuvaa alueelta, joten tässä kuvassa syy, miksi Madridiin ylipäänsä mentiin. Elikä Madrid Masters -fribakisa, ja kuvassa Tompan lisäksi kisojen TD Robert Abel.

 

 

11. Eksoottisin kohde

No sehän on tietenkin Koh Samui, vaikkei se meille mitään uutta ja yllättävää enää olekaan. Sen eksoottisemmassa paikassa ei tänä vuonna kuitenkaan olla käyty (ellei sitten Mijaksen frisbeegolf -kenttää kaikkine vuorineen lasketa mukaan😂). Kuva siis Samuilta, tarkemmin tämän vuoden fribareissusta ja Team Finlandista. Hienoja hetkiä.

 

12. Paras ruokapaikka

Tämän vuoden paras ruokapaikka on ehdottomasti ollut Samuilla, blogin vieraskynäilijän ja rakkaan Mr. Becksin rantakämpällä. Beck on asunut aikoinaan myös Italiassa, josta on sitten tarttunut matkaan aivan taivaallisia pastareseptejä. Sikaria polttava pastakokki, pretty cool...

 

 

13. Vuoden kesäkuva

Mulle vuoden kohokohta on aina se, kun päästään systerin perheen mökille Sastamalaan. Kun tyypit asuu Hongkongissa, me nähdään aivan liian harvoin. Tänä syksynä nähtiin muuten Espanjassakin, eli aina kun vaan mahdollista, me pyritään risteyttämään reissumme niin, että törmätään jossakin💗.

 

 

14. Auringonlasku/ -nousu

Toi oli nätti. Kuva on otettu ehkä tähän astisista puskaparkeista miellyttävimmästä, eli Play de las Tres Piedras -rannalta (Chipione). Meidän Bandy -koti oli pari yötä parkissa tämän "laiturin" päässä. Oh la laa!

 

 

15. Paras lentokonekuva

Noh, tämä kuvahan ei ole kummoinenkaan, mutta on näköjään ainoa lentokonekuva tälle vuodelle. Kävin moikkaamassa systeriä Girona/Barcelona -akselilla syksyllä, ja kuva on otettu ennen lentoa takaisin Suomeen. Lento oli muuten pari tuntia myöhässä, mutta ei niin paha ollenkaan, kuin viikko oman lähtöni jälkeen tapahtunut lennon peruuntuminen, mistä kirjoitettiin sitten iltapäivälehdissäkin.

 

 

16. Luontokuva

Suomessakin saariston väkkärämännyt on komeita kuin mitkä, mutta nämä Calella de Palafrugellin männyt ne vasta vänkyräsäärisiä olikin.

 

 

17. Vuoden risteily

Hah hah, tää risteily oli ihan paras! En ole laivoilla käynyt, mutta Tarifassa camping -alueella kaikki asiakkaat joutui käyttämään tällaista surffilautojen päälle rakennettua lauttaa, mikäli halusi ylittää rannalle vievän joen - viereinen silta kun oli romahtanut. Kyllä mä edelleenkin ihmettelen, että saatiin meidän koiratkin taipumaan moiseen seikkailuun😅. (Kuva on kyllä erittäin huonolaatuinen, koska se on kaapattu videosta).

 

18. Kauimpana kotoa

Mehän lennettiin Samuilta Suomeen Singaporen kautta, ja vietettiin kentällä jopa 10 tuntia, joten eiköhän se lasketa. Oltiin muuten niin rebeleitä, ettei viitsitty maksaa viinilasillisesta 16 euroa, kun sillä sai tax freestä kokonaisen pullon. Arvaa mitä tehtiin?

 

 

19. Nähtävyys

En ihmeemmin juoksentele nähtävyyksien perässä, mutta Barcelonassa oli tietty aivan pakko käydä tsekkaamassa pari Gaudin luomusta. Kuvassa kuuluisa Casa Batlló.

 

 

20. Vuoden maisema

Ihan huikeita maisemia on ollut täällä Euroopan roadtripilläkin, mutta tämä The Cocoon Samuin näköalaravintolasta otettu kuva on rakas.

 

 

21. Roadtrip

No kyllähän se tämä on, joka alkoi 18.11.2023 ja päättyy joskus keväällä 2024. Monenmoista on nähty ja koettu, eikä tulevasta ole kuin pieni aavistus.

 

 

22. Kuva johon palaan uudelleen

Kun ei ole tänä vuonna päässyt omien penskojen kanssa reissuun, palaan aina fiilistelemään syksyn Espanjan reissua. Gironassa otetussa kuvassa on mun mielestä ihana fiilis (systeri ja rakas kummipoika)💜.

Tämän vuoden 2023 kuvamuistelun päätteeksi haluan toivottaa teille kaikille onnellista, seesteistä, elämysrikasta ja Hyvää Uutta Vuotta 2024. Olkoon tuleva vuosi meille kaikille armollinen💕.

2

Barcelona & Girona pikakelauksella

 

 

Mähän tein sen!

 

Hyppäsin matkailuautostressin keskellä extempore lentokoneeseen, ja kaiken lisäksi lähes huolettomanakin. Huikkasin vielä lähtiessäni Tompalle, etten aio etsiä yhtäkään asuntoautoa reissuni aikana. Enkä etsinyt.

 

Toivottavasti siis löydät meille uuden kodin, aikaa on tasan viikko!

 

Noh, tuon viikon aikana ei pyörillä liikkuvaa kotia löytynyt (yllätys), mutta palaan kotiaiheeseen hiukan myöhemmin. 

 

Melkeinpä säälittävän vähän ehdin Barcelonaa ja Gironaa itsekään viikon reissun aikana tutkimaan, mutta olihan siellä onneksi lämpöä tarjolla, ja sepä oli Suomen syysviimoilta tullessa ehkä tärkeintä. Aika hyytävä olikin kokemus laskeutua takaisin Helsinki-Vantaalle, kun vettä vihmoi vaakatasossa ja lämpöasteita oli ruhtinaalliset kahdeksan. Gironasta lähtiessäni ei voinut valittaa, kun auton mittari näytti +33 astetta ja taivas loisti kirkkaan sinisenä. Täydellistä.

Extempore -lomaviikon tärkein pointti oli käydä moikkaamassa rakasta siskoani ja maailman ihaninta kummipoikaani, ja mikäli siinä samassa pääsisi itsekin eroon orastavasta stressistä, ei sekään haittaisi. Mutta siis ennen kaikkea, kun meillä porukka asuu ja liihottelee ympäri maailmaa kuka missäkin, jossain päin on hyvä välillä käydä toisiaan halaamassa.

La Rambla meidän parvekkeelta. Ihana!

Barcelona biitsiä en ehtinyt näkemään, huh huh...

Barcelona

 

Näin Barcelonaa valitettavasti vain yhden vuorokauden verran, joten mitään kaiken kattavaa matkapostausta reissusta ei saa aikaiseksi. La Ramblalla me kuitenkin asuttiin, ja siinä parvekkeen alapuolella alati liikkuva ihmismassa olisi itsessään riittänyt nähtävyydeksi - varsinkin kun pelmahdin sinne kylmiltään enemmän ja vähemmän erakoituneena. Tuoksut, aurinko, ihmisvilinä, taskuvarkaat ja kaikki huijarit, ihan mahtavaa! La Ramblan kuuluisa kauppahalli La Boqueria oli vaikuttava ja vaikka en itse ole kummoinenkaan kulinaristi, kauppahallista ei yksinkertaisesti voinut poistua ostamatta herkkuja. La Rambla on innostava paikka vierailla vähintäänkin siksi, että voi sanoa nähneensä kadun menon ja meiningin omin silmin

Koska aikaa Barcalle oli minimaalisesti, ei ollut mitään järkeä viettää turistirysien ruuhkissa sitäkin vähää. Pari Gaudin luomusta oli pakko käydä kuvaamassa, joista Sagrada Familia olisi ollut mielenkiintoisin, mutta sinne me ei valitettavasti ehditty. Sagrada Familian tarina on niin mielenkiintoinen, että jopa meidän juniori vaati tekemään sinne visiitin, sillä vuonna 1882 aloitetut rakennustyöt eivät 130 vuoden jälkeen vieläkään ole valmiit, eikä käsittääkseni mitään takeita valmistumisesta ole nytkään, vaikka tavoite ilmeisesti on vuonna 2030. Eikä valmistumisella taida olla niin suurta väliäkään, sillä ehkäpä taivaisiin kurkottava kirkko kaikessa keskeneräisyydessään juuri siksi kiinnostaakin Barcelonan kävijöitä?

 

Gaudin Casa Batlló sen sijaan pääsi omiin kuviini, samoin kuin Casa Mila. Casa Batlló (lohikäärmetalo) oli sentään melkein kauniin värikäs, mutta yleisesti ottaen en lukeudu Gaudin ihailijoihin. Gaudin rakennukset on kuitenkin sen verran erikoisia, ettei niitä ole kaupunkikuvasta kovinkaan vaikea tunnistaa. Casa Mila on esimerkiksi suuri asuinrakennus, jossa ei ole yhtäkään tasapintaista seinää, vaan kaikki seinät on rakennettu aaltoilevaan tyyliin. Kuinkahan hassuilta asunnot sisältä mahtavatkaan näyttää?

 

Gaudin Casa Batlló

Casa Mila

La Boqueria

 

Girona 

Suurin osa viikosta me asuttiin Gironassa eräässä Golf resortissa, ja idea olikin nauttia auringosta, lenkkeillä ja saunoa (oi kyllä!), sekä luonnollisesti golfata. Itsepä en siis golfaa pallolla ja mailalla, vaan kuten tiedätte, kiekkoja viskellen, mutta nautin suunnattomasti kierrellessäni kummipoikani kanssa golfautolla. Olipas upeita maisemia, juuri sellaisia joista me fribailijat osaamme vain haaveilla. Hyvin hoidettuja kumpuja, kauniita vesiesteitä, ravintolakärryjä, sun muuta luxusta. Ehkä vielä jonain päivänä niitä on meillekin.

Girona sijaitsee Barcelonan ja Costa Bravan rantojen välimaastossa ja tänä päivänä esimerkiksi Ryanair lentää Helsingistä sinne suoraan pari kertaa viikossa. Meillä familytime oli tällä retkellä koko ajan pääosassa, eikä niinkään nähtävyydet, mutta ehdin kuitenkin pari kertaa Gironan vanhassa kaupungissa piipahtamaan.

 

Gironan asunnon parvekkeelta kuvattu aamuaurinko.

Kummipojan kanssa golfaamassa.

 

Gironan vanha kaupunki on must see, ja mikä parasta, se on oikeastaan pääpiirteittäin tehtävissäkin päivävisiitillä. Kävely vanhaan kaupunkiin Eiffel Bridgea pitkin on itsessään valokuvaamisen arvoinen, sillä Onyar -joen ylittävä Eiffel Bridge on itse asiassa Gustav Eiffelin rakennuttama ja valmistui juuri ennen Pariisin Eiffel tornin rakentamista. 

Yksi Gironan vierailun kohokohdista on Gironan katedraali, joka hallitseekin koko horisonttia. Ajan puutteen vuoksi me ei käyty katedraalissa sisällä, mutta kuuluisilla portailla ja ympärillä kuitenkin. Jos et tiennyt (en muuten itsekään tiennyt aiemmin), niin tuollahan on kuvattu muun muassa Game of Thronesin kuudetta tuotantokautta. Itse asiassa tässä kirjoittaessani tutkin asiaa vähän lisääkin, ja ymmärsin että Gironan vanha kaupunki on muutenkin ollut varsinainen hot spot kuudennella tuotantokaudella. Mikäli liikut siellä, saatat hyvinkin tunnistaa juutalaiskorttelit ja sen kapeat kujat juurikin Game of Thronesista. 

 

Gironan juutalaiskortteli on lukemani mukaan yksi maailman parhaiten säilyneistä. Juutalaiset asuivat Gironassa vuosina 982-1492 ja tuo alue on kapeine mukulakivisine kujineen edelleenkin yli 500 vuoden jälkeen ehjä ja hyvin samanlainen kuin silloin ennenkin. Kerrassaan vaikuttavaa.

Aika moni viehättävä ravintola ja pieni putiikki jäi meiltä käymättä, puhumattakaan kaikesta muusta, joten kun meidän liikkuva koti starttaa kohti Euroopan lämpöisempiä maita, Girona tulee takuuvarmasti olemaan yksi kohteista.

Toivottavasti reissuelämä starttaa pian😅.

Eiffel Bridge

Gironan katedraalin kuuluisat portaat

juutalaiskorttelia

Ihana Gironan vanha kaupunki ja parhaat matkakumppanit.

 

6