Kylppäriremppaa, vihdoinkin!

 

 

Kemiönsaaressa kaikki hyvin!

 

On tehnyt monta kertaa mieli asetella sormet näppikselle, mutta kun on sata rautaa tulessa, pää täysin tyhjänä ja keskittyminen herpaantunut, aivot sääti itsensä säästöliekille. Kaiken lisäksi ensin tuli yllättäen kesä (ja kesätouhut), sitten palattiin taas takatalveen ja vimmattuun pohjoistuuleen, jonka myötä aivot kyllä jäätyivät.

Mutta kurjet on tulleet ja menneet, joten eiköhän se kesäkin sieltä vielä saavu. Sitähän me Suomessa jaksetaan odottaa koko pitkän pimeä syksy ja talvi, eli voisit mielellään tulla jo!

Koska blogin päivittäminen olisi vaatinut liikaa aivokapasiteettia, aloin kahlaamaan läpi vanhoja postauksiani, ja varsinkin kaikkea mikä liittyy Kemiön töllin remppaan. Se osoittautuikin yllättäen tuottoisaksi kahlaamiseksi, sillä pitkään kadoksissa ollut remontti-inspis nappasi palan korvasta ja käski tarttua"härkää sarvista", eli tehdä vihdoin ja viimein jotakin meidän karmealle minikylppärille. (Aiempia remonttipostauksia voit muuten lukaista vaikka täältä ja täältä).

Tätä inspiraatiota on muuten odotettu, sillä rehellisyyden nimissä kylppärin remppa on ollut suunnitelmissa kuusi pitkää vuotta, eli aivan meidän yhteiselon alkumetreiltä lähtien. Ja vaikken meitä ihan saamattomiksi kutsuisi vieläkään, niin jossain vaiheessa se suurempi remppainto vaan otti ja lopahti - hanskat siis iskettiin tiskiin lähes kirjaimellisesti.

 

Tai ehkä muu elämä vaan otti ohjakset, ja hyvä niin.

Töllin minikylppäri on kuitenkin niin karmea, että pikkuruinen pihasauna ollut käytössä kesät talvet. Se ei ole koolla pilattu, saatikka viihtyvyydellään, mutta kohtuu hyvin se on ajanut asiansa, kun ei liikoja valita. Kaikki retkisuihkua käyttäväthän tietävät omakohtaisesti, kuinka luxusta sen kanssa pelaaminen voikaan olla, varsinkin talvipakkasilla, vaikka toki se ämpärin ja kauhan voittaakin. "Luksusta" on kai sekin, kun joka laudan välistä vetää kylmää viimaa, talviaikoina vedet kannetaan ämpäreillä saunaan, eikä varpaita voi pitää lattialla jäätymisuhan ollessa todellinen. Omalla tavallaan toki eksoottinen kokemus, mutta jonain päivänä voisi olla ihan nastaakin käväistä vaan lämpöisessä suihkussa ilman sen kummempia kommervenkkejä.

 

Voihan pikkuruinen pihasauna!

 

Kylppäri on siis edelleen lähtöpisteessä, kaadot on päin helvettiä, vessanpytyllä istuskellessaan voi katsella seinän kolosta sujahtaneen hiiren flengailua käsisuihkun johdossa, sekä karmeita pölynkerääjiä, joita putkiksikin kutsutaan. Euroopan reissun aikana tölli oli vuokrattu meidän naapureille, ja heitä varten ostettiin sentään suihkukaappi juurikin kaatojen takia, mutta eipä me itse olla sitäkään käytetty.

 

Phuuh, kaamee paikka.

 

Vai mitä sanot?

 

 

Kylppärin remppa on jäänyt edellisiltä omistajilta kesken jo 20 vuotta sitten, eli pelkästään sen puolesta kaakeleitten saumat ja vesieristysten päivitys on ajankohtainen. Kuusi vuotta me ollaan siirretty väistämätöntä, mutta nyt siihen tulee muutos!

 

Mulla on jo pitkään ollut herkullinen visio tulevasta spa-osastosta kylppäristä, mutta täsmälleen oikean värisiä tehostekaakeleita ei tunnu löytyvän mistään, paitsi ehkä sadalla eurolla neliö, ja ehkä Italiasta. Ainakaan niitä ei löydy valmiina kaupan hyllystä, mikä tekee hommasta piirun verran haastavampaa. Ensin on selattava lukuisia laattakuvastoja ja nettisivustoja, sekä tilata kaikkia mahdollisia näytelaattoja sieltä sun täältä, sillä en usko nettisivuilta bongattujen laattakuvien olevan täsmälleen todellisuus. Ennen kylppäriin valittuja tehostelaattoja taas on vaikea päättää muustakaan sisustuksesta, mikä tekee koko hommasta melkoista tetristä.

 

Ihania kaakeleita, ehkä tota vihreätä?

 

Ja jottei aivan liian helpoksi menisi, ollaan myös päätetty vaihtaa koko himmelin järjestys. Tätä visiota varten olikin jo tilattava meidän luottoputkimies paikalle kertomaan, mikä näillä pelimerkeillä on oikeasti mahdollista. 

 

Vitsit että mä diggaan näitä paikallisia yrittäjiä, sillä kun asenne on;

Vedetään lattia maahan asti auki, niin kaikki on mahdollista😁

 

Ja niinhän me siis tehdään!

 

Arvatkaas muuten mistä aloitettiin... no tietty vanhoista ikkunanpokista, kuinkas muutenkaan😆. Meidän minikylppärissä ei ole ollut ikkunaa, ja kun kerran revitään kaikki auki, Tomppa vaatii sinne sellaisen. Ja koska vanha talo, se ei voi olla mikä tahansa ikkuna, vaan pokien pitää myös olla vanhoja, sekä sopia täydellisesti töllin julkisivuun. Lähes sama asia siis, kuin etsisi neulaa heinäsuovasta.

 

Näistä tulee siis kylppärin ikkuna joku päivä.

 

Omasta takaa ei sopivia pokia löytynyt, joten käväistiin Salon Rakennus ja varaosa -vanhan tavaran putiikissa ostamassa yksi pari pokia, eli sisä- ja ulkopoka. Kuten kuvasta näkyy, sievät kuusiruutuiset pokat oli nähneet parhaat päivänsä jo aikaa sitten, niistä puuttui laseja, eikä puuosatkaan olleet varsinaisesti priimakunnossa, mutta onneksi tässä on muutaman vuoden aikana kehittynyt jo sen verran ikkunankunnostustaitoa, että ikkunaongelma on vain kuukauden mittainen hidaste. Ja siinä välissähän ehtii muun kylppärin suhteen hommailla kaikkea muuta.

Nyt kun vielä saisi sen täydellisen vision - mitä tulee mihinkin, millaiset tehoste- ja lattialaatat, tulisko wc-pytty seinään, laatoitetaanko kaikki seinät, vai tehostetaanko jotenkin muuten sellaista "boho chic Aasia" -meininkiä? Ei mitään haisua, ja siksipä ei moukarikaan ole vielä heilunut.

Hirveä himmeli, mutta kohta lähtee😁.

Ihanaa kesän odotusta teille!

Ps. remppapäivityksiä tulossa...

Salon rakennus -ja varaosa, ihania vanjoja juttuja!

Noitten ikkunoitten väliin tulee kylppärin ikkunakin.