Näytetään tekstit, joissa on tunniste kannabis. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kannabis. Näytä kaikki tekstit

Thaimaan farssit ja U-käännökset osa 2

 

 

Eilen silmiini osui Iltalehdestä seuraavanlainen otsikko:

 

Thaimaalta täyskäännös: Kieltää kannabiksen

 

Siis WHAT? Itkisiköhän tässä vai nauraisi?


Todettakoon tässä ensimmäiseksi taas se, että itse en kuulu kannabiksen ystäviin, vaikkakin mulle on aivan sama miten kukin tahollaan siihen suhtautuu. Thaimaan tällainen edestakaisin veivaaminen on kuitenkin jotakin sellaista, mistä muun muassa tulee kaikkien Thaimaassa reissanneitten tuntema sanonta "TIT - This is Thailand". Eihän siitä ole kuin reilu vuosi, kun Thaimaan päättävissä tahoissa hyväksyttiin kannabiksen viihdekäyttö, ja jaettiin tuleville kannabisyrittäjille aiheen tiimoilta jopa rahaa ja kyseisiä kasveja mielin määrin, kuten vieraskynäilijämme Mr. Beck vajaa vuosi sitten kattavasti kirjoitti. Voit lukaista Becksin vuodentakaisen tekstin täältä.

 


 

Kun me mentiin tammikuussa tämän vuoden Samuin kisareissulle, odotin mielenkiinnolla kuinka kannabiksen dekriminalisointi näkyisi katukuvassa. Ja voi pojat että se näkyi; joka kadunkulmassa VÄHINTÄÄN oli toinen toistaan loisteliaampia weed -kylttejä monissa eri neonväreissä, ja vaikka en itse käynytkään liikkeissä sisällä asti, liikkeitten ulkopuolelle jo näkyi, että asiaan oli todella panostettu. Fisherman's villagen iltamarkkinoilla niinikään oli monia pikkukojuja myymässä samaa asiaa eri muodoissa, ja kyllä niilläkin kojuilla riitti asiakkaita välillä jopa jonoksi asti. Mun postauksen Samuin uusista trendeistä pääsee lukemaan täältä. 


Joten mitä hittoa Thaimaa? Kuinka monella eri tapaa voi edes yrittää heiluttaa koronavuosien jälkeen jo muutenkin niin herkkää turismisektoria? 

 


Central Festivalin markkinoilla ei weed -kojuja näkynyt, kuten fisukylässä.

 

Huoh, en tiedä löytyykö maailmasta yhtäkään maata, joka on käänteissään näin nopea (ja päätön). Tammikuussa tänä vuonna kirjoitin aiemman Thaimaan farssit ja U-käännökset -postauksen ja silloin kyse oli rokotustodistuksista (covid), joitten kiristämisestä päätettiin kabineteissa aivan yllättäen. Kaiken lisäksi kiristyneet säännökset otettiin käytäntöön muutaman päivän sisällä niin, ettei edes lentoyhtiöt pysyneet tilanteessa ja vaatimuksissa mukana. Puhumattakaan tietenkään lentomatkustajista (kyllä, maateitse meneviltä todistusten näyttäminen ei silloin näyttänyt olevan tarpeellista), jotka olivat ehtineet ostaa lippunsa jo hyvissä ajoin. Aivan tavattoman moni jäi tammikuussa rannalle ruikuttamaan (muistaakseni puhuttiin sadoista tuhansista), sillä lentokoneeseen ilman rokotustodistusta ei ollut asiaa. Tuosta aiemmasta farssista pääset lukaisemaan täältä. 

 

Kaikkein huvittavimman tammikuun farssista teki se, että muutaman päivän päästä rokotustodistuspakko peruttiin, eikä siinäkään päätöksessä lentoyhtiöt pysyneet mukana. Kuinka hemmetissä ne olisikaan pysyneet. Jäipähän varmuuden vuoksi silloin päätöksen perumisestakin johtuen melko moni lähtöselvityksiin ympäri maailmaa.


Nopeita on käännökset, ja tässä tapauksessa eniten sääliksi käy ne poloiset paikalliset, jotka tähän kannabishuumaan lähtivät mukaan. Korvataankohan heille kaikki bisneksiin pantu raha? Tai edes jotain?


Aikaa tämän uuden U-käännöksen toteuttamiseen on annettu tällä kertaa ruhtinaalliset kuusi kuukautta, veikataanko kuinka nopeasti tämäkin päätös perutaan?



Mihin Thaimaa seilaa seuraavaksi?


0

Samuin uudet trendit

 

 

Onneksi Samui ei koronavuosien aikana ole vain levännyt laakereillaan (on sekin toki välillä paikallaan), vaan parantanut infraa ihan huolella. Ja se on kyllä ollut nappiajoitus - esimerkiksi tiestön remppa pahimpina turistiaikoina on käytännössä mahdoton tehtävä. Nyt alkaa isoimmat tiet olemaan siinä kunnossa, että kelpaa turistien taas tulla. 

 

Samuilla on uusittu myös viemäristöä (kuka muuten muistaa Samuin hillittömät tulvat, kun turisteja liikuteltiin armeijan toimesta esim. kanooteilla ja Janne Katajakin myöhästyi koneesta ja päätyi Hong Kongiin?), eli toiveissa ainakin on, ettei mopoilla tarvitsisi enää ikinä pujotella polviin asti vedessä. Erittäin hienoa toimintaa!


Maahan asti roikkuvissa ja tulvien aikaan mahdollisesti tappavissakin sähköpiuhoissa sitten riittääkin uusittavaa, mutta onneksi noitakin hommia näkyi olevan tekeillä monissa paikoissa. Jihuu!

 


Weed, weed, weed...


Mä laitan tämän nyt tähän ensimmäiseksi (vaikkei aihe mua henkilökohtaisesti kiinnostakaan kuin ilmiönä), sillä jumankauta miten uusi suuntaus pisti väkisinkin katukuvassa silmään. Ei siksi että sekopäisiä turisteja olisi jotenkin enemmän (kaiketi ruoho on ennemminkin rentouttavaa ja mielialaa kohentavaa), vaan siksi että noita uusia toinen toistaan hienompia weed -putiikkeja oli lähestulkoon joka kulmalla. Tiesin toki kannabiksen vapautumisesta Thaimaassa, mutta en todellakaan kuvitellut sitä näin laajaksi ilmiöksi. Toisaalta thaimaalaiset seuraa kyllä trendejä, mutta näin raju äärilaidasta toiseen hyppääminen pääsi silti yllättämään. 


Kannabiskahviloita, putiikkeja, viljelmiä takapihoilla ja muualla - kaikkeen oli todella panostettu. Löytyipä Samuilta myös cannabisklinikoita, joitten kohdalla jäin vähän pohtimaan minkälaista toimintaa niissä mahdollisesti tarjotaan? Olisi kyllä pitänyt käydä vähän kyselemässä, nyt se jäi vielä arvoitukseksi. Jopa esimerkiksi Fisukylän iltamarkkinoilla oli kannabikseen erikoistuneita kojuja, ja tuotteiden ostajina aivan tavallisen näköisiä freesejä ihmisiä. Mahtaakohan tällaista vapautumista tapahtua Suomessa ikinä ja jos ei, niin miksi?

 

Näitä mainoksia ja kylttejä on sitten ihan riittämiin.

 

Ja vielä hullummaksi meni - kun kysyin hyviltä paikallisilta ystäviltämme mitä tapahtui heille, jotka istuivat vankilassa vuosien tuomioita kannabiksen takia, niin heidäthän on nyt sitten vapautettu ja heille on maksettu jopa korvauksia menetetystä vapaudesta, kenties vuosien menetyksistä. Siltikin - sähkötupakan polttaminen on edelleen laitonta. OMG.

 

Varmaa on kuitenkin se, ettei näistä lukuisista weed -putiikeista tule kuin murto-osa selviämään taloudellisesti. Jokaiseen putiikkiin ei yksinkertaisesti tule riittämään asiakkaita.

 

Ystävieni Iran ja Harrin parvekkeelle putosi tällainen...

Komeita on monet mestat, mutta kaikki tuskin kovin pitkäikäisiä.

 

Kahvilat

 

Kahvilat ei ole aiempina vuosikymmeninä todellakaan kuuluneet Samuin katukuvaan ja kunnon cappuccinosta on aikaa taaksepäin saanut vain haaveilla. Nyt myös toinen toistaan viihtyvämpiä kahviloita löytyy niinikään sieltä sun täältä, ja jopa saaren vanhemmista thaikkuravintoloista saa aika hyvinkin tätä nykyä lattea sun muuta joko kuumana tai kylmänä. Vapise siis Starbucks, ylihinnoitellut kaffet ei välttämättä myykään enää yhtä hyvin kuin taannoin monopoliaikoina. 


Itse ainakin diggasin siitä, että rannalla pystyi lähes paikassa kuin paikassa ottamaankin sen Singhan sijaan kuuman cappuccinon, tai että väsyttävän moporetkipäivän välivaiheessa sai itsensä taas hereille terävällä kahvilla.

 

 

 

Wash & Dry


No niin, tämäkin vähän yllätti meidät tänä vuonna. Jokainen Thaimaassa kävijä on varmasti törmännyt laundry -kojuihin, joihin voit viedä omat likapyykkisi ja saada ne seuraavana päivänä puhtaina ja halutessasi myös silitettyinä takaisin. Helppoa ja ihanaa, sitä varten on vieläkin joissain vaatteissa erivärisiä langanpätkiä, joilla pyykinpesijät on tunnistaneet mitkä rintsikat ja pikkarit kuuluu kellekin asiakkaalle. Näitä paikkoja ei katukuvissa juurikaan enää näkynyt, vaan tilalle on sinne tänne ilmestynyt taas toinen toistaan komeampia Wash & Dry -paikkoja. On viimeisen päälle uusia pyykkikoneita vierekkäin ja päällekäin ja niitten rinnalla sitten kuivausrumpuja. Näitä löytyy nyt sitten ihan kuumimmilta turistipaikoiltakin, kuten esimerkiksi Central Festivalilta.


Hyppäys on ollut totaalinen verrattuna esimerkiksi viime vuoteen, ja näin ollen me käytettiin tällä reissulla vallan noita. Niin kivaa kun onkin saada pikkarit silitettyinä takaisin, niin tässä kohtaa pesuloitten loistaessa poissaolollaan oli helpompi hoitaa homma itse, ja käydä vaikka parturissa siinä pesuohjelman ruksuttaessa. Ja voisihan siinä odottaessa vaikka nauttia lasin viiniä ja tutustua muihin pyykkinsä parissa touhuajiin.

 

Tembo Beach Club Bangrakissa

 

Beach Clubit


Erilaisia beach clubeja on myös noussut kuin sieniä sateella. On Samuilla niitä jokunen ennenkin ollut, mutta olen aina ajatellut monien olevan jollain tavalla maksullisia. Nyt näyttäisi kuitenkin olevan niin, että kunhan tilaat edes drinksun, olet tervetullut lillumaan uima-altaalla ja nauttimaan jopa puhtaista pyyheliinoista aurinkotuoleineen. Tuskin jokainen uusi rantaklubi on näin vieraanvarainen, mutta näitä on. Tosi jees mun mielestä, sillä ihan jokainen uimaranta Samuillakaan ei ole välttämättä uimiseen täysin sopiva. Jos sellaisesta rannasta voi sen sijaan nauttia uima-altaalla, niin mikä ettei!

Monissa näistä rantamestoista on hinnoissa tietenkin rantalisä, mutta onneksi ei kaikissa kuitenkaan. Me käytiin muutaman kerran Hua Thanonin vieressä olevalla Shiva Samui Beach Clubilla, joka ei siis ole uusi, mutta ei me oltu siellä aiemmin käyty. Shivan hinnoissa ei ollut juurikaan ns. "rantalisää", vaan ruoka ja juomat oli oikein järkevissä hinnoissa. Lisäksi sai halutessaan puhtaat pyyhkeet, rantatuolit, uima-altaan, pingiksen, biljardin, trambolinin, sub- laudat, kajakit ja vaikka mitä - siis ihan vaan halutessaan. Vessat ja muut fasiliteetit kuului luonnollisesti mukaan pakettiin.


Me syötiin Shivassa joka kerta länkkäriruokaa (välillä reissussa kaipaa sitäkin), enkä keksi yhtään valituksen sanaa. Pizzoja syötiin monen makuisina versioina, mutta varsinkin eräs tilaamani salaatti (en kuollaksenikaan muista mikä) oli kaikkine juustoineen ja kastikkeineen aivan pöyristyttävän herkullinen!


Käykäähän tsekkailemassa Samuin uusia trendejä. 


Shiva Samui beach club oli oikein nasta.




8

Vieraskynäilijä Mr. Beck Samuilta - Ganjaa kansalle!

 

 

Thaimaa on tunnetusti nopea käänteissään, ja loistavana esimerkkinä siitä tämä alla oleva Mr. Becksin vieraskynäily. 


Ei muuta kuin ihmettelemään:


Ganjaa kansalle!


Suomen politbyroomainen media on melkoisen lahjakkaasti vältellyt kannabiksen rakettimaista, laillista nousua ja siitä uutisointia Thaimaan maalla. Heinäkuun alussa Thaimaan pääministeri laittoi aloitteellisesti jakoon miljoona ganja-kasvia kansalle. Miljoona on kuulemma myös luku tai määrä lupia, mitä on myönnetty ympäri maan kasvattaa joko omaan, tai kaupalliseen tarkoitukseen kyseisiä kasveja. Sen voi jo nyt sanoa, että paluuta takaisin on erittäin vaikea nähdä. Totuushan on se, että pullonhenki on laskettu ulos ja sitähän ei takaisin sinne saa laitettua!

 

Kannabis, marihuana, ganja, ruoho on yksi tutkituimmista lääkekasveista kautta maailman historian. Esimerkiksi Amerikan Yhdysvalloissa on vielä kansallisella tasolla kasvi luokiteltu samaan ryhmään mm. heroiinin kanssa. Liittovaltiotasolla esim. Kalifornia on päättänyt laillistaa moisen hömpötyksen monien muiden osavaltioiden kera. Ronald Reaganin 80-luvulla tekemät suuret, enimmäkseen populismiin pohjautuvat linjaukset kannabiksen aiheuttamista ongelmista ovat tulossa tiensä päähän. Ja kyllähän Thaimaassa on asiaa käyty huolella läpi, miettien sekä hyviä että huonoja puolia vuosikymmenien saatossa kerääntyneestä aineistosta. 

 

Lainsäädäntö Thaimaassa hakee vielä lopullista muotoaan, mutta on jo selvä, että kannabista voi nautiskella omissa oloissaan kotona (kun ei häiritse naapuria), ilman että tarvitsee miettiä poliisin saapumista ovelle. Yleisillä paikoilla voi napsahtaa reilun 500 egen "nuisance" sakko, jos onnistuu pössyttelemään muita häiriten.

 

Yksi esimerkki, kuinka ravintolan pyörittäjä voi asianomaisella luvalla laittaa näytille.

 

Huomaa! Kuski messiin!

 

Samuilla näkee kaiken tämän minimuodossaan, mikä on nyt jo enemmänkin standardi ympäri maan; ravintolat tarjoavat osana menua option ottaa tiettyjä ruokasettejä marilla höystettynä, kaupat myyvät miedosti "maustettuja" keksejä ja karkkeja, sekä vaikkapa Chawengin yössä ei todellakaan tarvitse lähteä mihinkään sivukujille tekemään hämäräkauppaa, kun kaikki on tarjolla suoraan kaduilla. Kun aikaisemmin 7/11-ovissa luki aikatauluja, milloin alkomahoolia saa ostaa, niin senkin vapauduttua nyt ovissa lukee "Katso että alle 20-vuotiaat eivät saa kannabistuotteita käsiinsä".

 

Viranomaisen nopea palaute Samuinkin reilu kolme kuukautta kestäneestä kannabis-vapaudesta on se, että tuote ei sinänsä ole aiheuttanut, yllättäen, yhtään ongelmaa. Alkoholi on edelleen ylivoimainen ykkönen vaikeuksien luojana, mutta sitten tulee erilainen joukko erinäisiä synteettisiä huumeita, joista useimmat aiheuttavat riippuvuutta. Thaimaan viranomaiset ovat hyväksymisprosessissaan korostaneet eritoten terveydellisiä näkökohtia ja tutkimuksesta riippuen, moni tukee tätä taustaa.


Se, että yllättäen Thaimaasta tuli idän uusi vanha Hollanti, ei matkailijalle periaatteessa muuta mitään. Se antaa kuitenkin mahdollisuuden helppoon tutustumiseen aiheeseen, joka on vielä tabu ylivoimaisesti suurimmalle osaa Suomen kansaa. Hieman höpö-teetä, soppaa höystettynä muutamalla lehdellä tai keksiä pienellä lisukkeella. Jos ei ole jäänyt alkoholiin koukkuun, ei pitäisi jäädä tuohonkaan. Paljon ihmiset puoltavat myönteisesti sitä, kuinka ganja auttaa unen kiinni saamisesta, nivelten ja yleisesti lihasten kipuun ja särkyyn, lieventää stressiä ja muita mielenterveydellisiä ongelmia sekä niin ja näin.


Ottamatta tarkemmin kantaa puolesta tai vastaan, niin jokaiselle on tulevaisuudessa mahdollisuus kokeilla aihetta ja sopivuutta itselleen vaikkapa Samuilla - kohta lähestulkoon joka ravintolassa.


Mr. Beck


Ei kannata kuitenkaan vastasyntyneelle "maritissiä" tarjota...

Terveisiä Samuin yömaisemasta!


2
Back to Top