Perniön helmet - osa 1

Kuten kahtena aikaisempanakin kesänä Kemiönsaarella, suurin osa ajasta on pyörinyt remontin ympärillä. Moni suunniteltu retki on jäänyt tekemättä, sillä kun ollaan "varastettu" pieniä hetkiä rempalta, ollaan useimmiten rynnätty metsiin rämpimään (eli siis heittelemään kiekkoja). Tänä kesänä historia on toistanut itseään, muutoksena ehkä se, että ollaan vietetty ystävien kanssa reippaasti enemmän aikaa.

Mutta retket lähiympäristöön, ne on taas jääneet tekemättä.

Mathildedalissa olen käynyt kaksi kokonaista kertaa, mutta paikka on vaan yksinkertaisesti niin sympaattisen kaunis, että jonain päivänä koluan sen vielä läpi. Taalintehtaalla me käydään melko usein, mutta silloinkin metsän siimeksessä frisbeeradalla, eikä suinkaan satama-alueella ihastelemassa kauniita veneitä, tai herkuttelemassa Strandhotelletissa, vaikka edelleen multa löytyy sinne pizza-lahjakortti, jonka "voitin" Taalintehtaan frisbeegolf -kisoista melkein vuosi sitten.

Kasnäsissa olemme pyörähtäneet nyt kaksi kertaa, viime kesänä ystäviemme veneellä ja tänä kesänä nauttimassa terassioluet, kun myöhästyimme Högsåraan menevästä lautasta, emmekä malttaneet jäädä kahdeksi tunniksi odottamaan seuraavaa lauttaa. Högsåraan menijät siis - ottakaa ennakkoon selvää lautta-aikatauluista, ettei käy kuten meille!

Mutta silloin kun Pauliinalla alkaa loma, pyörähdämme pimuporukalla edes jossakin ja eilen oli taas tuollainen päivä. Kun Pauliina ilmoitti lähtevänsä Perniössä olevaan Saaren Taika -tehtaanmyymälään, ängin mukaan ja lisäsin listaan vielä oman kohteeni - kovasti vinkatun romutaivaan Maurin Makasiinin. Maurin Makasiini löytyy kyllä kirpputorikategorian alta, ja sitähän se olikin, mutta tavaraa oli kyllä röykkiöittäin.

 

Maurin Makasiini Perniössä

Huh miten paljon tavaraa!

Olkkariin pöytää lähdin etsimään, vielä en löytänyt

 

Maurin Makasiini

Maurin Makasiini, huh... 

Me Tompan kanssa rakastetaan hyviä kirpputoreja ja ollaan monesti harmiteltu Taalintehtaan Ekocenterin lähtöä. Se millainen se silloin aikoinaan oli, oli ihan parasta - eli upeita löytöjä minihintaan (jopa ilmaiseksi, kuten esimerkiksi meidän keittiön design -lamppu). Nykyään Taalintehtaan Ekocenter on jossain muodossa siirtynyt Taalintehtaalla olevaan Kellariin, mutta vaikka sekin on ihan kiva, niin ei se koskaan vedä vertoja sille vanhalle ekocenterille, saatika porukalle joka siellä työskenteli. 

No, Maurin Makasiini on taas ihan omaa luokkaansa ja varmasti erilainen kuin useimmat kirpparit. Jotenkin mulla tulee Makasiinista mieleen Kasvihuoneilmiö (mikäli tiedätte mistä puhun) vähintäänkin siitä syystä, että tavaraa on ihan HEMMETISTI. Maurin Makasiinissa tosin valtaosa romppeesta on vanhaa ja käytettyä. Mutta huh huh, miten paljon sitä tavaraa onkaan!

Tunti makasiinissa ei riitä mihinkään. Tuskin kaksi tuntiakaan, ainakaan mikäli haluaa koluta kaiken mahdollisen. Tavaraa on joka nurkka täynnä, sitä on kaappien hyllyillä, lattiasta kattoon ja monessa kerroksessakin vielä. Mikäli meinaa havaita edes murto-osan aarteista, on pysähdyttävä joka koloon ja annettava katseensa rauhassa kiertää lattiasta kattoon, ja kaivettava vielä päällimmäisten kerrosten alle. 

 

Joku päivä me Tompan kanssa kuitenkin tongitaan makasiini läpikotaisin. Maurin Makasiinin verkkokaupasta löytyy osa tavaroista, ja myymälästä sitten se miljoona lisää.

Maurin Makasiini
Raitkorventie 2 A
Perniö as. (Salo)

Tsekkaa aukiolojat ennen kuin menet! 

Tavaraa ei pelkästään yhdessä kerroksessa

vaan myös kattoparruissa roikkuen

Saaren Taika

Moni onkin varmaan jo ainakin jossain muodossa törmännyt Saaren Taika -tuotteisiin, joista pioneereina mainittakoon täysekologiset pyykkietikat. Saaren Taika pyykkietikat olivat tuolloin ainoat markkinoilla olevat täysin biohajoavat pyykkietikat, joiden raaka-aineina oli käytetty luonnollisia ja tutkitusti vesistöihin kertymättömiä aineksia.

Vaikka tuoterepertuaari onkin laajentunut pyykkietikoista saippuoihin ja shampoihin, löylytuoksuista retinolivoiteisiin ja savikasvonaamioihin (ym ym), on Saaren Taika pitänyt kiinni siitä, että tuotteet täyttävät kaikki viralliset ja lain vaatimat vaatimukset, ja että kaikista tuotteista on olemassa viraliset dokumentit, jotka osoittavat tuotteiden olevan sekä käyttäjälleen että ympäristölle vaarattomia.

Pauliinalle Saaren Taika -tuotteet ovat jo hyvinkin tuttuja, ja mikäs se olikaan lähteä shoppailemaan hänen kanssaan. Ekologisuus on itsellekin hyvin tärkeätä ja nykyään näin saaristolaisena valitsen itsekin mieluummin tuotteita, joitten tiedän olevan turvallisia myös tälle meitä ympäröivälle herkälle luonnolle. Pauliinan matkaan tarttui hänelle tuttuja tuotteita enemmänkin, mutta koska itselläni ei tällä hetkellä ollut vajausta juuri mistään, nappasin mukaani löylytuoksua ja kovasti kehuttua siivoussaippuaa, jonka kehutaan olevan armotonta lialle, mutta hellä käsille. Itse valitsin siivoussaippualle raikkaan pirteän greipin tuoksun, mutta tuoksuja on myös sitrus ja laventeli. Saas nähdä kuinka paljon tykästyn siivoussaippuaan, joka on kuulemma myös älyttömän riittoisaa. 

Näin jälkikäteen ajateltuna olisi ehdottomasti pitänyt ostaa myös Rasvanäpin saippua, meillä kun tuota remonttisotkua (maalit, ja muut mömmöt) löytyy käsistä lähes aina. Monesti on muuten kynsiä lakatessa naurattanut kynsinauhoissa sitkeästi roikkuva pellavaöljymaali, mutta minkäs teet. Rasvanäpin saippua voisi hyvinkin olla apu siihen.

Vaikka Saaren Taikatehdas sijaitseekin Särkisalossa, laitoin yrityksen Perniön helmiin siitä syystä, että yrityksen pieni tehtaanmyymälä sijaitsee juurikin Perniössä.

Saaren Taika tehtaanmyymälä

Heikkiläntie 2 b 30 (kirjaston takana).

Tsekkaa kuitenkin taas aukioloajat, sillä tehtaanmyymälä ei suinkaan ole aina auki.

Saaren Taika -tuotteita pääset kuitenkin näppärästi tilaamaan myös heidän verkkokaupastaan.

Saaren Taika -sivut, ja Saaren Taika Facebookissa. 

 

Ps. Jos seuraavassa postauksessa ei ehdi Virtasen maaleilla maalattu olkkari mukaan, niin sitten ainakin meidän retkestä seuraavat helmet. 

 

Ps2. Ja tuon upean terassin laudat luonnollisesti paikalliselta Engelsbyn tehtaalta (kuten meidän vanhan ajan listat ym.)

Tämmöisen pikkuisen pöydän löysin Maurin Makasiinista.

Saaren Taika löydöt tällä kertaa.

 

2

Dragsfjärdin kirkko, Kellari ja Musta Rouva

Kuka muistaa Taalintehtaan Ekocenterin? 

 

Minä todellakin, ja koen kyllä mittavaa menetystä paikan haihduttua meidän fribailureitiltä Taalintehtaan suunnalla. Siellä tuli pyörähdettyä fribareissuilla sormet syyhyten ja hullun kiilto silmissä löytöjä tekemässä. Ja voi pojat, miten paljon niitä löytöjä tehtiinkin.

Siinä missä Salon ekocenterissä on ollut aika paljon ihan shaibaakin tarjolla (ja vielä ylihinnoiteltua sellaista), Taalintehtaan Ekocenteristä löytyi helmiä - helmihintaankin vielä. Siellä oli mukava yrittäjämeininki, mikä tarkoitti mm. sitä, että tinkiäkin pystyi ja hinnoista päästiin sopuun aina. Ei hitto minkä aukon paikan siirtyminen aiheuttikaan.

Taalintehtaan ekocenter tarjosi työpaikan monille mainioille tukityöllistetyille persoonille ja heidän tervetulohymyt takasi mukavan fiiliksen aina ovesta sisään astuessa. Niitä hymyjäkin on jo ikävä, mutta nuo persoonat ovat nyt jossain muualla, enkä oikein tiedä missä.

 

Täältä löytyy tämän päivän Ekocenter, Kellarista

Kellarissa on vähemmän huonekaluja, mutta sitten lisänä vaatteita

 

Källaren - Kellari & Dragsfjärdin kirkko
 

Vanha ekocenter joutui viime keväänä siirtymään isosta hallista (jossa muun muassa kunnostettiin vanhoja huonekaluja ja korjailtiin vaikkapa fillareita) pienempiin tiloihin, ja tarkemmin sanottuna vieläpä splitattuihin tiloihin - tukityöllistetyt pajoineen jonnekin muualle ja vastaavasti kirppistoiminta taas Dragsfjärdin kirkon maille. Tilaa tässä uudessa paikassa ei ole niinkään paljoa kuin vanhassa, ehkäpä siitä syystä työllisyyspalveluihin kuuluva paja on nyt muualla. 

 

Taalintehtaan ekocenter löytyy nyt Facebookista nimellä Källaren - Kellari ja se sijaitsee osoitteessa Kappelimäentie 6, Taalintehdas. Entisestä poikkeavaa on myös se, että tuolla Kellarissa on nyt myynnissä myös vaatteita. Ihan jees paikka Kellarikin, kunhan nyt ensin paremmin tutustutaan ja ehditään penkomaan paikkoja.  

 

Upea Dragsfjärdin kirkko, eli Adolfin kirkko

Ja rauhoittava hautausmaamiljöö

 

Osoitteessa Kappelimäentie 5 sijaitseva (naapurissa siis) Dragsfjärdin kirkko on oikein komea vanha puukirkko ja ihanan rauhallinen ympäristö on miljöönä tietenkin juuri niin upea, mitä vuosisatoja vanhoilta kirkoilta ja hautausmailta voi odottaakin. Kappeli noilla paikoilla on ollut kuulemma "ikimuistoisista ajoista" lähtien, mutta vanhan kappelin osoittauduttua liian pieneksi, se korvattiin isommalla kirkkorakennuksella 1700 -luvulla ja vihittiin käyttöön vuonna 1755. Alunperin punaisena komeillut kirkko on 1973 -vuoden peruskorjauksessa saanut pirteän keltaisen palttoon päällensä.

Luulenpa, että itse suuntaan Dragsfjärdin kirkolle seuraavaksi joulun aikaan, sillä kirkon jouluvalaistusta sanotaan erikoiseksi, ja se pitäisi kyllä nähdä omin silmin. Kirkkoon asennetaan kuulemma jouluksi erityiset kynttiläkaaret, joissa on vuosiluku 1850. Kemiönsaaren seurakunnan sivuilla kerrotaan kynttiläkaarista tällä tavalla:

 

Kynttiläkaarissa on vuosiluku 1850, mikä johdattaa ajatukset Charlotte af Peterséniin, os. Hästeskohon (1755-1850). Hänestä tuli leski vuonna 1841, jonka jälkeen hän eli täydellisesti eristäytyneen kodissaan Taalintehtaalla surupukuun pukeutuneena. Hänen kodissaan kaikki verhoiltiin mustalla kankaalla, jopa huonekalut maalattiin mustiksi. Kuolemansa jälkeen häntä kutsuttiin "Mustaksi Rouvaksi". Taru kertoo nimittäin, että hänet nähdään edelleen kulkevan entisessä kodissaan. Kirkon kynttilänjalat valmistettiin luultavasti hänen hautajaisiinsa.

 

Taalintehtaan historiasta kertovissa teksteissä "Svarta Damen" mainitaan myös. Hänen miehensä Wolter af Petersénin suku omisti Taalintehtaan kolmessa sukupolvessa, joista Wolter oli viimeinen. Ilmeisesti "Musta Rouva" ei kummittele pelkästään kodissaan, vaan historian mukaan paikkakunnalla muutenkin.

Olisihan se aika hienoa törmätä tuohon "Mustaan Rouvaan"...

 

Ehkäpä Svarta Damen kummittelee meidän naapurissakin?

Syksyistä on jo.

4

Kirppikset Salo, Kaarina ja Kemiönsaari

Kun muuttaa riittävän useasti - ja aloittaa kaiken aina alusta, phuuh - on kirppisharrastuksesta todellista hyötyä. Meidän lähihistoriasta en nimittäin muista, milloin viimeksi oltaisiin ostettu jotain aivan  bränikkää.

Kun ennen Kemiönsaareen siirtymistä myytiin Samuilla ehkä sadannen kerran koko maallinen omaisuus, ei meillä käytännössä ollut mitään, millä aloittaa elämä täällä. Ei sänkyjä, ei kattiloita, ei vaatteita (hippimekkoja ja varvastossuja ei lasketa), eikä juuri muutakaan. Oli vain kylmä ja tuntematon tölli peltojen keskellä, joka sekin oli hankittu näkemättä.

Tavaraa on siis jouduttu haalimaan ja pieni omaisuushan siinä olisi mennyt, mikäli hankinnat olisi tehty oikeista kaupoista ja oikeilla hinnoilla. Mutta kun on valmis vähän kiertelemään, eikä tarvitse tuliterää ja merkkikamaa, säästö on oikeasti valtava.

Onneksi meidän perheessä jopa penskat on tottuneita kirppiskävijöitä, säästyy sievoinen summa silläkin suunnalla. Juniori harrastaa kirppiksiä jo ihan bisnesmielessä - ostaa halvalla ja myy kalliimmalla. Se perehtyy brändeihin, metsästää niitä maltilla ja nappaa kun kohdille sattuu. Good boy.

Ja kyllä mekin, jos ollaan reissussa jossain päin Suomea, käväistään aina paikallisissa kirppiksissä, kunhan aikaa vain on.

Kesähuoneen hauska kirppispöytä

Pitkäksi venähtänyt juniori kirppismuodissa

Salon Ekocenter ja Radiokirppis

Toisin kuin meidän lemppari Taalintehtaan Ekocenter, Salon Ekocenter (Hämeentie 35) ei herättänyt ihastuksen huokauksia. Salon centeri on aikalailla peruskierrätyskeskus, jossa ainakin viimeksi käydessäni huonekalut oli huonokuntoisia ja ylihinnoiteltuja verrattuna sisarukseensa Taalintehtaalla, joka on ennen kaikkea ihastuttavan persoonallinen.

Salossa oli siis kierrätyskeskuskamaa huonekaluista astioihin ja matoista muihin kankaisiin, sekä muuta kodin sälää vaatteet mukaan lukien, joita ei tosin paljoa ollut. Meidän mukaan sieltä tarttui ainoastaan kiikarit, jotka sitten kotioloissa osoittautuivat täysin romuiksi.

Salon keskustassa sijaitseva Salon Radiokirppis on lähinnä vaatekirpputori, joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Salon Radiokirppis on kovasti kehuttu, ja se riitti syyksi visiitille, vaikka eksyinkin sinne vahingossa etsittyäni jotain aivan muuta. Moniin muihin kirppareihin verrattuna, Radiokirppis on erittäin miellyttävä kivoine myyntilooseineen, joissa tavarat oli helposti räpellettävissä. Ja kahvilakin löytyy nälkäisille.

Hyväkuntoisia vaatteita (myös uusia) löytyi todella paljon, ja itselleni tarttui matkaan yksi ulkoilutakki ja toinen talvitakki, yhteensä 11 euroa. Lisäksi nappasin kainaloon riemunkirjavan ponchon kylminä iltoina lämmittämään, sekä yhden kevyen neuleen. Neljä ostosta ihan vaan itselleni on tosi paljon, yleensä en löydä itselleni mitään. Vahva suositus, mikäli Salossa kuljeskelette. Kirppis löytyy osoitteesta Helsingintie 22 ja se on heinäkuuta lukuunottamatta auki joka päivä. Heinäkuussa sunnuntait on suljettu.

Salon Radiokirppis

Kaarinan Ykköstien kirpputori

Tästä kirpparista tykkään hitosti, enkä vähiten paikkaa pyörittävän mieshenkilön takia. Kaveri on ehkä Turkista kotoisin, mutta ollut kirpparin henkenä jo ainakin muutaman vuoden. Valloittava ja niin huumorintajuinen kaveri, etten koskaan pääse nauramatta paikasta ulos.

Myös tämä Kaarinan Ykköstien kirppis on lähinnä vaate/rompetori, vaikka kirpparin yläkerrassa onkin mukamas jotain huonekaluja myynnissä. Oikeasti yläkerta on lähinnä läjä romua sikin sokin, ja se olisi ehkä parempi vaan siivota kokonaan pois, ellei siihen panostamiseen riitä mielenkiintoa. Suomalaista keramiikkaakin on keräilijöille mukavasti tarjolla.

Kun me silloin reilu kaksi vuotta sitten vuokrattiin merenrantamökki Paraisilta, myytiin ennen Samuille paluuta viimeinenkin ripe Suomen pään omaisuudesta juurikin tällä kirppiksellä. Se on jotenkin niin hauska sattuma, että nyt sitten ostellaan tarpeellista tavaraa juurikin samasta paikasta, jossa viimeksi luovuttiin lopuistakin.

Kiva mesta kahviloineen ja monia löytöjä on täältäkin tehty. Varsinkin meidän juniori tekee paljon halpoja löytöjä täältä, joita eteenpäin myymällä kartuttaa itselleen vähän hömpöttelyrahaa.

Kaarinan ykköstien kirppis on avoinna joka päivä ja löytyy osoitteesta Kuskinkatu 5.

Emalikulho, kirppislöytö sekin

Taalintehtaan ekocenterin hauska tuolipöytä

Kemiönsaaren kirppis (Kimito Loppis)

Pieni mutta pippurinen Kemiönsaaren kirppis oli paikallisellekin (ÖHÖM ;) jotenkin vaikea löytää, sillä oikeastaan mikään rakennuksen ulkopuolella ei viitannut kirppikseen. Ei kylttejä, eikä mitään. Mutta navigaattorilla kun meni ja sitten uskaltautui ovesta sisään, löytyihän se.

Pieneen paikkaan oli kyllä saatu mahtumaan vaikka mitä urheiluvarusteista (niitä oli paljon) huonekaluihin. Vaatetarjonta tässä paikassa oli vaatimaton, mutta astioita, emännänkaappeja, räsymattoja, matonkuteita ja muuta maan ja taivaan väliltä löytyi. Meillekin löytyi rempan alla olevaan pieneen eteiseen sopiva räsymatto ja jouluvaloja meinasin ostaa myös, mutta vaan meinasin. Joudun ehkä käydä hakemassa ne lähipäivinä Pajbölen pimeitä iltoja piristämään.

Kemiön kirppis löytyy osoitteesta Vretantie 39 ja se on auki muina päivinä, paitsi maanantaisin ja sunnuntaisin. Kannattaahan tuollakin käydä, jos meidän naapurustossa pyörii.

Olisiko sulla vinkata meille jotain mainioita kirppareita?

Kemiön kirppiksen julkisivu

Tämän tuolin olisi kyllä voinut ostaa kotiin.

6

Kirpputorifriikki

Musta on tullut kirpputorifriikki.

Tai no, olen mä sitä ennenkin ollut, varsinkin menneinä vuosina kun asuin Hietalahden kirpputorin kulmassa. Kokonaiset neljä kesää tuli enempi tai vähempi päivittäin koluttua joka ikinen Hietsun kirppiksen pöytä.

Siihen aikaan Hietsun kirppiksellä oli sekä aamu -että iltatorit, joten voitte ehkä kuvitella kuinka paljon rompetta löytyi omistakin nurkista. Ja kun kyllästyin johonkin heräteostokseen, oli helppo varata naapurista pöytä ja panna tavara taas kiertoon.

En tainnut niihin aikoihin ostaa yhtäkään vaatekappaletta "oikeista" kaupoista, kun kesäisin pystyi hankkimaan koko vuosivaraston minihinnalla kirpparilta. Sittemmin on kirppiksiin tullut tutustuttua aina kulloisenkin asuinpaikan lähettyviltä, tai sitten matkalla jostain jonnekin. Kirppikselle meno on aina pieni tutkimusmatka - koskaan ei voi tietää mitä aarteita milloinkin kohdalle osuu.

Mutta tiedättekö mitä? Samuilla ei kirppiksiä ollut. Silloin tällöin joku taho järjesti jonkun tyhjennysmyynnin tai varainkeräystapahtuman, jossa pystyi myymään itselle tarpeetonta härpäkettä. Kyllä Samuillakin kirpputorien perään kyseltiin, mutta jokainen sellainen pysyvämpi hanke olisi todennäköisesti kaatunut työlupiin. Niitä kun kyseltiin esimerkiksi vapaaehtoisilta rantojen siivojilta jopa siinä määrin, että se osittain rajoitti siivoojien määrää.

Kummallinen maa ja byrokratia monessakin suhteessa.

Mutta nyt kun ollaan Suomessa, pääsee kirppiksiä onneksi taas kiertelemään.

No nyt on huojuvia aittoja!

Aitoissa sisällä on eri osastoja

Ostin muuten näitä mausteita ihanissa lasipulloissa

Tammisaaren Betesda second hand shop

Ihan keskeisellä paikalla Tammisaaren keskustassa sijaitsee kaikkien tavaran kaivelijoitten paratiisi Betesda second hand shop. Omista kirppiskokemuksistani voin todeta, että tämä paikka meni heittämällä kärkeen ihanan miljöönsä takia. Kun on yleensä tottunut hallimaisiin ja vähän kolkkoihin kirpputoreihin, Betesda todellakin hurmaa ainutlaatuisuudellaan.

Joka puolelle kallellaan olevat vanhat hurmaavat aitat on survottu täyteen tavaraa, ja jokaiselle osastolle on ikään kuin omat aittalokerot. Pelkästään vanhojen aittojen tuoksu ja vinojen lattioitten narina jalkojen alla vie mennessään omaan maailmaansa.

Osa aitoista oli nyt selkeästi remontissa, ja ehkä siksi huonekalujen osuus ei ollut kovin suuri. Itse olen etsinyt vanhaa emännänkaappia meidän tupaan, mutta valitettavasti sitä ei täältäkään nyt löytynyt. Eikä tällä kerralla mukaan tarttunut paljon muutakaan, mutta meillä loppuikin aika kesken.

Astioita, lamppuja, levyjä, kirjoja, vaatteita, kenkiä, huonekaluja, mausteita, tauluja ja vaikka mitä. Jokaiselle siis jotakin. Kesäaikaan kirpparin söpöllä sisäpihalla pidetään myös kahvilaa, ja samassa yhteydessä toimii myös Betesda seurakunta, joka tuloillaan ja lahjoituksilla tekee hyväntekeväisyyttä mm. nuorison keskuudessa.

Betesda second hand shoppeja näyttäisi olevan myös ainakin Hangossa ja Karjaalla. Tammisaaressa sitä vastoin toimii myös Kirppis Trollet,  Fynda - second hand, Emmaus Westervik, sekä MK-loppis. Näihin muihin Tammisaaren kirppiksiin ei olla vielä eksytty, mutta eiköhän sekin tapahdu joku päivä.

Betesda kirppis on talviaikaan auki ma, ti, ke, pe klo 10-16, to 10-18 ja la 10-14. Ja sen löytää osoitteesta Kuningatarkatu 2.

Käykää ihmeessä Tammisaaren Betesdassa ennen kuin notkuvat aitat viimein kaatuvat! Joku päivä sen on pakko tapahtua.

Ps. Kaikki kuvat ovat Tammisaaren Betesda shopista.

Hurmaavat vanhat aitat

Pihapiirissä on myös melko sympaattinen kirkko

Kahvitella voi kesäisin näin hurmaavassa piharakennuksessa

Ja lepuutella jalkojaan anteeksiannon penkissä.

4

Vähintään vanhaa sen pitää olla

Olen haaveillut mummonmökistä niin kauan kuin jaksan muistaa. Sellaista kesäpaikkaa tässä on etsittykin viimeiset kolme vuotta, kunnes viimein natsasi.

Meidän tölli ei ole kartano (olisikin!), mutta vanha kuitenkin. Alkuperäinen osa eli tupa on rakennettu 1880, ja tämä tupa on ollut remontin alla nyt jo reilu kuukauden. Voit lukaista remonteista vaikka täältä ja täältä.

Esikoinen kysäisi kerran alakouluikäisenä

-äiti, onko teidän pakko olla näin hippejä?

Se huvitti meitä suuresti. Siinä oli nimittäin totuuden siemen; eräänlaisia hippejähän me ollaan. Vähintäänkin elämäntapasellaisia, vaikka esikoinen silloin tarkoittikin kämpän sisustusta.

Olen silti aina haaveillut antiikkihuonekaluista. Vähän sellaisella diy-meiningillä meidän huusholleja on aina sisustettukin - halvalla on hankittu jotakin, jota on sitten tuunattu omaan makuun sopivaksi.

Mutta nyt kun on vanhempi tölli kyseessä, sisustuksen olisi tarkoitus olla vanhaa ja vähän sitä sun tätä. Siksi pitääkin koluta antiikkikirppiksiä ja vanhan tavaran kauppureita. Taalintehtaan Ekocenter me tongitaan noin kerta viikkoon, mutta nyt löytyi pari uuttakin tuttavuutta.

Toinen näistä paikoista on vähintäänkin "mielenkiintoinen":

Rakennusapteekki

Kaikki on niin sievää<3

Rakennusapteekki & Varaosapankki Billnäs

Me ollaan vielä vähän pihalla miltä tölli loppupelissä tulee näyttämään - edes keittiön osalta - joten inspiraatiota ollaan haettu sieltä sun täältä. Kuten Rakennusapteekista ja Varaosapankista.

Tarkoitus oli löytää vanhoja ikkunoita (ideasta kerron myöhemmin lisää), joten marssin Billnäsissä sijaitsevaan Rakennusapteekkiin.

Ihana paikka, mutta esimerkiksi pellavaöljymaalien ja käsinmaalattujen kaakeleitten lisäksi Rakennusapteekin tuotannosta suurin osa on nimenomaan vanhoihin taloihin sopivaa uutta tavaraa. Ei siis aidosti vanhaa joitain poikkeuksia lukuunottamatta. Ja pinkan pitää olla kohtalaisessa kunnossa, mikäli suunnittelee ostosreissua tänne.

Rakennusapteekista löytyy kuitenkin vaikka mitä ihanaa; uuninluukkuja, keittomaaleja, valaisimia ja vaikka niitä käsinmaalattuja kaakeleita. Eniten rakastuin noihin kaakeleihin, mutta hintoja selatessani päätin ottaa härkää sarvista ja yrittää maalata kaakelini itse. Aikaahan on, hahahhaa!

Lupaan palata tähän kaakelinmaalaus -projektiin vielä myöhemmin.

Muutama sata metri Rakennusapteekista sijaitsee kuitenkin Varaosapankki (joka on osa Rakennusapteekkia), ja heiltä löytyykin sitten upeita vanhoja ikkunoita, peiliovia, valurautatuotteita, kaakeliuuneja, jne.

Kun Varaosapankki avasi ovensa vähän myöhässä klo 12 jälkeen, olin ensimmäisenä jonossa. Ja sain ehkä juuri siitä syystä ensiluokkaista palvelua. Monia hyviä ikkunoita ja ovia olisi löytynyt, mutta jätin ne vielä hankkimatta. Sen verran meillä suunnitelmat elää, eikä mikään ole vielä kristallinkirkasta.

Rakennusapteekissa ja Varaosapankissa kannattaa ehdottomasti pyörähtää vähintäänkin Billnäsin upean ruukkiympäristön vuoksi.

Kattokaa mitä tapetteja!

Varaosapankin ovi -ja ikkunavalikoimaa

Mielenkiintoinen Tjuda Skola

Tässä eräänä kuumana kesäpäivänä nappasin Pauliinan mukaan ja ajelimme lähistöllä sijaitsevalle Tjuda Skola -antiikkikirppikselle. Matka meinasi kylläkin tyssätä jo heti Tjuda Skolan portille siellä olevien kylttien takia.

Pakko myöntää, ettei yksikään ohjekyltti kutsunut astumaan yhtään peremmälle. Vai mitä sanoisit näistä;

- Kaikki omat lemmikit jätetään autoon!!! Jos lemmikkisi ei halua odottaa autossasi sillä aikaa kun vierailet Tjuda Skolanissa, tervetuloa seuraavalla kerralla kun pystyt jättämään lemmikkisi kotiin.

- Liiku rauhallisesti, kaikki hyppääminen, juokseminen ja heiluttaminen on kielletty.

- Tavaroihin saa koskea ostotarkoituksessa, muussa tarkoituksessa maksat 1€/kosketus.

- Mahdollisesta järjestyssäännön rikkomuksesta maksat alkaen 25€/henkilö (+ tapahtunut vaurio/ menetetty työaika).

Siis kamoon?! Pauliina totesi heti kyltit luettuamme, että hän ei taloon tule.

Mutta sain kuitenkin ylipuhutuksi.

Tjuda Skola on siis myös koti, kaunis vanha talo.

Pelottavat säännöt

Tjuda Skolanista löytyy kyllä kaikkea. Ihania senkkejä, emännän kaappeja, tekstiileitä, astioita ja muita nippeleitä oli lattiasta kattoon. Myös niitä vanhoja ovia ja ikkunoita. Hinnat oli kyllä kovia, mutta ehkä juuri sellaisia joita ihmiset suostuvat maksamaan. Minä en.

Mielenkiintoisin osasto paikassa oli "Omantunnon teltta". Ihan antiikkia ei teltasta löytynyt, mutta kaikkea vanhaa maan ja taivaan väliltä. Ja todellakin, hinnat omantunnon mukaan. Teltassa oli boxi johon voit jättää käteisen, mikäli teltasta jotain tarttuu käteen.

Itse ostin pelargoniaa varten jalallisen valurautapannun ja sain kaupan päällisiksi omantunnonteltasta kaksi nojatuolia.

Eli ensijärkytyksestä selvittyämme, palvelukin pelasi ja oli jopa huumorintajuista.

Ehdottomasti käymisen arvoinen mesta pelkästään vanhan miljöön takia. Ei siis kannata pelästyä heti portilla komeileviin sääntöihin, vaan mennä rohkeasti peremmälle.

Tjuda skolan tarjontaa

Omantunnon teltta

Kaikenlaista rompetta on tarjolla

Kesäpäivän voi viettää näinkin :)

6